Miten työyhteisönne voi? Uusi työkalu auttaa tunnistamaan työuupumuksen

Työterveyslaitos julkaisee uuden työkalun, jonka avulla voi kartoittaa työuupumuksen yleisyyttä omalla työpaikalla. Työuupumuksen liikennevalot työyhteisölle -kyselystä saavat palautteen niin yksittäinen vastaaja kuin työyhteisökin.
Havainnekuva työuupumuksen liikennevalomallista.
Jari Hakanen
Jari Hakanen
tutkimusprofessori
Janne Kaltiainen
Janne Kaltiainen
erikoistutkija

Työterveyslaitoksen mediatiedote 7.5.2024

Työuupumuksen liikennevalot työyhteisölle -kyselyn avulla työpaikalla voidaan selvittää työuupumusoireiden yleisyys ja vakavuus. Maksuton ja helppokäyttöinen työkalu on uutuus Työterveyslaitoksen Mielenterveyden työkalupakissa.

Miten Suomi voi? -tutkimuksen mukaan väestötasolla noin neljänneksellä on kohonnut työuupumuksen riski tai jo todennäköinen työuupumus. Määrä on ollut hienoisessa kasvussa koronapandemiaa edeltäneestä ajasta.

– Työuupumus on ilmiönä yleinen ja sitkeä. Se tuntuu työpaikoilla, mutta on samalla myös näkymätön. Työuupumus ei kehity hetkessä, mutta se voi silti jäädä tunnistamatta. Työkalu tarjoaa yhden tavan tarttua asiaan, tutkimusprofessori Jari Hakanen Työterveyslaitoksesta sanoo. 

Työkalun taustalla validoitu kyselymenetelmä

Työkalussa vastataan 12 kysymykseen, jotka liittyvät krooniseen väsymykseen, henkiseen etääntymiseen työstä sekä kognitiivisten toimintojen ja tunteiden hallinnan häiriöihin. Ne ovat työuupumuksen pääoireet.

Kyselyn taustalla käytetään Burnout Assessment Tool (BAT) -menetelmää, jonka avulla voidaan aiempaa täsmällisemmin ja luotettavammin määrittää, milloin tilanne on työuupumuksen suhteen hyvä, milloin riski on kohonnut ja milloin kyseessä on todennäköisesti työuupumus. Kysely ja sen pohjalta tuotettu työuupumuksen liikennevalomalli on validoitu Suomen oloissa. 

Työuupumus vähenee parantamalla työoloja 

Työkalusta saatavien tulosten perusteella on mahdollista kehittää työoloja työuupumuksen vähentämiseksi ja ennaltaehkäisemiseksi. Työkalua voi hyödyntää esimerkiksi osana vuotuista seurantaa tai muutosten tai tehtyjen toimenpiteiden jälkiseurantaan. Työkalusta työyhteisö saa myös vertailutiedon, jonka avulla omaa tulosta voi suhteuttaa koko väestöön.

Yksittäiset vastaajat saavat kyselystä henkilökohtaisen palautteen ja vinkkejä ja työvälineitä omaan tilanteeseensa. Työyhteisön kokonaistuloksesta ei voi tunnistaa yksittäisiä vastaajia.

– Työuupumus nähdään edelleen usein yksilön ominaisuutena, vaikka taustalla ovat usein jaetut työolot, kuten esimerkiksi huonosti organisoituja töitä, rooliristiriitoja ja tasapainottavien voimavarojen puutetta, Jari Hakanen sanoo. 

Heikot työolot synnyttävät työuupumusta, joka voi myös heijastua muun elämän jaksamiseen.

– Jos kyselyn perusteella työyhteisössä tunnistetaan haasteita ja niitä lähdetään perkaamaan, se vaatii toki aikaa ja panostusta. Vaiva maksaa kuitenkin itsensä takaisin verrattuna siihen, että mitään ei tehtäisi. Mitä pidemmälle työuupumus kehittyy, sitä enemmän vaaditaan korjaavia toimia, erikoistutkija Janne Kaltiainen Työterveyslaitoksesta sanoo.

Tutustu

Mielenterveyden työkalupakki -hanke 

Lisätiedot

  • Tutkimusprofessori Jari Hakanen, Työterveyslaitos, jari.hakanen [at] ttl.fi (jari[dot]hakanen[at]ttl[dot]fi), p. 040 562 5433
  • Erikoistutkija Janne Kaltiainen, Työterveyslaitos, janne.kaltiainen [at] ttl.fi (janne[dot]kaltiainen[at]ttl[dot]fi), p. 050 476 5980 

 

Jaa sisältö somessa!