Biomonitorointi täydentää ilmamittauksia arvioitaessa työntekijöiden altistumista kemikaaleille. Työpaikoilla ei kuitenkaan aina pystytä tehokkaasti hyödyntämään biomonitoroinnilla saatua tietoa altistumisen hallinnassa. Sen sijaan altistumistiedot jäävät vain työterveyshuollon käyttöön.
– Vaikka biomonitorointi kuvastaa altistumista, se katsotaan lääketieteelliseksi tiedoksi, johon liittyy henkilösuojakysymyksiä. Ei ole kuitenkaan tarpeen raportoida työnantajalle yksittäisen työntekijän tuloksia, vaan oleellista on, että biomonitoroinnilla saatu tieto mahdollisesta tarpeesta tehostaa altistumisen hallintaa tietyissä työkohteissa kulkee työpaikalle, sanoo tutkimusprofessori Tiina Santonen Työterveyslaitoksesta.
Sitovat raja-arvot suojaavat vaarallisimpien altisteiden parissa työskenteleviä
Metallien pintakäsittelijät ja hitsaajat altistuvat työssään syöpävaaralliselle kromille. Kuudenarvoiselle kromille altistumista tutkittiin hankkeessa yhdeksässä Euroopan maassa, mukaan lukien Suomessa. Tulosten perusteella on laadittu yksityiskohtaiset suositukset sekä päätöksentekijöille että työpaikoille.
– Yksi tärkeimmistä huomioista oli, että altistumisen sitovat raja-arvot kuudenarvoiselle kromille EU:ssa ovat tällä hetkellä liian korkeita ja niitä tulee laskea. Työpaikkojen on mahdollista alentaa altistumista selkeästi näiden nykyisten raja-arvojen alle, vaikka se saattaakin vaatia lisäpanostusta, sanoo Tiina Santonen.
Työterveyslaitos koordinoi hankkeen biomonitorointitutkimuksia myös diissyanaattialtistumiseen ja työperäiseen altistumiseen sähkö- ja elektroniikkaromun kierrätyksessä. Tavoitteena oli paitsi kerätä tietoa altistumisesta ja mahdollisista terveysriskeistä, myös osoittaa, miten biomonitorointitietoa voidaan aiempaa paremmin käyttää hyväksi kemikaalien riskinarvioinnissa.
Hankkeessa uutena löydöksenä havaittiin, että metallin pintakäsittelyssä voidaan altistua merkittävästi myös per- ja polyfluoratuille yhdisteille, niin sanotuille PFASeille. Pysyvyyden ja potentiaalisten ympäristö- ja terveysriskien takia niihin on viime aikoina kiinnitetty erityishuomiota EU:ssa. Biomonitorointi auttaa selvittämään työntekijöiden altistumista myös PFASeille.
PARC-kumppanuusohjelma jatkaa työtä biomonitoroinnin hyödyntämiseksi
Euroopan unioni on käynnistänyt Partnership for the Assessment of Risk from Chemicals (PARC) -kumppanuusohjelman, joka jatkaa HBM4EU-hankkeen työtä biomonitorointiin liittyen sekä laajemmalti kemikaalien riskinarvioinnin kehittämiseksi. PARC-osallistujat, kuten Työterveyslaitos, muodostavat kemikaalien riskinarvioinnin osaamisverkoston. Ohjelmassa kehitetään kemikaalien riskinarviointiin yhtenäisiä ja aiempaa parempia käytäntöjä, joita voidaan jatkossa soveltaa hallinnollisessa kemikaaliriskinarvioinnissa.
– Kuten HBM4EU:ssa, PARCissa keskitytään sekä väestön altistumiseen kemikaaleille eri lähteistä että työperäiseen altistumiseen. Työterveyslaitoksella on johtava rooli työperäisen altistumisen arvioinnissa ja erityisesti työperäisessä biomonitoroinnissa, kertoo Tiina Santonen.
Lisätiedot
- Tiina Santonen, tutkimusprofessori, Työterveyslaitos, 040 539 0343, tiina.santonen [at] ttl.fi (tiina[dot]santonen[at]ttl[dot]fi)
Lue lisää
- Artikkeli hankkeen tuloksista (englanniksi): The HBM4EU chromates study - Outcomes and impacts on EU policies and occupational health practices - PubMed (nih.gov)
- Biomonitorointi tutuksi -verkkovalmennus: Biomonitorointi tutuksi -verkkovalmennus | Työterveyslaitos (ttl.fi)
- Biomonitorointi-palvelu: Biomonitorointi | Työterveyslaitos (ttl.fi)
- PARC-kumppanuusohjelma: European Partnership for the Assessment of Risks from Chemicals (PARC) | Anses - Agence nationale de sécurité sanitaire de l’alimentation, de l’environnement et du travail
