Olen työterveyslääkärin työssäni usein miettinyt, onko perusteltua kirjoittaa kolme kuukautta sairauslomaa kaikille potilaille, joille laitetaan polven tekonivel. Minä kykenisin todennäköisesti palaamaan omaan työhöni nopeammin ja esimerkiksi siivoojalle tuo kolme kuukautta voi olla liian lyhyt sairausloma.
Olisiko perustellumpaa kirjoittaa erikoissairaanhoidosta lyhyempi sairausloma ja arvioida ja suunnitella työhön paluuta jo aikaisessa vaiheessa työterveyshuollossa?
Ylipäätään työterveyshuolto tulisi ottaa nykyistä useammin ja tiiviimmin mukaan hoitoon – etenkin pohdittaessa potilaan työkykyä ja töihin paluuta.
Milloin lähettää työterveyshuoltoon?
On monia tilanteita, joissa potilas tulisi ohjata työterveyshuoltoon. Näitä tilanteita on kuvattu alla.
Milloin ohjata työterveyshuoltoon?
Jos potilaan
- työ vaikuttaa oireisiin
- oireet vaikeuttavat työssä selviytymistä
- sairaus tai oireet edellyttävät perusteellisempaa työkyvyn arviointia ja/tai työhön paluun suunnittelua ja tukemista
- toistuvat sairauslomat
- sairausloma uhkaa pitkittyä (viimeistään silloin, kun sairauspoissaolo on kestänyt yli 30 vrk)
Ja lisäksi
- raskaana olevan työrajoitteet
- työyhteisöongelmat (esim. ristiriitatilanteet työpaikalla)
- työergonomiaan liittyvät pulmat
- työpaikan sisäilmasto-ongelmat
- ammattitautiepäily
Työhön liittyvien sairauksien selvittely ja työkyvyn tukemisen eri muodot ovat tärkeä osa lakisääteistä työterveyshuoltoa. Työterveyshuollon konsultoimiseen näissä tilanteissa ei tarvita sairaanhoidon kattavaa työterveyshuollon sopimusta. Tämä on tärkeää tunnistaa.
Työterveyshuollon konsultoimisen perusehtona on, että henkilö on palkkatyösuhteessa, tai hänellä on yrittäjänä työterveyshuolto järjestettynä. Työttömien kohdalla työterveyshuollon konsultoiminen ei toistaiseksi ole mahdollista. Työttömien osalta on kuitenkin menossa kokeiluja, joissa heidän työkyvyn arviointinsa on järjestetty työterveyshuollon osaamista hyödyntäen. Nämä kokeilut saattavat jatkossa tuottaa uusia toimintakäytäntöjä ja -malleja.
Miksi työterveyshuoltoon?
Työterveyshuollon konsultoiminen on tarpeen, koska työntekijän toiminta- ja työkykyä tulee aina arvioida suhteessa työhön ja työpaikkaan. Työterveyshuolto tuntee työn ja juuri kyseisen työpaikan mahdollisuudet työn muokkaamiseen. Työn muokkaamisen mahdollisuudet ovat usein erilaiset eri työpaikoissa.
Esimerkiksi omassa työssäni etätyö olisi mahdollista ja työhön paluu onnistuisi siten melko nopeasti leikkauksen jälkeen. Siivoojan työssäkin erilaisia mahdollisuuksia on työnantajasta riippuen. Yhdessä työpaikassa mahdollista voisi olla työn muokkaaminen niin, että kokeneen siivoojan työpanosta melko nopeasti voitaisiin hyödyntää esim. työn suunnittelussa ja perehdyttämisessä. Toisessa työpaikassa työhön olisi mahdollista palata vasta, kun työkyky on siivoojan omaan, fyysisesti kuormittavaan työhön palannut.
Työterveyshuolto on tottunut tekemään tiivistä yhteistyötä työpaikan kanssa, ja työpaikan johto, henkilöstöhallinto ja työsuojeluorganisaatio ovat tuttuja yhteistyökumppaneita. Tämä mahdollistaa luovienkin ratkaisujen löytämisen.
Onnistunut työhön paluu sairausloman jälkeen vaatii usein hyvää suunnittelua ja etukäteisvalmistelua. Työkyvyn tuen keinot ovat moninaisia ja osittain työpaikkakohtaisia. Työkyvyn tuen keinojen tunteminen vaatii erityistä osaamista. Työhön paluuta voidaan tukea muun muassa osasairauspäivärahalla, työn muokkaamisella, korvaavalla työllä, työkokeilulla tai muulla ammatillisella kuntoutuksella. Erilaisissa tilanteissa toimivat erityyppiset keinot. Työhön paluun jälkeenkin on lähes aina tarpeen seurata potilaan työkykyä ja työssä selviämistä.
Mitä hyötyjä työterveyshuoltoon ohjaamisesta on?
Oletus on, että mikäli työkyvyn tukitoimet käynnistyvät riittävän aikaisessa vaiheessa, potilas kykenee todennäköisesti palaamaan työhönsä nopeammin.
Potilas hyötyy myös, koska tietää missä ja kuka vastaa hänen työkykyynsä liittyvistä kysymyksistä. Hän saa työterveyshuollosta tukea kuntoutumiseen ja työhön paluuseen.
Erikoissairaanhoidon lääkärit hyötyvät, koska he voivat keskittyä ydintehtäväänsä ja välttyvät esim. työläiden B-lausuntojen kirjoittamiselta. Myös koko järjestelmä hyötyy, koska päällekkäisyyksiä ja viiveitä kyetään vähentämään ja terveydenhuollon eri toimijoiden erityisosaaminen saadaan tehokkaasti käyttöön.
Kommentointi