TYÖ2030-ohjelma: viisi ratkaisua menestyvään työelämään

Laajassa ministeriöiden, työmarkkinajärjestöjen, työpaikkojen ja muiden työelämäasiantuntijoiden yhteistyössä toteutettu TYÖ2030-ohjelma päättyy. Ohjelma kokosi viisi ratkaisua, joiden avulla suomalaisesta työelämästä tehdään maailman parasta.
kuvituskuva: kolme työntekijää monitilatoimistossa
Sanna Kulmala
Sanna Kulmala
ohjelmajohtaja

STM ja Työterveyslaitos tiedottavat

Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmaan sisältynyt TYÖ2030-ohjelma on mahdollistanut työllisyyttä ja työelämän laatua parantavien toimintamallien ja konseptien yhteiskehittämisen toimialoilla ja työpaikoilla. Ohjelmakaudella on tuotettu ja koottu tutkimustietoa työelämän tilannekuvasta ja tulevaisuuden tarpeista. Tältä pohjalta ohjelmassa on kehitetty ja levitetty työhyvinvointia ja tuottavuutta lisääviä toimintamalleja ja työkaluja työpaikkojen tarpeisiin.

Kaiken ytimessä on ollut työpaikoilla ja toimialoilla tapahtuva yhteiskehittäminen. Työnantaja- ja työntekijätahot yhdessä muiden asiantuntijoiden kanssa ovat kehittäneet ratkaisuja lisäämään työhyvinvointia, tuottavuutta ja uusien teknologioiden hyödyntämistä. Eri osapuolten yhteistoiminta toimialoilla ja alueilla on lisännyt kehittämistyön vaikuttavuutta. 

 

Ohjelmassa kehitettyjen toimintamallien ja työkalujen hyödyt näkyvät työpaikoilla niiden kyvykkyyksien, yhteistyön ja yhteiskehittämisen vahvistumisena sekä työn vetovoimaisuuden, tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kehittymisenä.

– TYÖ2030-ohjelma on mahdollistanut työelämän laajan yhteiskehittämisen. Hyvä työelämä ja työkulttuuri tukevat hyvinvointia. Hyvinvoivat työntekijät ovat hyvän työllisyyskehityksen ja tuottavuuden edellytys, sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen sanoo.

Viisi ratkaisua hyvinvoivaan ja tuottavaan työelämään 

Suomalainen työelämä tarvitsee yhä enemmän rohkeutta uudistaa ja uudistua. Ohjelmakaudella syntyneet opit ja oivallukset on koottu viideksi työelämän hyvinvointia ja tuottavuutta lisääväksi ratkaisuksi:

  1. Luottamuksen vahvistaminen 
  2. Vuoropuhelun lisääminen 
  3. Yhdessä oppimisen mahdollistaminen 
  4. Luovuuden vapauttaminen 
  5. Johtamisen kehittäminen 

Kaikkiin ratkaisuihin on ohjelmakaudella julkaistu toimintaohjeita ja työkaluja, joiden avulla työpaikat voivat kehittää omaa toimintaansa. Tällaisia ovat esimerkiksi toimialoille ja työpaikoille suunnattu tulevaisuusvuoropuhelu, Fast Expert Teams, vertaisoppimisverkosto, työkalut luovuuden mittaamiseen ja kehittämiseen sekä huomisen johtajuus -starttipaketti. Ohjelma on lisäksi järjestänyt Työelämäfoorumi Suomi 2022 -tilaisuuden, jossa käytiin yhteiskunnallista keskustelua tulevaisuuden työelämän kehittämiseksi.

– TYÖ2030-ohjelman iso onnistuminen on ollut laaja-alainen yhteistyö, mitä toimialoilla, alueilla ja niiden työpaikoilla on käynnistynyt. Ohjelman mahdollistama uudistaminen on tuonut yhteen tutkimuksen, asiantuntemuksen ja työpaikkojen osaamista. Kehitystyöstä on syntynyt useita skaalattavia toimintamalleja ja työkaluja, joiden avulla työpaikat laajemminkin voivat kehittää omaa toimintaansa. TYÖ2030 verkoston laaja yhteistyö mahdollistaa ratkaisujen ja niitä tukevien työkalujen viemistä käytäntöön, sanoo TYÖ2030-ohjelman ohjelmajohtaja Sanna Kulmala.

TYÖ2030-ohjelman vaikutusmallissa pitkän aikavälin tavoitteet saavutetaan, kun ohjelmakaudella aikaansaadut tulokset ja ratkaisut skaalautuvat ja leviävät laajemmin työelämään. Myönteisen kehityksen jatkuminen edellyttää, että toimintamallien, konseptien ja työkalujen kehittämisessä ja pilotoinneissa mukana olleet työpaikat, toimialat ja verkostot hyödyntävät, levittävät ja kehittävät malleja edelleen.

- Kehitetyt toimintamallit ovat syntyneet työpaikkojen ja toimialojen tarpeista. On tärkeää, että kehitystyön tulokset saadaan laajasti hyödyttämään työelämää. Myönteiset ja pitkäaikaiset vaikutukset työllisyyteen, tuottavuuteen ja hyvinvointiin syntyvät yhteisesti kehitettyjen toimintamallien leviämisellä toimialoille ja työpaikoille myös ohjelmakauden jälkeen. Keskeistä on, että toimintamallit myös mukautuvat muuttuvan työelämän tarpeisiin ja tukevat työelämän resilienssiä, johtaja Liisa Hakala painottaa.

TYÖ2030-ohjelmasta on toteutettu ulkoinen arviointi, jonka loppuraportti julkaistaan keväällä 2023.

Lisätiedot

  • johtaja Liisa Hakala, sosiaali- ja terveysministeriö, 050 575 6447, etunimi.sukunimi [at] gov.fi (etunimi[dot]sukunimi[at]gov[dot]fi)
  • ohjelmajohtaja Sanna Kulmala, TYÖ2030-ohjelma, 040 411 6378, etunimi.sukunimi [at] ttl.fi (etunimi[dot]sukunimi[at]ttl[dot]fi)
  • sosiaali- ja terveysministerin erityisavustaja Jiri Sironen, 040 450 9077, etunimi.sukunimi [at] gov.fi (etunimi[dot]sukunimi[at]gov[dot]fi)

Mikä TYÖ2030-ohjelma?

  • TYÖ2030-ohjelma on osana hallitusohjelmaa kehittänyt työelämän laatua ja uudistanut toimintatapoja yhdessä työpaikkojen, toimialojen ja asiantuntijoiden kanssa.
  • Toimintatapoja ja malleja kehittämällä on vaikutettu hyvinvointiin, työllisyyteen, talouteen, kilpailukykyyn sekä Suomen työelämäkuvaan maailmalla.
  • Ohjelmaa ovat toteuttaneet yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, opetushallitus, valtiovarainministeriö, Työterveyslaitos, kaikki työmarkkinakeskusjärjestöt, Suomen Yrittäjät, SITRA, Työturvallisuuskeskus, Business Finland, Työsuojelurahasto sekä suuri joukko muita työelämätoimijoita.
  • Ohjelmaa on johtanut sosiaali- ja terveysministeriö ja ohjelman operatiivisesta toiminnasta on vastannut Työterveyslaitos.
  • TYÖ2030-ohjelma on ollut osa hallituskaudella 2019-2023 toteutettua työelämäohjelmien kokonaisuutta.

Jaa sisältö somessa!