Enemmistö kunta-alalla koki koronapandemian vaikuttaneen kielteisesti omaan työhön

Koronapandemia lisäsi kuormitusta erityisesti sote-, opetus- ja kasvatusaloilla, mutta paransi mahdollisuuksia työn ja vapaa-ajan yhteensovittamiseen. Pandemian jälkeen yksityisautoilun suosio työmatkoilla laski, mikä pienensi kunta-alan työmatkaliikenteen päästöjä. Koronapandemian seurauksiin työhön ja työmatkoihin kunta-alalla voi nyt tutustua Työelämätieto-palvelussa.
-
Jenni Ervasti
Jenni Ervasti
johtava tutkija
Pekka Varje
Pekka Varje
tutkimuspäällikkö

Työterveyslaitoksen mediatiedote 19.6.2023

Pandemia-ajan kokemuksissa oli kunta-alalla huomattavia ammattiryhmittäisiä eroja. Henkinen kuormitus ja kokemus tartuntatautien vaarallisuudesta lisääntyivät erityisesti hoito-, opetus- ja kasvatusaloilla.

Toisaalta pandemia lisäsi kokemusta oman ammattikunnan arvostuksesta. Eniten arvostuksen koettiin kasvaneen sairaanhoitajien ja lääkärien keskuudessa, mutta myös työntekijäammateissa, kuten siivoojat sekä katujen puhtaanapidon ja jätehuollon työntekijät.

Korona lisäsi etätyötä myös kunta-alalla

– Pandemian myönteisenä puolena nähtiin aiempaa paremmat mahdollisuudet sovittaa yhteen työn ja muun elämän vaatimukset. Etätyöhön koronapandemian vuoksi kertoi siirtyneensä noin 40 prosenttia tutkimukseen vastanneista, sanoo johtava tutkija Jenni Ervasti Työterveyslaitoksesta.

Kunta-alalla on kuitenkin monia ammattiryhmiä, kuten lääkärit, hoitajat, varhaiskasvattajat ja opettajat, joille etätyön tekeminen ei ole mahdollista. Lähityötä tehtiin näissä ammattiryhmissä   joko pääosin tai kokonaan koko pandemianajan.

Lisäksi etätyöstä siirryttiin takaisin lähi- tai hybridityöhön laajalti syksyllä 2022. Tuolloin 91 prosenttia vastaajista kertoi siirtyneensä joko kokonaan tai osittain takaisin lähityöhön.

Yksityisautoilun suosio työmatkan kulkumuotona laski pandemian jälkeen

Vuonna 2022 vastaajista 31 prosenttia autoili töihin kesäkelillä ja 34 prosenttia talvikelillä. Päivittäin autoilevien määrä vähentyi viisi prosenttiyksikköä vuodesta 2020. Autolla ajetut kilometrit vähenivät 11 prosenttia.

Pidempi työmatka lisäsi henkilöauton käyttöä. Työmatkan keskipituus oli päivittäin autoilevilla 15–16 kilometriä ja muita kulkumuotoja käyttävillä kahdeksan kilometriä.

– Mielenkiintoista on myös työmatka-autoilun polarisaatio. Jakauma painottuu selkeästi molempiin ääripäihin eli autolla mennään töihin tyypillisimmin joko päivittäin tai ei koskaan, sanoo Jenni Ervasti.

Päivittäin autoilevien väheneminen näkyy hiilidioksidipäästöjen pienenemisenä

Työntekijää kohden keskimääräiset hiilidioksidipäästöt kunta-alan työmatkaliikenteestä olivat 315 kilogrammaa vuonna 2022. Vuonna 2020 vastaava luku oli 356.

Ammateittain tarkasteluna eniten hiilidioksidipäästöjä työntekijää kohden oli palomiehillä. Tämä ei kuitenkaan johdu siitä, että palomiehet ajaisivat työmatkojaan poikkeuksellisen paljon autolla, vaan suuret päästöt aiheutuvat pitkistä työmatkoista.

Pienipäästöisin ammattiryhmä on kirjastojen työntekijät, joista vain 12 prosenttia kertoi autoilevansa töihin päivittäin.

– Auton käyttö työmatkalla on suhteellisen yleistä vuorotyötä sisältävissä ammateissa, joissa julkisen liikenteen käyttö ei välttämättä ole aina edes mahdollinen vaihtoehto. Auton käyttö ja siten päästöt ovat kuitenkin vähentyneet myös näissä ammattiryhmissä, Jenni Ervasti sanoo.

Lue lisää

Kunta10-tutkimus

  • Työterveyslaitoksen Kunta10-tutkimus on Suomen suurin kunta-alan henkilöstön seurantatutkimus. Lisätietoa: Kunta- ja hyvinvointialan henkilöstön seurantatutkimus (FPS) | Työterveyslaitos (ttl.fi)
  • Tutkimukseen osallistuvat Helsinki, Espoo, Vantaa, Tampere, Turku, Oulu, Naantali, Raisio, Nokia, Valkeakoski ja Virrat.
  • Työmatkoja koskevia kysymyksiä kysyttiin neljän suuren kunnan työntekijöiltä, kun taas pandemian vaikutuksia kysyttiin kaikkien 11 kunnan työntekijöitä.
  • Vuonna 2022 kyselyyn vastasi 57 572 työntekijää (72 %). Vuonna 2020 vastanneita oli 65 179 (62 %).
  • Tutkimusta työmatkoista ja pandemia-ajasta kuntatyössä rahoittaa Työsuojelurahasto ja Strategisen tutkimuksen neuvosto (CLIMATE-ohjelma).

Lisätiedot

  • Kunta10-tutkimus: Jenni Ervasti, johtava tutkija, Työterveyslaitos, 043 825 5475, jenni.ervasti [at] ttl.fi (jenni[dot]ervasti[at]ttl[dot]fi)
  • Työelämätieto-palvelu: Pekka Varje, tutkimuspäällikkö, Työterveyslaitos, 050 576 8236, pekka.varje [at] ttl.fi (pekka[dot]varje[at]ttl[dot]fi)

Jaa sisältö somessa!