Mitä työntekijät ajattelevat työpaikkansa ilmastoteoista?

Työntekijöiden käsityksiä ilmastonmuutoksesta selvitettiin Työterveyslaitoksen kyselytutkimuksessa. Vastaavaa kyselyä ei aiemmin ole tehty. Tulosten mukaan ilmastonmuutoksen syyt tunnetaan ja osalla työpaikoista ratkaisuja on haettu.
-
Fanni Moilanen
Fanni Moilanen
tutkija

Ilmastonmuutos on ollut jälleen isosti uutisissa. Egyptin ilmastokokous päättyi heikoin tuloksin. Kokouksessa päätettiin rahastosta, jolla autetaan ilmastonmuutoksen vaikutuksista kärsiviä. Uusista päästövähennyksistä sen sijaan ei päätetty.

Päästöjen vähentäminen on edelleen tärkeää, sillä aiempi Parisiin sopimuksen tavoitetila ilmaston keskilämpötilan rajoittamisesta puolentoista celsiusasteen nousuun ei tämänhetkisellä suunnitelmalla toteudu. Tarvittaisiin uusia keinoja vähentää päästöjä.

Hiilineutraalia tulevaisuutta luodaan myös työssä

Työterveyslaitoksen Ilmastonmuutos ja työ -tutkimushankkeen kyselyllä selvitimme, mitä palkansaajat ajattelevat ilmastonmuutoksesta. Kysyimme heiltä myös, onko työpaikalla tapahtunut muutoksia ilmastonmuutokseen kytkeytyvistä syistä.

Tulosten mukaan työntekijät ovat melko yksimielisiä siitä, että nykyinen kehityskulku ei voi jatkua. Heistä 94 prosenttia ajattelee, että maapallon ilmasto on muuttumassa. Lisäksi 85 prosenttia vastaajista pitää hiilineutraalin yhteiskunnan tavoitetta tärkeänä. Työntekijöiden joukossa ongelma on siis tunnistettu, ja hiilineutraali siirtymä on kannatettava asia. Mutta miten se toteutuu?

Yhtenä ratkaisuna siirtymässä hiilineutraaliin yhteiskuntaan nähdään kestävyysmurrokset. Lyhyesti määriteltynä niiden tavoitteena on toimintojen, kuten töiden, asumisen ja energian käytön kestämättömyyksien tarkastelu ja uudelleenjärjestely tavoilla, joiden lopputuloksena saavutetaan ekologisesti kestävä tila yhteiskuntaan. Ilmastonmuutoksen hillintä on tässä keskeistä.

Ilmastonmuutosta koskeva lisääntyvä tutkimustieto ja uutisointi osoittavat, että nykyinen kehityskulku ei ole tulevaisuuden kannalta kestävä. Tapamme toimia, työelämä mukaan lukien, on muututtava.

Kestävyysmurros on siis siirtymä sellaiseen elämäntapaan ja työelämään, joka ei heikennä tulevien sukupolvien mahdollisuuksia hyvään elämään. 

Miten organisaatio voi toimia ilmastoystävällisesti?

Kestävyysmurroksissa tarvitaan sekä pieniä että suuria tekoja, kansalaisten ja päättäjien tekoja. Tutkimushankkeemme lähti liikkeelle siitä kysymyksestä, mitä työpaikat voivat tehdä kestävyysmurrosten rakentamiseksi.

Tunnistimme, että eniten keskustelua on käyty yksittäisen kuluttajan ja yritysten roolista. Kuitenkin kaikki kuluttamamme tuotteet ja palvelut ovat aina jonkin työn tulosta. Mikä siis voisi olla työyhteisön ja työpaikkaorganisaation rooli kestävyysmurroksessa?

Valtaosa kyselyymme vastanneista on sitä mieltä, että toimet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ovat myös työpaikkojen vastuulla.

Työpaikoilla tarvitaan pohdintaa siitä, miten organisaatioiden toiminnoissa voidaan hillitä ilmastonmuutosta ja työskennellä ilmastoystävällisesti. Tarvitaan myös konkreettisia keinoja vähentää toiminnasta syntyviä kasvihuonekaasupäästöjä.

