Vuorotyötä on tutkittu paljon, mutta vielä ei ole riittävästi tietoa siitä, mitä käytännön toimenpiteitä työpaikoilla voitaisiin tehdä vuorotyöntekijöiden työkykyriskien vähentämiseksi. Tässä tutkimuksessa avainasemassa ovat laaja-alainen ymmärrys työkyvystä ja yhteistyö eri osapuolten kesken.
– Tutkimuskohteeksi valittiin Airpro, jossa kohdejoukko on riittävän suuri ja vuorotyötä tehdään monissa erilaisissa työvuoroissa. Tutkimuksen tulokset ovat kuitenkin hyödynnettävissä kaikissa yrityksissä, joissa tehdään vastaavanlaista epäsäännöllistä vuorotyötä, kertoo työkykyriskien ennakoinnista ja tutkimuksesta Ilmarisessa vastaava johtaja Kari-Pekka Martimo.
Airprossa vuorotyö rytmittää työntekijöiden elämää ja arkea lentoaseman ollessa auki 24 tuntia vuorokaudessa vuoden jokaisena päivänä. Helsinki-Vantaan lentoasemalla työskentelee hieman yli 350 turvatarkastajaa. Oman haasteensa turvatarkastajien vuorotyöhön luovat lentoaseman kaksi ruuhkapiikkiä, jotka ovat varhaisina aamun tunteina sekä iltapäivällä.
Vuorotyö haastaa terveyttä sekä työn ja muun elämän yhteensovittamista
Vuorotyötä tekee Suomessa joka neljäs nais- ja joka viides miestyöntekijä. Lisäksi joka seitsemäs työntekijä työskentelee säännöllisesti öisin. Poikkeukselliset työajat haastavat tavallista voimakkaammin työntekijän terveyttä sekä työn ja muun elämän yhteensovittamista.
– Epäsäännöllinen työ kuormittaa työntekijää, mistä aiheutuu kohonnut työkyvyttömyyden riski. Siksi on tärkeää, että saamme lisää tietoa keinoista hallita näitä riskejä ja tukea työkykyä myös vuorotyössä, Martimo sanoo.
– Meillä on yhteiskunnassa tarve löytää ratkaisuja, jotka sopivat työpaikan toimintaan ja tukevat työkykyyn vaikuttavia tekijöitä parhaalla mahdollisella tavalla, sanoo tutkimuspäällikkö Mikael Sallinen Työterveyslaitoksesta.
Tavoitteena kartoittaa laajasti työkykyyn vaikuttavia tekijöitä
Työkyvyn edistäminen vuorotyössä -tutkimuksessa tarkastellaan monipuolisesti eri mahdollisuuksia edistää työkykyä ja hallita työkyvyttömyysriskejä. Siinä myös testataan osallistavaa kehittämistä työpaikan omana keinona tunnistaa ne toimenpiteet, jotka edistävät vuorotyöntekijän työkykyä. Varsinaisten toimenpiteiden toteuttaminen jää tutkimuksen ulkopuolelle.
– Positiivinen työntekijäkokemus on uuden Airpro 2025 -strategiamme tärkeä tavoite, jonka keskiössä on hyvinvoinnin ja työkyvyn parantaminen. Olemme innoissamme päästessämme osaksi tutkimusta, joka auttaa meitä pääsemään lähemmäksi tavoitettamme: työssään entistä paremmin jaksavaa ja hyvinvoivaa henkilöstöä, kertoo Airpron HR-johtaja Marju Väisänen.
Tutkimus alkoi maaliskuussa 2022, ja tuloksia on odotettavissa alkuvuodesta 2023.
Lisätiedot
- Mikael Sallinen, tutkimuspäällikkö, Työterveyslaitos, p. 040 768 6956, mikael.sallinen [at] ttl.fi (mikael[dot]sallinen[at]ttl[dot]fi)
- Kari-Pekka Martimo, johtaja, työkykyriskien ennakointi ja tutkimus, Ilmarinen, p. 050 566 5797, kari-pekka.martimo [at] ilmarinen.fi (kari-pekka[dot]martimo[at]ilmarinen[dot]fi)
- Marju Väisänen, HR-johtaja, Airpro, p. 050 536 0419, marju.vaisanen [at] airpro.fi (marju[dot]vaisanen[at]airpro[dot]fi)
Tutustu
