Mielen aikakausi -kirja auttaa ymmärtämään, miksi mielenterveydestä on tullut niin merkittävä ilmiö

Tutkimusprofessori Ari Väänänen kuvaa poikkeuksellisen laajan tutkimuskokonaisuuden kautta, miten mielenterveyden asema ja merkitys on muuttunut työelämässä. Kirja osoittaa, miten olemme päätyneet jäsentämään työtä ja työntekijän haasteita yksilön mielenterveydestä ja tunteista käsin ja miksi mielenterveyttä on syytä tarkastella yhteiskunnan muutoksen tuottamana ilmiönä.
Henkilökuvassa Ari Väänänen
Henkilökuva Ari Väänänen
Ari Väänänen
tutkimusprofessori

Työterveyslaitoksen mediatiedote 22.10.2024

Tutkimusprofessori Ari Väänäsen kirja Mielen aikakausi – Kuinka psyykkisestä haavoittuvuudesta tuli osa työelämää? kuvaa mielenterveysilmiön syntyä ja rakentumista suomalaisessa työelämässä. 

Vertaisarvioitu teos perustuu yli 15 vuoden tutkimustyöhön erilaisten ammattiryhmien ja asiantuntijoiden työolosuhteiden ja toimintakulttuurien muutoksista työmarkkinoilla 1960-luvulta nykypäivään. Niin opettajien, työterveyslääkärien kuin kuntatyöntekijöidenkin on täytynyt sopeutua uusiin olosuhteisiin ja oppia uusia tapoja toimia työssään ja johtaa hyvinvointiaan muuttuvassa yhteiskunnassa.

Kirja myös nostaa esiin erilaisia kansainvälisiä keskusteluja työstä ja terveydestä, joita ei ole käsitelty aiemmin kotimaisessa keskustelussa. Se erittelee myös tieteen ja julkisuuden asemaa mielenterveysilmiön rakentumisessa.

Työn ja osaamisvaatimusten muutos on korostanut psykologisia ominaisuuksia

Kirja kuvaa, kuinka yhteiskunnan muutos on siirtänyt monia työntekijöitä fyysisistä tehtävistä kohti vuorovaikutteisia ja kognitiivisesti kuormittavia ympäristöjä. 

Väänänen havainnollistaa monin esimerkein, kuinka työn sisältöjen muutos, projektimaisen työn lisääntyminen ja asiakasnäkökulman voimistuminen ovat alkaneet korostaa mielen sietokykyä ja joustavuutta työelämässä. Kirja kuvaa samalla myös sitä, kuinka lisääntyvä tasa-arvo ja epämuodollisuuden kasvu ovat voineet tuottaa paradoksaalisesti mielenterveysnäkökulmien voimistumista lisäämällä mahdollisuuksia tunteiden esille tuomiseen.

Mielenterveysilmiö on seurausta yhteiskunnasta, joka edellyttää yhä itsenäisempää toimintaa

Kirjan analyysi osoittaa, kuinka mielenterveysongelmien esille tulo ei ole seurausta vain työelämän muutoksesta: koko yhteiskunnan muutos on luonut uudenlaista autonomiaa ja mahdollisuuksia yksilöille, mutta samalla monet ovat ajautuneet psykologisesti haastaviin tilanteisiin. Jatkuva itsensä johtaminen ja yksilöllisen suunnan etsintä ovat alkaneet kuormittaa. 

Mielenterveyskriisiksi nimetty ongelma on seurausta tästä yhteiskunnallisesta muutoksesta, joka koskee myös työntekijöitä monin eri tavoin.

– Työstä haetaan tänä päivänä entistä useammin henkistä tyydytystä ja merkityksellisyyden tunnetta, mutta kun työ ei vastaakaan odotuksia, seuraa pettymyksiä ja kielteisiä tunteita. Yksilökeskeisessä ja medikalisoituneessa kulttuurissa apua vaikeaksi koettuun tilanteeseen haetaan yhä useammin terveydenhuollon ja psykologisen tuen piiristä. Tätä ilmiötä kutsun mielenterveydellistämiseksi, Väänänen sanoo. 

Mielenterveysnäkökulma johtaa herkästi yksilön tilan korostamiseen 

Psykologiset ongelmat ja mielenterveyshaasteet tunnistetaan aiempaa paremmin. Väänäsen mukaan tätä ei pidä nähdä automaattisesti merkkinä mielenterveysongelmien kasvusta vaan pikemminkin yhteiskunnan muutoksena, jossa kokemus ja tunteet ovat saaneet aiempaa korostuneemman roolin osana työtä, tuottavuutta ja terveyttä.

Muutos on vaikuttanut myös lääketieteeseen. Hyvinvointilääketiedettä kuvaavassa kirjan osuudessa kerrotaan, kuinka terveyskeskustelu ja työterveyshuollon käytännöt ovat muuttuneet vähemmän hierarkkisiksi ja enemmän vastavuoroisiksi. Samalla potilaista on tullut aktiivisia hoidon osapuolia. 

Mielenterveydestä käytävä keskustelu on levinnyt uusille elämänkentille, joista työelämä on yksi keskeisimmistä. Tämä kehityskulku suuntaa myös ratkaisuyrityksiä yksilön terveyden alueelle eikä itse haastetta synnyttäviin taustatekijöihin.

Nykyisten mielenterveyskäytäntöjen tilalle tulee uusia

Ari Väänänen pitää todennäköisenä, että nykyiset mielenterveyskäytännöt ja ymmärrystavat vähitellen muuttuvat ja tilalle ilmaantuu uusia lähestymistapoja. Muutoksen myötä vanhentuneet ajatusmallit korvautuvat uusilla huolilla, ihanteilla ja tavoilla käsitellä sosiaalisen elämän ongelmia.

– Ehkä tulevaisuudessa tätä aikaa tarkastelevat tutkijat saattavat ihmetellä, kuinka me 2000-luvulla päädyimme kuvaamiimme ongelmiin ja yritimme löytää ratkaisuja aiheeseen, jota kuvasimme sanaparilla ”mielenterveys työelämässä”, pohtii Väänänen.

Tutustu

  • Mielen aikakausi – Kuinka psyykkisestä haavoittuvuudesta tuli osa työelämää? Ari Väänänen. Gaudeamus 2024.
  • Englanninkielinen teos The Rise of Mental Vulnerability at Work. A Socio-Historical and Cultural Analysis. Ari Väänänen. Bristol University Press 2024.
  • Kirjaa voi ostaa kustantaja Gaudemuksen verkkokaupasta sekä muista kirjakaupoista ja verkkokirjakaupoista. 
  • Arvostelukappaleita voi tilata Gaudeamuksesta: Lasse Leminen, viestintäpäällikkö,  
    puh. 050 466 4910, lasse.leminen [at] gaudeamus.fi. Ks. tarkemmat ohjeet Gaudeamuksen Medialle-sivulta.
  • Kirjan kirjoittamista ovat rahoittaneet Suomen Kulttuurirahasto, strategisen tutkimuksen neuvosto (#345170, LIFECON-hanke), Suomen tietokirjailijat ry. ja Tiedon-julkistamisen neuvottelukunta.

Lisätiedot 

  • Ari Väänänen, tutkimusprofessori, Työterveyslaitos, puh. 050 511 0530, ari.vaananen[at]ttl.fi
Mielen aikakausi -kirjan kansikuva

Jaa sisältö somessa!