Työterveyslaitoksen Olennaistamisella uudistumista, palautumista ja työhyvinvointia -hanke eli OLLAPPA-hanke kehitti Pohjois-Pohjanmaalla kahden vuoden ajan yhdessä sote-alan työyksiköiden kanssa yhteisöllisiä toimintatapoja, jotka vahvistavat henkilöstön työhyvinvointia.
– Integroimme työn kehittämisen ja työhyvinvoinnin edistämisen toisiinsa ja osaksi työyksiköiden arkea. Kantavana ajatuksena oli, että työhyvinvointia syntyy työtä kehittämällä ja sitä sujuvoittamalla. Hanke tuotti monia työkaluja ja oppeja, jotka ovat vapaasti käytettävissä sote-alalla, sanoo tutkimusprofessori Jaana Laitinen Työterveyslaitoksesta.
– Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella toteutetusta hankkeesta jäi käteen monta oivallusta, jotka olemme tiivistäneet kuudeksi OLLAPPA-opiksi ja jotka haluamme jakaa myös muiden hyvinvointialueiden kanssa. Toivomme niiden auttavat työhyvinvoinnin johtamisessa ja kehittämisessä, sanoo erikoistutkija Kirsikka Selander Työterveyslaitoksesta.
1. Yhteinen tilannekuva on välttämätön
Tarvitsemme jatkuvaa ja luotettavaa seurantatietoa työhyvinvoinnin kehityksestä. Tutkittuun tietoon perustuva työhyvinvointikysely on tässä hyvä apuväline. Se luo yhteisen tilannekuvan ja paljastaa, missä menee hyvin ja missä kaivataan kehittämistä. Tarkemmat kehittämistoimenpiteet löytyvät yhteisen keskustelun avulla ja toimenpiteiden vaikuttavuutta seurataan toistuvalla kyselyllä.
- OLLAPPA-hankkeessa hyödynnettiin sote-alan kattavaa Mitä kuuluu? -tutkimusta.
2. Esihenkilöt tarvitsevat aikaa ja työkaluja työhyvinvoinnin kehittämiseen
Työhyvinvointia ei voida kehittää työstä irrallaan. Sen edistämisessä fokuksen tulee olla työn sujuvuuden ja mielekkyyden vahvistamisessa.
Työyhteisön kanssa yhdessä tehtävä työn ja työprosessien kehittäminen on tärkeä osa esihenkilön roolia. Tähän jokainen sote-esihenkilö tarvitsee aikaa, osaamista ja välineitä. Tärkeää on, että esihenkilöiden tehtäväkokonaisuus on mitoitettu niin, että heillä on mahdollisuuksia työn ja työhyvinvoinnin kehittämiseen.
Kehityskartta-menetelmä on työkalu, jonka avulla sote-esihenkilö voi osallistaa työyhteisönsä kehitystyöhön. Kehityskartta auttaa luomaan yhteistä tilannekuvaa työstä ja meneillään olevasta muutoksesta. Se auttaa myös tunnistamaan nykytyön pulmakohtia ja tuottamaan työtä sujuvoittavia, työhyvinvointia tukevia ratkaisuja.
- Hyödynnä OLLAPPA-hankkeen pikaopasta Kehityskartta-työskentelyyn.
3. Työn ydin löytyy olennaistamalla
Kiire leimaa sote-alaa. Kaikkea kiirettä ei voi työstä poistaa, mutta sen taklaamiseen on uusia keinoja, kuten työn olennaistaminen. Sillä tarkoitetaan työn ytimen kirkastamista ja ajan varaamista tärkeimmille toiminnoille, mikä sujuvoittaa työtä.
Työn olennaistamisen avulla syntyy yhteinen ymmärrys siitä, mistä voidaan luopua tai mihin voidaan käyttää vähemmän aikaa, jotta olennaisimmat tehtävät voi tehdä riittävän hyvin. Sote-alalla työ on pitkälti tiimityötä, siksi työtä kannattaa olennaistaa yhdessä.
- Hyödynnä OLLAPPA-hankkeen pikaopasta työn olennaistamiseen.
4. Kehittämisen tapoja pitää uudistaa
Osallistumismahdollisuuksien lisääminen sekä mahdollisuus vaikuttaa omaa työtä koskeviin muutoksiin ovat keinoja vahvistaa työhyvinvointia. Kun työntekijät osallistuvat kehittämiseen, syntyy keskustelua monesta eri näkökulmasta. Tämän tuloksena myös ratkaisut ovat parempia.
Kokeileva kehittäminen on ketterä tapa kehittää työtä, vaikka se vaatiikin keskeneräisyyden sietämistä ja lupaa epäonnistua. Kokeilut voidaan käynnistää matalalla kynnyksellä ja lyhyellä valmistelulla. Niitä kehitetään matkan varrella ja lopuksi tehdään yhdessä arviointia siitä, siirretäänkö kokeilu vakiintuneeksi käytännöksi vai luovutaanko siitä.
