Vanhustyössä työhyvinvointi on useiden tutkimusten mukaan sote-alan heikointa, mikä vaikuttaa myös vanhustyön laatuun sekä asiakkaiden hyvinvointiin ja turvallisuuteen.
Onneksi meillä kuitenkin on keinoja puuttua tähän epäkohtaan: voimme edistää ja kehittää ikääntyneiden palveluissa työskentelevien työhyvinvointia suunnitelmallisesti ja pitkäjänteisesti.
Pito- ja vetovoimaa eli pidempiä työuria ja uusia työntekijöitä alalle
Tulevina vuosina työelämään astuvien ikäluokkien koko pienenee. Samaan aikaa vanhuspalveluiden tarve lisääntyy, kun vanhimmatkin ikäluokat elävät aiempaa pidempään ja muistisairaudet yleistyvät.
Jo nyt paikoin esiintyvän työvoimapulan takia on tärkeää, että kaikkien vanhuspalveluiden työntekijöiden työuria pidennetään. Monella tavalla kuormittavassa työssä ei jakseta ilman työhyvinvointipanostuksia.
Hyvät asiat ruokkivat toisiaan, ja pitovoima luo vetovoimaa. Vetovoimaa voivat luoda myös ne tarinat, joita kerromme vanhustyöstä. Mitä jos ne kuvailisivatkin merkityksellistä työtä, jossa työntekijän hyvinvoinnilla on tärkeä rooli?
Helpotusta työvoimapulaan eli vähemmän poissaoloja ja parempaa työkykyä
Vanhuspalveluissa työskentelevien työ kuormittaa tekijöitään monin tavoin. Työssä on psykososiaalisia kuormitustekijöitä, fyysisesti raskaita tehtäviä ja vuorotyötä. Kuormitustekijöiden samanaikaisuus ja kasautuminen haastavat työssä suoriutumista ja työstä palautumista sekä heikentävät työkykyä.
Psykososiaaliset kuormitustekijät lisäävät työkyvyttömyyttä, joka johtuu mielenterveyden häiriöistä. Ne ovat nykyisin tärkein syy työkyvyttömyyteen. Jo ennen poissaoloja työn tuottavuus heikkenee, mitä ei ole edes otettu huomioon mielenterveyshäiriöistä johtuvien kustannusten arvioissa.
Työkyvyttömyydestä aiheutuvat sairaspoissaolot ja ennenaikainen eläköityminen vaativat sijaisia. Jos esihenkilön työaika menee sijaisten etsimiseen, hänen työaikansa ei riitä hoitotyön johtamiseen hyvin eikä etenkään työhyvinvoinnin kehittämiseen. Kun sairaspoissaolot vähenevät, se osaltaan helpottaa työvoimapulaa.
Lisäksi työhyvinvointiin panostaminen näkyy asiakas- ja potilasturvallisuudessa ja kokonaisuudessaan asiakastyön laadussa. Ei ihan pieni hyöty sekään.
Ja sitten on tietysti se lakisääteinen näkökulma: työntekijöiden kuormitustekijöiden hallitseminen on työnantajan työsuojeluvelvoitteen toteuttamista.
Hyvinvointia työstä
Mitä työhyvinvoinnin edistämisessä on tärkeä ymmärtää? Työn psykososiaaliset kuormitustekijät ovat työn piirteitä, jotka eivät poistu työntekijöitä vaihtamalla. Työhyvinvointi riippuu työstä, ei ihmisestä. Työhyvinvointia syntyy nimenomaan työtä kehittämällä.
Työhyvinvoinnin kehittäminen vaatii hyvinvointialueilta johtamista: tavoitteiden asettamista ja niiden seuraamista. Se vaatii myös resursseja ja etenkin esihenkilöiden aikaa. Työhyvinvoinnin kehittäminen ei kuitenkaan ole mitään työstä irrallista puuhastelua, sillä työhyvinvointi syntyy työtä tekemällä.
Hyvä veto -hankkeessa olemme etsineet ratkaisuja vanhustyön veto- ja pitovoimaongelmiin nyt parin vuoden ajan. Vuoden 2023 alussa on luvassa vanhustyön työyhteisöille eettisen kuormituksen tunnistamiseen ja hillitsemiseen tähtäävä toimintamalli.
Sitä odotellessa kokosimme tuoreimman tutkimustiedon ja teimme sosiaali- ja terveydenhuollon päättäjille ja ikäihmisten palveluiden johtajille ja esihenkilöille seitsenkohtaisen politiikkasuosituksen. Nimensä mukaisesti suosittelemme tutustumaan siihen!
Lisätietoja:
Politiikkasuositus: Vanhustyön eettinen kuormitus vähenee panostamalla työhyvinvointiin
Henkilöstön saatavuuden ja alan vetovoimaisuuden turvaaminen iäkkäiden palveluissa, Hyvä veto (tutkimushankkeen esittely)
Kommentointi