Suomi.fin Häiriö- ja kriisitilanteisiin varautuminen -oppaassa käsitellään tilanteita, jotka vaikuttaisivat laajasti yhteiskuntaan ja yhteisöihin.
Ennakkoon varautumista vaativia tilanteita ovat esimerkiksi pitkät sähkö-, vesi- ja tietoliikennekatkot, sään ääri-ilmiöt ja suuronnettomuudet sekä pitkäkestoisemmat kriisit, kuten pandemia tai sotilaallinen konflikti. Oppaassa on ohjeiden lisäksi tietoa muun muassa hybridi- ja informaatiovaikuttamisesta, kriisitilanteissa oman toimintakyvyn ja jaksamisen ylläpitämisestä sekä muiden auttamisesta.
– Kriisitilanteet koskettavat myös työpaikkoja. Yritykset ja työnantajat ovat keskeinen osa yhteiskunnan toimivuutta, koska elinkeinoelämä ja muut organisaatiot ylläpitävät merkittävää osaa yhteiskunnalle välttämättömistä toiminnoista ja palveluista, muistuttaa valmiuspäällikkö Mikko Halinen Työterveyslaitoksesta.
Oppaasta löytyy tietoa ja ohjeita myös työpaikoille – niin työnantajille kuin työntekijöille. Työterveyslaitos on ollut mukana laatimassa opasta.
Varautua voi vain ennakkoon
Varautuminen tarkoittaa ennakkoon valmistautumista erilaisiin häiriöihin ja kriiseihin sekä poikkeusoloihin. Siksi myös Suomi.fin varautumisopas on tarkoitettu ennakkoon tutustuttavaksi silloin, kun yhteiskunnassa ei ole häiriöitä.
Jos jotakin poikkeuksellista tapahtuu, jokaisen oma varautuminen ja toiminta vaikuttavat siihen, miten hyvin pärjää itse ja pystyy auttamaan myös lähipiirin ihmisiä. Kun ihmiset pärjäävät joitakin päiviä omatoimisesti, viranomaiset voivat keskittyä omaan tehtäväänsä eli tilanteen ratkaisemiseen ja eniten apua tarvitsevien auttamiseen.
Varautumisen lähtökohdat ovat jokaisella erilaiset, minkä vuoksi varautuminen olisi hyvä nähdä valikoimana erilaisia keinoja. Varautumisen perusta on kotivara, mutta se on myös tietoja ja taitoa toimia silloin, kun jotakin poikkeuksellista tapahtuu. Jokaisen kannattaa varautua jollakin tapaa omien tarpeidensa, mahdollisuuksiensa ja kykyjensä mukaan.
Myös yrityksillä ja julkisilla organisaatioilla pitää olla varautumissuunnitelmat omalle toiminnalleen häiriö- ja kriisitilanteisiin.
Ohjeiden kokoaminen yhteen helpottaa tiedon löydettävyyttä
Varautuminen on koko yhteiskuntaa koskeva asia, ja sen parissa työskentelevät useat viranomaistahot sekä järjestöt. Ohjeiden kokoaminen yhteen oppaaseen helpottaa kansalaisten näkökulmasta tiedon löytämistä. Oppaan julkaisun yhteydessä ohjeiden sisältö ei oleellisesti muutu.
Suomen-, ruotsin- ja englanninkielisen verkko-oppaan yhteydessä ovat pääkohtien viittomat suomalaisella ja suomenruotsalaisella viittomakielellä. Oppaan oheismateriaalina on 15 eri kielellä varautumisen perustiedot koostava pdf-tiivistelmä, jonka voi tulostaa itselleen, läheisilleen tai palvelupisteisiin.
Lisätietoa
Tutustu Häiriö- ja kriisitilanteisiin varautumisen oppaaseen Suomi.fi:ssä: Suomi.fi/varautuminen
Häiriö- ja kriisitilanteisiin varautuminen - Suomi.fi
Yhteystiedot
Työterveyslaitos
Mikko Halinen, valmiuspäällikkö
mikko.halinen[at]ttl.fi
+358 50 475 9851
Kristiina Kulha, vanhempi asiantuntija (viestintä)
kristiina.kulha[at]ttl.fi
+35840 548 6914
Sisäministeriö
media.sm(at)gov.fi
puh. 050 555 5035
Opas on osa sisäministeriössä vuonna 2022 käynnistettyä omatoimisen varautumisen viestintäkokonaisuutta, jolla vahvistetaan väestön varautumisosaamista. Nykyisen hallitusohjelman yhtenä tavoitteena on vahvistaa kaikkien väestöryhmien henkistä kriisinkestävyyttä ja omatoimisen varautumisen osaamista. Sisäministeriö on rahoittanut oppaan toteutuksen ja vastannut sisällön tuottamisesta. Yhteistyössä hankkeessa on Suomi.fi-verkkopalvelua ylläpitävä Digi- ja väestötietovirasto.
Oppaan tuottamisessa ovat olleet mukana: Digi- ja väestötietovirasto, Finanssivalvonta, Huoltovarmuuskeskus, Ilmatieteen laitos, Liikenne- ja viestintävirasto Traficom, maa- ja metsätalousministeriö, Mieli ry, Marttaliitto ry, pelastustoimi, poliisi, puolustusministeriö, puolustusvoimat, Rahoitusvakausvirasto, sosiaali- ja terveysministeriö, suojelupoliisi,Suomen Pankki, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö, Suomen Punainen Risti, Säteilyturvakeskus, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Turvallisuuskomitean sihteeristö, Työterveyslaitos, valtioneuvoston kanslia, valtiovarainministeriö, ympäristöministeriö.
