Metsäalan työturvallisuus hyötyisi yhteistyön ja viestinnän parantamisesta

Työterveyslaitoksen tutkimustulokset tarjoavat kehitysehdotuksia metsäalan tuotantoketjun työturvallisuuteen. Tutkimuksen perusteella metsäyhtiöiden tulisi pyrkiä läheisempään vuorovaikutukseen urakoitsijoidensa ja aliurakoitsijoidensa kanssa. Turvallisuuskulttuuria erityisesti puuhuoltoketjun alkupäässä tulisi tarkastella ja kehittää valtakunnallisesti.
-
Ilkka Asikainen
Ilkka Asikainen
erityisasiantuntija
Tarja Heikkilä
Tarja Heikkilä
erityisasiantuntija

Työterveyslaitoksen uutinen 1.10.2024

Metsäalan toimijat näkevät työturvallisuuden usein yksilön toiminnasta riippuvaisena. Alan turvallisuutta selvittäneen tutkimuksen perusteella suurin kehitysharppaus turvallisuudessa voitaisiin kuitenkin saavuttaa parantamalla yhteistyötä metsäalan toimijoiden kesken.  

Suurille metsäyhtiöille on kertynyt paljon tietoa toiminnan riskeistä ja niihin varautumisesta. Tätä tietoa olisi mahdollista hyödyntää koko alalla työturvallisuuden lisäämiseksi.

Tutkimusryhmä suosittaa, että metsäyhtiöiden tulisi pyrkiä läheisempään vuorovaikutukseen urakoitsijoidensa ja erityisesti aliurakoitsijoidensa kanssa. Keinovalikoimaan voi kuulua esimerkiksi maastokäyntien lisääminen, jotta voidaan muodostaa ajantasainen käsitys metsätyömaiden turvallisuushaasteista.

– On kuitenkin huomioitava, että tarkastusluonteisista maastokäynneistä on kentällä laajasti negatiivisia kokemuksia. Maastokäyntien toimintatapojen tulisi mahdollistaa kahdensuuntainen keskustelu, sanoo erityisasiantuntija Ilkka Asikainen Työterveyslaitoksesta.  

Turvallisuushavainnot jakoon yli organisaatiorajojen

Metsäalan toimijat kohtaavat työssään erilaisia vaara-, haitta- ja kuormitustekijöitä, joista aiheutuu läheltä piti -tilanteita ja tapaturmia. Samat ongelmat ja epäkohdat toistuvat eri yrityksissä.  

Tutkimusryhmä suosittelee, että havaintoja jaettaisiin myös muiden organisaatioiden kesken, jotta ennakointi olisi mahdollista ja tapaturmilta voitaisiin välttyä.

Turvallisuuskulttuuria erityisesti puuhuoltoketjun alkupäässä tulisi tarkastella ja kehittää valtakunnallisesti. Käytännössä se voisi tarkoittaa esimerkiksi uuden raportointijärjestelmän kehittämistä, mikä parantaisi turvallisuuteen liittyvien tietojen tallentamista ja viestintää.

– Olimme tutkimusryhmässä eniten yllättyneitä siitä, että viestinnän kehittäminen nousi niin keskeiseksi asiaksi hankkeen tuloksissa. Eri toimijoiden tulisi yhdessä pohtia, miten viestintä esimerkiksi yhteisten työmaiden osalta olisi järjestettävissä niin, että tieto olisi helposti saatavilla ja tarvittava tieto ei hukkuisi eri keskustelukanaviin, kertoo erityisasiantuntija Tarja Heikkilä Työterveyslaitoksesta.

Myös työturvallisuuskoulutusten kohdentuvuutta metsäalalle tulisi parantaa, jotta maasto-olosuhteiden työturvallisuushaasteet otettaisiin paremmin huomioon.  

Hankkeen loppuraporttiin on koottu käytännönläheisiä suosituksia, joilla metsäalan työturvallisuutta voitaisiin parantaa. Tutkimustulokset tarjoavat hyödyllistä tietoa suurten metsäyhtiöiden puun hankinnasta ja työturvallisuudesta vastaaville henkilöille, puunkorjuusta vastaaville koneyrittäjille ja alihankkijoille sekä metsäalan asiantuntijatahoille.  

Tutkimus: MetsäTurva – tehokkuutta turvallisuustiedon käyttöön metsäalan pk-yrityksissä

Lisätiedot

  • Ilkka Asikainen, erityisasiantuntija, Ilkka.Asikainen [at] ttl.fi, +358304742263
  • Tarja Heikkilä, erityisasiantuntija, tarja.heikkila [at] ttl.fi, 0304748636
  • Mikko Halinen, erityisasiantuntija, mikko.halinen [at] ttl.fi, +358304743169

Jaa sisältö somessa!