Lonkan ja polven nivelrikko on yleinen vaiva paitsi vanhemmassa väestössä myös työikäisillä. Tekonivelleikkauksessa käy vuosittain yli 7000 työikäistä, ja työhön paluu ison leikkauksen jälkeen voi olla joskus vaikeaa.
Lonkan tai polven tekonivelleikkauksen jälkeen oli aiemmin tapana, että ortopedi kirjoitti rutiininomaisesti kaksi tai kolme kuukautta sairauspoissaoloa – lähes riippumatta siitä, millaista työtä leikkauksessa käynyt teki.
Viime vuosina Suomessa on yleistynyt TYÖOTE-toimintamalli, jossa sairaalasta kirjoitetaan vain yhden kuukauden mittainen sairauspoissaolo ja potilaasta tehdään lähete työterveyshuoltoon.
Työterveyshuollossa arvioidaan yksilöllisesti sairauspoissaolon kokonaiskesto ja varmistetaan, että työkyvyn tukitoimet tulevat tehokkaasti käyttöön. Yhdessä työnantajan kanssa pohditaan, voisiko työtehtäviä muokata, jotta työhön paluu sujuisi mahdollisimman hyvin.
Tutkimus tuo uutta tietoa tekonivelleikkauksen jälkeisestä työhön paluusta
TYÖOTE-toimintamallin vaikutuksia lonkan ja polven tekonivelleikkauksen yhteydessä selvitettiin Työterveyslaitoksen vetämässä Tekonivelleikattujen työterveystuki -tutkimuksessa.
Tutkimuksessa kerättiin tietoa henkilöistä, jotka olivat olleet tekonivelleikkauksessa Keski-Suomen keskussairaalassa, Oulun yliopistollisessa sairaalassa, Oulaskankaan sairaalassa tai Peijaksen sairaalassa aikavälillä 1.10.2020–31.5.2021.
TYÖOTE-toimintamallissa mukana olleet potilaat täyttivät kyselylomakkeen leikkauksen jälkeen sairaalan vuodeosastolla ja suunnilleen työhön paluunsa aikoihin. 209 henkilöä vastasi näihin molempiin tutkimuskyselyihin.
Työtä voidaan muokata monella tavalla – oleellista on yksilöllinen tuki
Tutkimukseen osallistuneilla henkilöillä tekonivelleikkauksen jälkeinen sairauspoissaolo oli jopa 3–5 viikkoa lyhyempi verrattuna aiemmissa suomalaisissa tutkimuksissa todettuun.
Näyttäisi siis vahvasti siltä, että sairaalan ja työterveyshuollon yhteistyötä tehostavalla TYÖOTE-toimintamallilla saadaan tekonivelleikkauksen jälkeistä sairauspoissaoloa merkittävästi lyhennettyä.
Työterveyshuollossa ja työpaikoilla oli tehty monenlaisia tukitoimia helpottamaan työhön paluuta. Yli puolet vastaajista kertoi, että työpaikalla oli tehty järjestelyitä, joiden myötä työn tekeminen leikkauksesta toipuessa sujui paremmin.
Eniten oli hyödynnetty mahdollisuutta tehdä etätyötä. Osalla vastaajista työtä oli kevennetty siten, että työntekijän ei tarvinnut tehdä fyysisesti kaikkein raskaimpia työtehtäviä, työn tauottamista oli helpotettu tai avun saamista työkavereilta oli sujuvoitettu.
Myös työaikoja oli järjestelty esimerkiksi siten, että leikkauksen jälkeen työhön palaavan ei tarvinnut työskennellä yksin. Osasairauspäivärahaa työhön paluun tukena oli hyödynnetty 22 prosentilla vastaajista.
Leikkauspotilaan omat odotukset vaikuttavat työhön paluun onnistumiseen
Tutkimuksessa selvitettiin myös tekijöitä, jotka olivat yhteydessä nopeampaan työhön paluuseen tekonivelleikkauksen jälkeen.
Vähäinen fyysinen kuormitus työssä, korkea ammattiasema, vahva työmotivaatio, vähäinen sairauspoissaolon määrä ennen leikkausta ja positiiviset omat odotukset työhön paluun ajankohdasta ennustivat lyhyempää leikkauksen jälkeistä sairauspoissaoloa.
Henkilön omat odotukset sairauspoissaolon pituudesta olivat kaikkein merkittävin tekijä ennustamaan toteutunutta sairauspoissaolon pituutta – jopa merkittävämpi kuin työn fyysinen kuormitus!
Työhön paluu ison leikkauksen jälkeen voi ymmärrettävästi huolettaa niin työntekijää itseään kuin myös työnantajaa. Positiivista on, että työhön paluun helpottamiseksi voidaan kuitenkin tehdä monenlaisia tukitoimia työterveyshuollossa ja työpaikoilla.
On tärkeää, että työntekijät saavat tietoa erilaisista tukitoimista jo ennen leikkausta, heidän sairauspoissaolonsa tarve määritellään yksilöllisesti ja että yhteistyössä työntekijän, työnantajan ja työterveyshuollon kanssa etsitään sopivia keinoja, joiden avulla työhön on sujuva palata leikkauksen jälkeen.
Lisätietoja:
Pauliina Kangas ym.: Return to Work Following Hip or Knee Arthroplasty: A One-Year Prospective Cohort Study in Participants with Direct Referral from Hospital to Occupational Health Care Services (artikkeli Journal of Occupational Rehabilitation -julkaisussa)
Varhaisten työkyvyn ja työhön paluun tukitoimien vaikutus lonkan ja polven tekonivelleikattujen sairauspoissaoloihin, Tekonivelleikattujen työterveystuki (tutkimushankkeen esittely)
Tutkimuksen suunnitteluvaihe rahoitettiin osana ESR-rahoitteista TYÖKE – Verkostoilla tehoa soteen, työkyvyn tukeen ja työikäisten terveyteen -hanketta. 1.4.2020 lähtien Työterveyslaitos rahoitti tutkimusta osana Työn, terveyden ja työkyvyn tutkimus- ja kehittämisohjelmaa.
Kommentointi
Hyvä juttu ja asia. Hyvä että ylipäätään puhutaan aiheesta. Niin monelle tehdään kuitenkin jo työiässä polven ja lonkankin tekonivelleikkauksia.