Työterveyslaitoksen mediatiedote 19.4.2022
Yle uutisoi THL:n Mika Salmisen kritisoineen työterveyshuoltojärjestelmää Korona-ajan tilinpäätös -dokumentissa. Työterveyslaitos täsmentää uutisessa esitettyjä näkemyksiä.
– Keskustelu työterveyshuollosta on tervetullutta. Itse en kuitenkaan allekirjoita Ylen haastattelussa esitettyjä näkemyksiä. Työterveyslaitoksessa tunnemme järjestelmän vahvuudet ja kehityskohteet. Näemme esimerkiksi sote-yhteistyön tiivistämisessä mahdollisuuksia, jotka kannattaisi hyödyntää hyvinvointialueilla, sanoo Työterveyslaitoksen pääjohtaja Antti Koivula.
– Työkyvyn tukeminen on työterveyshuollon tärkeimpiä tehtäviä. Tätä erityisosaamista tarvitaan Suomen työllisyystalkoissa ja työpaikkojen kumppanina työkykyjohtamisessa, sanoo työterveysyksikön johtaja Eva Helaskoski Työterveyslaitoksesta.
Työkyvyn arvioinnissa ja tukitoimissa oleellista on yhteistyö työpaikan kanssa. Työterveyshuolto on ainoa terveydenhuollon toimija, jolla on suora yhteys työpaikoille.
– Tutkimushankkeissamme olemme saaneet hyviä kokemuksia työterveyshuollon ja julkisen terveydenhuollon yhteistyön tehostamisesta, Helaskoski kertoo.
Työterveyshuollon painopiste tulee olla ennalta ehkäisyssä
Työpaikoilla on velvollisuus järjestää ennalta ehkäisevä työterveyshuolto. Sitä ei ole tarkoitettu rinnakkaiseksi perusterveydenhuollon järjestelmäksi työssä käyville.
Painopisteen tulisikin olla nykyistä vahvemmin ennalta ehkäisevässä työterveyshuollossa, jolla ehkäistään työhön liittyviä sairauksia ja tapaturmia sekä edistetään työntekijöiden terveyttä ja työkykyä.
Työterveyshuolto tulee järjestää juuri kyseisen työpaikan tarpeiden pohjalta huomioiden työn asettamat vaatimukset.
Työnantajat maksavat työterveyshuollosta yli 70 prosenttia
Työterveyshuollon rahoitus poikkeaa muun sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksesta, sillä se rahoitetaan pääosin työnantajilta ja työntekijöiltä perittävillä työtulovakuutuksen maksuilla ja työnantajan maksamilla asiakasmaksuilla. Työnantajien osuus työterveyshuollon kustannuksista on tällä hetkellä yli 70 prosenttia.
Valtion osuus kustannuksista on alle puoli prosenttia (vuonna 2017). Työnantaja voi lisäksi vähentää verotuksessa Kela-korvauksen ulkopuolisen osuuden kustannuksista.
Työterveyshuollon osuus (mukaan lukien opiskelijaterveydenhuolto) terveydenhuollon kokonaismenoista oli 4,1 prosenttia vuonna 2019.
Jotta verovaroin kustannettuun terveydenhuoltoon on jatkossakin resursseja, tarvitaan panostuksia vaikuttaviin työkykytoimiin.
– Työssäkäyvien suomalaisten työkyky on hyvinvointiyhteiskuntamme tukipilari. Työterveyshuollon ja julkisen terveydenhuollon vastakkainasettelun sijaan tarvitsemme tiivistä yhteistyötä työikäisten terveyden ja työkyvyn turvaamiseksi, Eva Helaskoski sanoo.
Tutustu aiheeseen
Työterveyshuollon mahdollisuudet | Työterveyslaitos (ttl.fi)
Lisätiedot
- Antti Koivula, pääjohtaja. Puh. 030 474 2340, sähköposti antti.koivula [at] ttl.fi (antti[dot]koivula[at]ttl[dot]fi).
- Eva Helaskoski, ylilääkäri. Johtaja, työterveys. Puh. 046 851 2432, sähköposti eva.helaskoski [at] ttl.fi (eva[dot]helaskoski[at]ttl[dot]fi).