Lisäksi tarvitaan tietoa siitä, miten toimintoja voi muuttaa kestävämpään suuntaan. Miten oma työpaikka voi olla kestävä ja miten itse voisi toimia kestävästi omassa työssä?

Kaikki työntekijät eivät tunne työpaikkansa ilmastotoimia

Kysyimme palkansaajilta myös, onko heidän työpaikallaan ilmasto-ohjelma tai ilmastostrategia. Joka neljäs vastaaja kertoi, että omalta työpaikalta löytyy ohjelma. Noin puolet vastaajista kertoi, ettei ohjelmaa ole. Noin kolmannes vastaajista ei ollut asiasta varma.

Työpaikan ohjelmat ja strategiat ovat paikka vaikuttaa myös ilmastonmuutoksen hillintään liittyviin asioihin. Ilmasto-ohjelmissa voidaan muun muassa julkaista suunnitelmia keinoista, joita työpaikat käyttävät ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, ja ohjeita työntekijöiden kestävien toimintatapojen muuttamiseen.

Ohjelmien puuttuminen tai heikko tunnettavuus voi kertoa esimerkiksi siitä, että ilmastonmuutokseen liittyvä toiminta ei kohdistu työntekijöihin. Ehkä ajatellaan, ettei aihe kiinnostaisi työntekijöitä.

Työntekijät kannattaa ottaa mukaan kehittämään työtä

Kysyimme työntekijöiltä erilaisista työpaikkojen ilmastoteoista ja siitä, onko niitä toteutettu omalla työpaikalla. Noin joka neljäs vastaaja kertoi, että työpaikalla on kehitetty ilmastoystävällisiä toimintatapoja työntekijöiden ja työnantajien kesken. Puolet vastaajista kertoi, että moista ei ollut tehty.

Työpaikkojen toiminta ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi olisi tärkeää, koska paikallisyhteisöissä on paljon tietoa niille sopivista ratkaisuista. Työntekijöiden tieto on avainasemassa työn kehittämisessä, myös muokatessa työtä ilmastoystävälliseen suuntaan.

Työntekijöiden mukanaolo ilmastoystävällisten ratkaisujen kehittämisessä ei vaikuta olevan vielä kovin yleistä.

Miten työtapoja voi muuttaa kestävämpään suuntaan?

Onko omassa työssä helppoa ja vaivatonta toimia ilmastoystävällisesti? Alle puolet kyselyyn vastanneista työntekijöistä arvioi sen helpoksi ja hieman suurempi osa ei – ilmastoystävällinen toiminta ei siis monessa ammatissa vielä toteudu.

Työpaikoilla olisi siis tilaa pohtia myös sitä, miten työtapoja ja käytäntöjä omassa ammatissa voidaan muuttaa kestävään suuntaan.

Keväällä 2022 toteutettu kyselymme keskittyi erityisesti ilmastonmuutokseen ja työpaikkojen toimiin ilmastonmuutoksen hillinnässä. Ilmastonmuutoksen lisäksi tarvitaan laajempaa pohdintaa ekologisista kestävyyskriiseistä, kuten resurssien kestämättömästä käytöstä ja kulutuksesta sekä biodiversiteetin heikkenemisestä.

Työ ja ihmisten toiminta maapallolla ovat täysin riippuvaisia luonnosta ja sen tarjoamista resursseista. Tämä riippuvuussuhde tulisi jalkauttaa osaksi jokaisen työpaikan toimintaa. Työpaikoilla on hyvä edistää keskustelua siitä, miten toiminta jatkuu myös tulevaisuudessa.

 

Lisätietoja:

Ilmastonmuutos ja työ – systemaattinen tiedonkeruu ilmastonmuutokseen kytkeytyvistä työelämävaikutuksista (Työterveyslaitoksen tutkimushankkeen esittely)

 

Avainsanat

Jaa sisältö somessa!