Suomalaisilla työpaikoilla osataan varautua riskeihin varsin hyvin. Varsinkin turvallisuuskriittisillä aloilla riskejä on tunnistettu ja turvallisuusohjeita laadittu monipuolisesti ja taitavasti. Turvallisuuspoikkeamia seurataan.
Asiat sujuvat hyvin niin kauan kuin ne menevät niin kuin on suunniteltu. Mutta entäpä sitten, kun tapahtuu jotain, mitä ei ole suunniteltu tai mihin ei ole varauduttu? Onko toiminta silloinkin ketterää ja älykästä?
Resilientti organisaatio selviytyy kaikenlaisista yllättävistä tilanteista, saa ylläpidettyä keskeisimmän toimintansa kaikissa olosuhteissa ja sopeutuu niihin joustavasti. Se on varautunut monipuolisesti erilaisiin riskeihin, laatinut niitä varten toimintasuunnitelmia ja harjoitellut niiden varalle. Jos silti tapahtuu jotain yllättävää, se osaa sopeutua kaikenlaisiin uusiin tilanteisiin.
Resilientissä organisaatiossa seurataan toimintaympäristön muuttumista ja kehittymistä ja toimitaan ennakoivasti, esimerkiksi ilmastonmuutoksen riskejä ja mahdollisuuksia huomioiden.
Päätöksenteko resilientissä organisaatiossa on sujuvaa ja laadukasta kaikissa olosuhteissa. Ensinnäkin paikalla on aina joku, jolla on valtuudet ja taito tehdä päätöksiä. Tämä vaatii sitä, että päätöksentekovaltuudet on määritelty riittävän monelle. Silloin on hyvin todennäköistä, että useankin päätöksentekijän ollessa estynyt jäljellä on vielä joku, jolla on valtuudet päättää.
Toisekseen päätöksentekoa harjoitellaan arjessa, jotta se on sujuvaa poikkeavassakin tilanteessa. Käytännössä se edellyttää sitä, että päätöksentekoon osallistuvat aina ne, joilla on paras asiantuntemus asiasta ja ne, joihin päätös eniten vaikuttaa. Lopulta työpaikalla jokainen osallistuu päätöksentekoon joissain asioissa.
Kolmas tärkeä asia on, että päätöksenteon laadun varmistamiseksi mukaan pyydetään mahdollisimman laaja joukko ihmisiä. Jokainen työpaikalla tuo päätöksentekoon tietoa ja ideoita oman työnsä, asiakaskohtaamistensa, verkostonsa, historiansa ja kekseliäisyytensä kautta.
Ryhmä ihmisiä tuottaa enemmän vaihtoehtoja päätöksenteon pohjaksi kuin yksi henkilö. Yhdessä he myös osaavat arvioida päätöksen vaikutuksia kattavammin kuin yksi ihminen. Mitä monimutkaisempi ja yllättävämpi tilanne, sitä laajemmin koko työyhteisön viisaus ja osaaminen kannattaisi hyödyntää uutta ratkaisua haettaessa.
Työterveyslaitoksen ResData-hankkeessa mallinnamme resilienttiä päätöksentekoa turvallisuuskriittisissä päätöksissä sellaisilla työpaikoilla, joissa toimijoita on useammasta yrityksestä. Selvitämme, hyödynnetäänkö olemassa olevaa tietoa ja tarjolla olevia ideoita.
Miten päätöksenteko yhteistyökumppaneiden kanssa sujuu? Miten tieto päätöksestä kulkee? Ja eroavatko päätöksenteko, tiedonkulku ja tiedon hyödyntäminen normaalista, kun jotain poikkeavaa sattuu?
Lisätietoja:
Resilientin organisaation päätöksenteko – tiedolla johtaminen työturvallisuudessa -hankkeessa (ResData) tutkitaan resilientin organisaation päätöksenteon piirteitä työturvallisuuden edistämisen ja tiedonkäytön näkökulmasta.
Hankkeeseen osallistuu neljä yritystä, joiden päätöksentekoa mallinnetaan kyselyin, haastatteluin, työpajoin ja dokumenttianalyysillä. Vertailuaineistoa varten Rakennusteollisuus jakelee kyselyn omille jäsenyrityksilleen.
Hankkeen ohjausryhmän työskentelyyn osallistuvat myös Rakennusliitto ja Työsuojelurahasto, joka rahoittaa hanketta.
Voit seurata työmme etenemistä ResData-hankkeen sivulta.
Kommentointi