Kehittämisessä tulee varmistaa kaikkien mahdollisuus osallistua ajasta ja paikasta riippumatta. Hyviä keinoja tähän ovat digitaalisten alustojen hyödyntäminen ja kehittämisen jakamisen tarpeeksi pitkiin vaiheisiin, jotta kaikki ehtivät mukaan työvuoron ajankohdasta riippumatta.
- Hyödynnä OLLAPPA-hankkeen pikaopasta yhteiseen kehittämiseen vuorotyössä ja pikaopasta digitaitoihin ja viestintään.
5. Uusi työntekijä tarvitsee rinnallakulkijan
Perehdytys ei tue riittävästi uutta työntekijää haastavissa sote-alan työtehtävissä. Mentorointimahdollisuus jo perehdytysvaiheessa onkin tärkeä työhön sitouttava tekijä.
Mentoreilla eli kokeneilla työntekijöillä on vahva halu tukea uusia työntekijöitä ja opiskelijoita. Työyksiköissä kaivataan kuitenkin selkeitä ohjeita mentorointitoiminnan käytännön toteutukseen ja uuden työntekijän tukemiseen. Ohjeiden lisäksi tarvitaan esihenkilön tukea ja apua tapaamisten järjestämiseen.
- OLLAPPA-hankkeessa järjestettiin Pohteen työntekijöille mentorointikoulutuksia, kehitettiin organisaation mentorointitoimintaa ja laadittiin yhdessä mentoroinnin toimintaohjemallin.
6. Työstä palautuminen paranee työtä ja työoloja kehittämällä
Palautuminen mielletään yleisesti yksilön vastuulla olevaksi asiaksi. OLLAPPA-hankkeessa painopisteemme palautumisen edistämisessä oli yhteisöllisissä palautumisen keinoissa eli työyhteisöjen yhteisissä ratkaisuissa mahdollistaa palautuminen jo työvuoron aikana.
Työyhteisö voi toiminnallaan mahdollistaa kevyemmän tavan tehdä työtä ja pitää taukoja. Tarvitaan pysähtymisen paikkoja ja avointa keskustelua yhteisistä työskentelytavoista, jotka aiheuttavat työkuormitusta. Työtapoja ja työkäytäntöjä kehittämällä voidaan vähentää työstä aiheutuvaa kuormitusta ja vaikuttaa palautumiseen.
Tärkeitä yhteisöllisen palautumisen teemoja ovat OLLAPPA-hankkeen työpajojen perusteella etenkin aivojen hyvinvointi, työjärjestelyt, tauotus ja työilmapiirin vahvistaminen. Kokosimme näistä teemoista lähes 50 kohdan yhteisöllisen palautumisen vinkkilistan.
Kuormitustekijöiden rinnalla on tärkeä tunnistaa ja tukea työn voimavaratekijöitä, jotka auttavat kestämään työkuormaa. Tällaisia tekijöitä ovat esimerkiksi työyhteisön psykologinen turvallisuus sekä valmentava johtaminen, jotka edistävät työyhteisön positiivista yhteishenkeä ja mahdollistavat palautumisen työpäivän aikana ja sen jälkeen.
- Hyödynnä OLLAPPA-hankkeen Yhteisöllisen palautumisen vinkkilistan lisäksi pikaopasta psykologiseen turvallisuuteen ja Palautumisen viikkokalenteria.
Haluatko tutustua OLLAPPA-oppeihin vähän syvällisemmin asiantuntijoidemme kertomana? Katso video.
Tutustu hankkeeseen
- Olennaistamisella uudistumista, palautumista ja työhyvinvointia - OLLAPPA -hanke 12/2021–10/2023: ttl.fi/ollappa
- Hanketta rahoitti Euroopan sosiaalirahasto.
- Yhteistyökumppaneina vuoden 2023 alusta Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue, hankkeen alusta Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Raahen hyvinvointikuntayhtymä, NordLab ja Oulaisten kaupunki.
- Hankkeen aikana tuotetut sote-esihenkilön pikaoppaat:
- Työn olennaistaminen
- Kehityskartta-työskentely
- Yhteinen kehittäminen vuorotyössä
- Psykologinen turvallisuus
- Digitaidot ja viestintä
- Muut hankkeen aikana tuotetut materiaalit:
- Yhteisöllisen palautumisen vinkkilista
- Palautumisen viikkokalenteri
- Esihenkilö tee tiimipalaveristasi osallistuva -huoneentaulu
- Tiimipalaverin osallistumisbingo
- OLLAPPA työhyvinvointia -lehti sote-ammattilaisille
- Kaikki materiaalit löytyvät hankesivulta osoitteesta ttl.fi/ollappa
Lisätietoja
- tutkimusprofessori Jaana Laitinen, Työterveyslaitos, jaana.laitinen [at] ttl.fi (jaana[dot]laitinen[at]ttl[dot]fi), p. 046 851 4426
- erikoistutkija Kirsikka Selander, Työterveyslaitos, kirsikka.selander [at] ttl.fi (kirsikka[dot]selander[at]ttl[dot]fi), p. 050 461 6486
