Yhdenvertaisuuslain tarkoitus on edistää yhdenvertaisuutta, ehkäistä syrjintää ja tehostaa syrjinnän kohteeksi joutuneiden oikeusturvaa – nyt yhä laajemmin myös työelämässä, kun uudistettu yhdenvertaisuuslaki tuli voimaan 1.6.2023.
– Nykyinen laki ei ole täysin onnistunut tehtävässään. Työsuojeluviranomaisen työpaikoille tekemissä tarkastuksissa useammassa kuin joka toisessa tarkastuksessa on havaittu epäkohtia työnantajan yhdenvertaisuuden edistämisvelvoituksen toteuttamisessa. Nykyisen lain onnistumista on arvioitu Valtioneuvoston rahoittamassa laajassa yhdenvertaisuuslain arviointihankkeessa, jonka tulosten perusteella lakia on päivitetty, kertoo Työterveyslaitoksen johtava asiantuntija Barbara Bergbom.
Keskeiset muutokset ovat:
-
Työnantajan yhdenvertaisuuden edistämisvelvoitetta on selkeytetty.
-
Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimivaltaa on laajennettu koskemaan työelämää, joten valvontaa tekee jatkossa sekä yhdenvertaisuusvaltuutettu että työsuojeluviranomainen.
-
Häirinnän määritelmää on muutettu. Se voi kohdistua jatkossa myös ryhmään, ei vain yksittäiseen henkilöön.
– Pelkkä lainmuutos ei riitä, vaan tarvitaan muutoksia työpaikkojen arjessa. Nyt kun yhdenvertaisuuslain osittaisuudistus tuli voimaan, työpaikoilla on hyvä kohta miettiä, ovatko omat rekrytointikäytännöt syrjiviä, Barbara Bergbom muistuttaa.
Yrityksiltä perätään rohkeutta palkata maahan muuttaneita
Työterveyslaitoksen Työpuntari-webinaarissa pureutui työperäisen maahanmuuton teemoihin 29. toukokuuta.
Keskustelun keskeinen viesti oli, että yritysten tulisi rohkaistua palkkaamaan ulkomaalaistaustaisia työntekijöitä. Työvoima- ja osaajapulan näkökulmasta aikaa ei ole hukattavaksi.
Yhteiskunnassa kannattaa satsata kaikkien maahan muuttaneiden työllistämiseen, ja työperusteisen maahanmuuton sijaan voisikin puhua laajemmin työhön johtavasta maahanmuutosta.
– Meillä on jo maahan muuttaneissa työkykyisiä, työhaluisia ja osaavia ihmisiä, jotka eivät jostain syystä saa töitä tai osaamistaan vastaavaa työtä, Barbara Bergbom sanoo.
Katso maahan muuttaneiden kokemuksia suomalaisesta työelämästä:
Viisi herättelevää puheenvuoroa
Tilaisuudessa viiden organisaation edustajat esittivät ideoita, joiden avulla maahanmuutosta löytyisi paremmin ratkaisuja työvoima- ja osaajapulaan.
Business Finlandin Laura Lindeman korosti, että ulkomaalaisia osaajia tarvitaan myös luomaan uutta kasvua – ei vain paikkaamaan tiettyjen alojen osaajapulaa. On olennaista satsata siihen, että Suomeen houkutellut osaajat saadaan pidettyä täällä.
STTK:n Elena Gorschkow keskittyi puheenvuorossaan maahan muuttaneisiin naisiin. Tässä ryhmässä on matala työllisyysaste ja siksi myös paljon saavutettavaa. Heidän työllisyysastettaan nostamalla korjattaisiin samalla myös tasa-arvo-ongelmia.
JHL:n Samuli Sinisalo esitteli idean Työelämäpassista, jolla annettaisiin kaikille maahan muuttaneille perustiedot Suomen työmarkkinoista ja yhteiskunnasta. Sen tarkoituksena olisi esimerkiksi tukea integroitumista työelämään ja parantaa pääsyä palveluihin.
Baronan Elina Koskela korosti, että ulkomailta ei tulla Suomeen täyttämään työvoima-aukkoja – vaan tänne tullaan kokonaisina ihmisinä, joskus perheinä. Hän nosti esille ystävien, harrastusten ja suomen kielen taidon merkityksen kotoutumisessa.
Työterveyslaitoksen Barbara Bergbom toi esiin, että työperäisessä maahanmuutossa onnistuminen on monen tekijän summa. Työpaikoilla tarvitaan lisää monimuotoisuus- ja inkluusio-osaamista. Käytännössä se tarkoittaa esimerkiksi joustavampaa suhtautumista kielitaitoon ja kaikki mukaan ottavaa työkulttuuria. Ne ovat edellytys sille, että monimuotoisuuden hyödyt realisoituvat.
Katso Työpuntari-webinaarin kaikki puheenvuorot ja keskustelu
Tutustu Työpuntariin
- Työterveyslaitoksen Työpuntarissa ruodimme ja puntaroimme työelämän tärkeitä kysymyksiä.
- Vuonna 2023 keskitymme työvoima- ja osaajapulaan eri näkökulmista:
- Työperusteinen maahanmuutto Työpuntarissa | Työterveyslaitos (ttl.fi)
- Nuoret työntekijät Työpuntarissa | Työterveyslaitos (ttl.fi)
