Tieto on valtaa – vai lisääkö se lopulta vain tuskaa? Tutkimuslaitokset, yliopistot, erilaiset konsulttifirmat ja muut tahot suoltavat julkaisuja ja raportteja. Media pursuaa nostoja niistä. Isoimmat mediatalot, kuten esimerkiksi Yle, julkaisevat myös omia selvityksiään. Työterveyden alaan liittyvä tutkimustieto, jos katsoo esimerkiksi PubMed-tietokantaa, on lisääntynyt lähes rakettimaisesti vuodesta 1985 alkaen ja erityisen jyrkkää nousu on ollut 2010 alkaen.
Mihin tietoon työelämään parannuksia haluavan tulisi tarttua ja miten? Jo kolmella valintakriteerillä pääset tiedon tulvassa pitkälle:
- Valitse luotettava tiedontuottaja
- Tukeudu tutkittuun tietoon tai rekisteriaineistoihin
- Tarkastele tietoa vertaillen tai abstraktista alkaen
Luota tutkimuslaitoksiin, rekisterinpitäjiin ja yliopistoihin
Suomessa luotettavia tiedontuottajia ovat esimerkiksi sektoritutkimuslaitokset kuten Työterveyslaitos tai THL, rekisterinpitäjistä Kela ja Tilastokeskus ja muista ainakin yliopistot.
Nämä tiedontuottajat tarjoavat ison kattauksen erilaista tietoa, joista vaikkapa Työelämätieto tai Tilastokeskuksen asiantuntija-artikkelit ja blogit mahdollistavat vaikkapa mielenterveyden yleisyyden tarkastelun.
Hyväksy vain korkeatasoiset materiaalit
Toinen valinta kohdistuu tiedon tuotannon tapaan. Tieteellinen julkaisu on vertaisarvioitu ja noudattaa systemaattista raportointitapaa, jonka avulla havaitut tulokset pitäisi pystyä toistamaan. Pääosa tieteellisistä artikkeleista on toki englanninkielisiä, mutta myös suomeksi löytyy esimerkiksi Psykologia-lehti tai Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti.
Myös edellä mainitut rekisterinpitäjien tuottamat materiaalit lukeutuvat korkeatasoisiin materiaaleihin, joiden yhteydessä on kerrottu laatijan nimi. Tämä tarjoaa myös mahdollisuuden kysyä tarkennuksia.
Vertaa rinnakkain ja ajassa
Kolmantena valintana on se, mihin kiinnittää huomiota. Jos tarkastelet vaikkapa rekisterinpitäjien tuottamia tilastoja, on tärkeä pohtia miltä luvut näyttävät verrattuna muihin, esimerkiksi eri ammattiryhmillä toisiinsa verrattuina tai miehillä verrattuna naisiin. Mikäli kyse on ilmiöstä, joka voi muuttua ajassa (kuten esimerkiksi mielenterveyden häiriöt) tutustu siihen, miltä aikasarja näyttää ja kuinka monta vuotta tietoa on saatavilla. Huomioi myös kuinka vanhaa tai uutta tieto on.
Jos taas tartuit tieteelliseen artikkeliin, niin lue abstrakti. Se tiivistää tavoitteen, aineistot ja päähavainnot. Jos kiinnostuit, niin perehdy tuloksiin ja lue pohdinnan ensimmäinen kappale ja johtopäätökset. Olet jo pitkällä!
Tutkitusta tiedosta oman työpaikan käytäntöön
Entä sitten se työpaikalle käyttöönotto? Kiinnitä katseesi tiedon tyyppiin. Jos kyseessä on selvitys tai tilasto, voit ehkä pohtia oman työpaikkasi tilannetta verrattuna niiden havaintoihin. Suoraviivaisemmin käytäntöön sovellettavia ovat interventiotutkimukset tai julkaisut, joissa raportoidaan hyvistä käytännöistä, annetaan suosituksia tai esitetään toimintamalli.
Joskus matka tutkitusta tiedosta käytäntöön vaatii useampia kokeilukertoja tai tukea tiedon soveltamiseen. Jos otat jonkin ohjeen, mallin tai vastaavan työpaikallasi käyttöön, niin kerro siitä sen julkaisijalle. Me tutkijat – etenkään työelämään, työhyvinvointiin tai työterveyteen liittyvän tutkimuksen tekijät – emme istu missään luutorneissa, vaan olemme erittäin mielellämme työpaikkojen tukena tekemässä työelämästä entistä parempaa. Parasta on saada käytännön palautetta työelämästä.
Kommentointi