Työterveyslaitoksen uutinen 25.4.2024
Osana Työkykyohjelman arviointi- ja seurantutkimusta selvitettiin, miten asiakkaiden tavoitteet näkyvät sote-keskuksien työkyvyn tuki -palvelun asiakastyössä. Tulokset julkaistiin Kuntoutus-lehdessä.
Keskeinen havainto oli, että asiakkaiden työuraan liittyvät tavoitteet tulivat epäselvästi esiin työkyvyn tuen suunnitelmissa. Tarkat ja konkreettiset ammatillisen kuntoutuksen suunnitelmat puuttuivat asiakirjoista. Asiakkaiden Kykyviisari-kyselyssä tuottamaa tietoa ei aina hyödynnetty osana ammatillisen kuntoutuksen suunnittelua.
– Työuraan liittyviä tavoitteita kuvattiin hyvin yleisellä tasolla. Osin voi olla kyse siitä, että monille asiakkaille työllistyminen saattoi olla hyvin kaukainen tavoite, sanoo tutkija Mirkka Vuorento Työterveyslaitoksesta.
Työelämään osallistumista estäviksi tekijöiksi nousivat aineistossa heikkoon terveyteen tai toimintakykyyn liittyvät syyt, samoin ammatillisen osaamisen vähäisyys ja sopivien työmahdollisuuksien puute.
Palvelujärjestelmään liittyvät tekijät näyttäytyivät sekä työuria edistävinä että estävinä tekijöinä. Jos palveluissa on jatkuvuutta ja niissä varmistetaan riittävä tuki, niiden nähtiin edistävän ammatillista kuntoutumista ja työllistymistä. Päinvastainen kokemus oli pistemäisistä palveluista, joiden jatkosta on epäselvyyttä.
Huomio asiakkaan tuottamaan tietoon sekä rakenteellisiin ja sosiaalisiin esteisiin
Tutkimusryhmä suosittelee, että asiakkaan tuottama tieto on otettava aktiiviseen käyttöön ammatillisen kuntoutuksen suunnittelussa.
Lainsäädäntö edellyttää asiantuntijoilta jopa seitsemää erilaista suunnitelmaa työllistymisen tueksi eri tilanteissa. Tutkimusartikkeliin koottiin näistä yhteenvetotaulukko.
– Suunnitelmia ei tarvita lisää, mutta työkyky ja sen tukeminen olisi huomioitava paremmin niissä suunnitelmissa, mitä lainsäädäntö edellyttää, Vuorento sanoo.
Lisäksi olisi kiinnitettävä huomiota asiakkaan tilanteeseen vaikuttaviin ammatillisen kuntoutuksen rakenteellisiin ja sosiaalisiin esteisiin sen sijaan, että fokus on yksinomaan yksilöllisissä ominaisuuksissa, jotka mahdollisesti vaikeuttavat työllistymistä.
– Suunnitelmissa palvelut kohdistuvat usein yksilöön. Niissä pohditaan, miten vaikkapa asiakkaan terveyttä tai osaamista voisi parantaa. Ne ovat hyviä tavoitteita, mutta eivät ratkaise sitä, että osa esteistä liittyy esimerkiksi työelämän vastaanottavuuteen, Vuorento sanoo.
Työkyvyn tuen suunnitelman tekemiseen ohjeistetaan myös aiemmin julkaistussa maksuttomassa Työkyvyn tuki -koulutuksessa, joka on suunnattu työllistämisen kysymysten parissa työskenteleville ammattilaisille.
Tutustu
- Artikkeli Kuntoutus-lehdessä: Ammatillisen kuntoutuksen tavoitteet työkyvyn tuen suunnitelmissa – näkyivätkö asiakkaan tavoitteet? | Kuntoutus (journal.fi)
Tietoa tutkimuksesta
- Tutkimus oli osa Työkykyohjelman (2019–2023) arviointi- ja seurantatutkimusta.
- Aineisto koostui hanketoimijoiden asiakastyössä tuottamista työkyvyn tuen suunnitelmista (N = 47) ja asiakkailta kerätystä Kykyviisari-kyselyaineistosta.
- Työkykyohjelman arviointi- ja seurantatutkimuksen loppuraportti Julkarissa.
Lisätiedot
- Mirkka Vuorento, tutkija, mirkka.vuorento [at] ttl.fi, +358304743214
- Pirjo Juvonen-Posti, johtava asiantuntija, Pirjo.Juvonen-Posti [at] ttl.fi, +358304742041
