Työterveyslaitoksen verkkouutinen 7.12.2023
Kaikissa museoissa esiintyy kemiallisia vaaratekijöitä ja biologisetkin vaaratekijät, kuten homeet, ovat tavallisia. Vaaratekijät voivat liittyä esimerkiksi museokokoelmiin, vanhoihin museorakennuksiin, epäasianmukaisiin säilytystiloihin tai työpaikalla suoritettaviin työtehtäviin, kuten puun työstöön tai konservointi-, siivous- tai muiden kemikaalien käsittelyyn.
Museotyön vaaratekijöistä on käyty keskustelua Suomen museokentällä kuitenkin vasta verrattain lyhyen aikaa, eikä tarjolla ole ollut suomenkielistä tai suomalaisia museotyöympäristöjä koskevaa kirjallista materiaalia työpaikkojen tarpeisiin.
Nyt julkaistu Turvallinen museotyö -opas tarjoaa museoille konkreettiset ohjeet työturvallisuuden parantamiseen. Se keskittyy ennen kaikkea biologisiin ja kemiallisiin vaaratekijöihin ja niiden hallintaan. Opas nostaa myös esiin museoita koskevia lakisääteisiä velvollisuuksia, jotka edistävät työturvallisuutta työpaikoilla. Tarkistuslista työnantajalle ja perehdytyspassi eli perehdyttämisen tarkistuslista täydentävät oppaan ohjeita.
– Opas esittelee ensi kertaa paitsi keskeisimmät velvoitteet myös antaa neuvoja turvalliseen työskentelyyn erilaisissa museotyötehtävissä ja -ympäristöissä, kertoo tutkija Henna Sinisalo Työterveyslaitoksesta.
Oppaan keskiössä on työntekijöiden suojeleminen museotyöympäristöissä esiintyviltä kemiallisilta ja biologisilta altisteilta. Museokävijöihin ja museoiden muihin asiakkaisiin kohdistuvat riskit ovat erittäin vähäiset, sillä heidän mahdollinen altistumisensa on yleensä lyhytaikaista ja kertaluontoista.
Altistumisriskiä voi vähentää yksinkertaisin menetelmin
Terveysriskien tunnistaminen on edellytys sille, että museo pystyy suunnittelemaan tehokkaimmat mahdolliset toimenpiteet riskien poistamiseksi ja vähentämiseksi. Mikäli vaaratekijät ja riskit ovat tiedossa, työntekijöiden altistumista voidaan monissa tapauksissa vähentää varsin yksinkertaisinkin menetelmin.
Helpoimmat ja halvimmat, mutta silti tehokkaat vinkit altistumisriskin vähentämiseen ovat useimmissa tapauksissa asianmukaisten suojakäsineiden käyttö, hyvä käsihygienia ja tilojen säännöllinen siivous.
– Yksi konkreettinen vinkki koskee puuvillahansikkaista luopumista. Museoissa on perinteisesti totuttu käyttämään puuvillahansikkaita aineistoja käsitellessä, mutta tästä tavasta olisi tärkeää luopua, sillä suurin osa altistumisesta tapahtuu museoissa todennäköisesti nimenomaan likaisten käsien välityksellä joko ruoansulatuskanavan kautta tai ihon läpi, kertoo Henna Sinisalo.
Raskauden aikaisen altistumisen ennaltaehkäisy on tärkeää. Museoissa esiintyy varsin yleisesti sellaisia kemiallisia altisteita, esimerkiksi lyijy, arseeni ja formaldehydi, joille ei tule altistua raskauden aikana.
Tutustu oppaaseen ja ota turvalliset työtavat käyttöön:
Sinisalo, Henna; Ylinen, Katriina; Santonen, Tiina; Parshintsev, Evgeny (2023)
Opas on suunnattu museoalan ammattilaisille ja opiskelijoille sekä työterveyshuolloille ja työhygieenikoille avuksi museotyöympäristöihin, -kokoelmiin ja -työtehtäviin liittyvien kemiallisten ja biologisten vaaratekijöiden tunnistamiseen ja työperäisen altistumisen arviointiin. Opasta voidaan hyödyntää myös näiden alojen ammattilaisten koulutuksessa.
Oppaasta ilmestyy ruotsinkielinen käännös alkuvuonna 2024.
Lue lisää tutkimushankkeesta
- Opas on laadittu osana Työterveyslaitoksen toteuttamaa ja Työsuojelurahaston rahoittamaa hanketta Suomalaisten museotyöympäristöjen koetut ja mitatut vaaratekijät – MUHA | Työterveyslaitos (ttl.fi)
- Hankkeen loppuwebinaari järjestetään 25.3.2024 klo 13–14, jolloin myös hankkeen loppuraportti julkaistaan.
Lisätietoja:
Tutkija Henna Sinisalo, Työterveyslaitos, henna.sinisalo [at] ttl.fi (henna[dot]sinisalo[at]ttl[dot]fi), puh. +358304743320
Tuotepäällikkö Evgeny Parshintsev, Työterveyslaitos, evgeny.parshintsev [at] ttl.fi, puh. +358304742198
