4. Turvallinen vuorovaikutus

Tästä osiosta saat tukea turvallisen vuorovaikutuksen luomiseen työyhteisössäsi.
-

Sallitaanko tiimissämme eriäviä mielipiteitä?

Pystytäänkö meillä puhumaan vaikeista asioista tai tunteista?

Psykologinen turvallisuus tarkoittaa, että ryhmässä voi kokea olevansa oma itsensä ja uskaltaa ottaa riskejä, ehdottaa uutta sekä pyytää apua ja antaa palautetta.  Tällainen peloton ilmapiiri mahdollistaa koko työyhteisön potentiaalin hyödyntämisen.

Työympäristössä tapahtuu virheitä, mutta olennaista on oppia niistä. Tämä on mahdollista turvallisessa ilmapiirissä, jossa ne uskalletaan tuoda esille, keskustella ja etsiä ratkaisuja yhdessä.

Rehellinen ja avoin keskustelu vaikeista ja tunteita herättävistä tilanteista edellyttää riittävän turvallista ja luottamuksellista ilmapiiriä. Vaikka lyhytkin purkukeskustelu voi auttaa, tarvitaan myös vuorovaikutteisia ja säännöllisiä keskusteluja eettisten tilanteiden käsittelemiseksi työyhteisössä. 

Katsokaa yhdessä video

Videon kesto on 1:53.

Tehtävä: Arvioikaa työyksikkönne keskusteluilmapiirin turvallisuutta

Arvioi seuraavien väitteiden toteutumista työyksikkönne arjessa. Toteutuvatko ne lähes aina, usein, harvoin vai eivät koskaan?  

  1. Tiimin jäsenille sallitaan virheet. Niitä ei käytetä häntä vastaan.
  2. Tiimin jäsenet pystyvät nostamaan keskusteluun vaikeitakin asioita. 
  3. Tiimissä sallitaan eriäviä mielipiteitä. 
  4. Tiimissä uskalletaan tehdä asioita uudella tavalla ja kokeilla uutta.
  5. On helppoa pyytää apua toisilta tiimin jäseniltä. 
  6. Kukaan tiimissä ei halua toimia tavalla, joka heikentää toisten suorituksia. 
  7. Tiimin jäsenten ainutlaatuisia taitoja ja kykyjä arvostetaan ja hyödynnetään.

Testi on hyvä tehdä myös työyhteisön yhteisenä arviointina, käsitellä tulokset ja miettiä parannuskeinoja yhdessä. Kehittämiskohteita ovat ainakin ne kohdat, joihin työyksikössänne ette pysty vastaamaan "lähes aina".

(Mukaellen Edmonson 2019)

Tulosta arviointilomake: 

Tehtävä: Rohkaise ottamaan huolet esille

Rohkaise työntekijöitä ottamaan esille sellaiset asiat, jotka huolestuttavat heitä arjessa.

Tämä vinkkilista voisi auttaa työntekijää keskustelun aloittamisessa: 

  • Käy läpi asioita, joista haluat puhua

    Ennen puheeksi ottamista mieti, mistä haluat keskustella esihenkilösi/työntekijän kanssa. Voit pohtia, mistä huolesi johtuu ja miksi siitä on tärkeää puhua. Voit myös keskustella asiasta muiden työntekijöiden kanssa ennen puheeksi ottamista. Joku toinenkin on saattanut huomata samanlaisen epäkohdan kuin sinä. Sinun kannattaa myös kirjata ylös asioista, jotka puhututtavat. Voit hyödyntää muistiinpanoja keskustelun tukena, jotta saat kaiken tärkeän sanotuksi.
  • Varaa asialle oma aika

    Voit miettiä sopivaa ajankohtaa asian puheeksi ottamiselle. Voit esimerkiksi pyytää esihenkilöltä kahden keskeisen keskusteluajan rauhalliseen tilaan tai halutessasi tuoda asian ilmi palaverissa. Mieluiten puheeksi ottaminen kannattaa tehdä ensin kahden kesken, jotta esimerkiksi kukaan ei kokisi asian esille tuomista loukkauksena.
  • Ilmaise huolesi

    Pyrkikää siihen, että keskustelun aikana puhutte vain sinua mietityttävästä asiasta, sillä olette molemmat varanneet sen hetken juuri sitä varten. Kuuntele ja kysy, jos et ymmärrä. Ole rehellinen, ilmaise aito huolestuminen ja tuo esille havaintosi sekä kyseisen asian vaikuttavuus työhön. Voit käyttää esimerkkejä tilanteen havainnollistamiseksi. Muista, että esihenkilöllä on vaitiolovelvollisuus, jos haluat jonkin keskustelun jäävän vain teidän tietoonne.
  • Kysy, mitä tapahtuu seuraavaksi

    Lopuksi voit varmistaa, että asian käsitteleminen siirtyy eteenpäin. Voit kysyä esihenkilöltä, miten asiaa lähdetään selvittämään. Tämän jälkeen käsittelyvastuu on esihenkilöllä. 



Tulosta vinkkilista vaikka kahvihuoneen seinälle muistutukseksi:

  • Miten voin hyödyntää lukemaani työyksikössäni? 
  • Mitkä ovat keskeiset tästä osiosta oppimani asiat? 
  • Miten tässä ehdotetut vinkit sopivat yhteen työyksikkömme nykyisten käytänteiden kanssa?