Työpaikalla yksittäisen työntekijän työ kytkeytyy monin tavoin toisten tekemään työhön. Työllä on aina jokin yhteinen, laajempi tarkoitus, johon pyritään työtehtävien, töiden jakamisen, yhteistyön ja toimintatapojen kautta.
Tuo kokonaisuus tuottaa hyötyjä niin asiakkaille kuin organisaatiolle itselleen. Tuloksena on myös työhyvinvointia tai sen rapautumista. Työpaikalla tarvitaan työhyvinvoinnin ja työn yhteyden ymmärtämistä, yhteistä keskustelua, työhyvinvointia tukevia toimintatapoja ja tekoja työhyvinvoinnin eteen.
Työtä ja hyvinvointia on parasta kehittää rinnakkain
Ajatus työhyvinvoinnin edistämisestä irrallaan työstä on oikeastaan absurdi. Työn ja työhyvinvoinnin kehittäminen onnistuu samaan aikaan, kun koko työyhteisö on mukana kehittämisessä.
Ammattilainen itse on oman työnsä paras asiantuntija ja kehittäjä, jos siihen annetaan tilaisuus ja tarjotaan kehittämisen välineitä. Työhyvinvoinnin kokemuksista on tarpeen puhua myös yhdessä: Mikä työssä kuormittaa? Mikä taas vahvistaa voimavaroja?
Työn kehittäminen on hyvä mieltää osaksi työn arkea. Pieniä parannuksia voi tehdä jatkuvasti prosesseihin ja toimintatapoihin. Erilaiset työn yhteiseen kehittämiseen tarkoitetut mallit ja välineet pysäyttävät miettimään työtä uudella tavalla.
Miten muutokset vaikuttavat työhyvinvointiin?
Muutokset haastavat työhyvinvointia, mutta niissä voi piillä myös uutta imuvoimaa työhön, innostusta ja oppimisen mahdollisuuksia. Työyhteisön kannattaa käydä keskustelua lähitulevaisuuden näkymistä, yhteisestä suunnasta ja tavoitteista:
- Mikä kaikki on muutoksessa ja miten?
- Mitä työhyvinvoinnin ilmiöitä on noussut esiin työn muuttuessa?
- Mihin tulisi tarttua, jotta työ ja työhyvinvointi paranisivat?
Kun toimintaa kehitetään kokeilujen kautta, on tarpeen pohtia myös uuden toimintatavan tai muutoksen vaikutuksia työhyvinvointiin:
- Mikä siinä mahdollisesti kuormittaa? Mikä taas sujuvoittaa työtä?
- Missä määrin uusi toimintatapa on omiaan motivoimaan työntekijää? Vai koetaanko se kenties lannistavaksi?
Maaseudun muutos ravistelee asiantuntijan työtä
Maaseudun laaja-alainen muutos vaikuttaa neuvonta-, opetus- ja kehittämistyötä tekevien työhön ja työhyvinvointiin. Asiantuntija maaseudun muutoksessa (AMMU) -hankkeemme tavoitteena on kehittää asiantuntijoiden työtä ja työhyvinvointia rajusti muuttuvassa toimintaympäristössä.
Pro Agria Oulu, Oulun maa- ja kotitalousnaiset sekä Oulun ammattikorkeakoulun luonnonvara-ala kehittivät yhteistyötään. Pontimena olivat yhteiset asiakkaat ja osaamisen yhdistämisessä nähdyt hyödyt.
Hyödynsimme AMMU-hankkeessa kahta Työterveyslaitoksessa kehitettyä menetelmää:
- Kehityskartta-työskentelyn malli ohjaa työyhteisöä luomaan yhteistä käsitystä toiminnan muutoksista ja kehittämistarpeista. Sen pohjalta suunnitellaan kehittämiskokeiluja.
- Sytyttäjä-työpajamalli auttaa muodostamaan yhteisen käsityksen siitä, mitkä ovat työhyvinvoinnin kulmakivet kyseisessä työssä. Malli ohjaa tunnistamaan voimavarat ja kehittämiskohteet. Tarkastelu tuottaa myös yksilökohtaisia oivalluksia oman työhyvinvoinnin parantamiseen.
Työpajoihimme osallistuneet asiantuntijat pohtivat, miten asiakkaiden tarpeet, työn sisältö ja toimintatavat tulevat muuttumaan ja miten muutos vaikuttaa asiantuntijoiden työhyvinvointiin. He ideoivat kokeiluja, jotka edistävät heidän yhteistyötään ja työhyvinvointiaan. Innoittajana toimi tämä tavoite:
Kun asiakkaat hyötyvät asiantuntijoiden yhteistyöstä, henkilöstön työn sujuvuus ja työhyvinvointi kohentuvat.
Lisätietoja:
Asiantuntija maaseudun muutoksessa – AMMU (tutkimushankkeen esittely)
Kommentointi