2. Työelämään kiinnittyminen

Työuraansa aloittavat nuoret ovat usein elämäntilanteessa, johon liittyy monia muutoksia sekä työelämässä että sen ulkopuolella. Työelämään kiinnittyminen on uuden työntekijän integroitumista työympäristöönsä, ammatillisen identiteetin rakentumista ja tarvittavien tietojen ja kokemuksen hankkimista, jota odotetaan organisaation täysivaltaiselta ja osaavalta jäseneltä. Nuorten työntekijöiden kiinnittymistä työelämään tukevat hyvä työyhteisö, mielekäs työ ja mahdollisuudet uralla etenemiseen. Kun nuoret työntekijät kiinnittyvät työpaikkansa täysivaltaiseksi jäseneksi, heistä tulee aktiivisia, osaavia ja sitoutuneita työyhteisön jäseniä.

Työssä tarvittavien taitojen kehittäminen

Työelämään siirtyvä nuori tarvitsee tukea työssään tarvittavien taitojen tunnistamiseen ja kehittämiseen. Kun nuori tunnistaa omat taitonsa ja vahvuutensa, se auttaa häntä hahmottamaan omaa osaamistaan, pohtimaan kehittymismahdollisuuksiaan sekä oivaltamaan, kuinka voi hyödyntää omia vahvuuksiaan työssään. Omien vahvuuksien tunnistaminen on keskeinen osa työuran hallintaa. Tutkimukset osoittavat, että hyvä työuran hallinta lisää työmotivaatiota, psyykkisiä voimavaroja ja työkykyä.

Näin tuet nuoren työssä tarvittavien taitojen vahvistumista:

  1. Auta nuorta omien vahvuuksien ja taitojen tunnistamisessa: Työelämäkokemukset tukevat nuoren itsetuntemusta. Nuoret tarvitsevat myönteistä palautetta onnistumisistaan sekä kokemusta siitä, että suoriutuvat tehtävistään itsenäisesti. Kerro, kun huomaat nuoren käyttävän työssään vahvuuksiaan ja taitojaan. Anna myös vinkkejä, miltä osin omaa osaamista kannattaa vahvistaa. Työpäivän lopuksi voi tehdä yhteenvedon, missä asioissa onnistuttiin, ja miten se näkyi työssä.
  2. Varmista riittävä perehdytys. Perehdyttäminen työhön on erityisen tärkeää nuorille, joilla on vielä vähän ammatillista osaamista. Tutustuta työntekijä työhön, työn tavoitteisiin ja työpaikan toimintatapoihin. Näin nuori pääsee sujuvasti kiinni työhönsä ja työyhteisöönsä.
  3. Kannusta ja rohkaise aktiivisuuteen, oma-aloitteisuuteen ja vuorovaikutukseen työyhteisössä.
  4. Kuuntele ja ota vastaan nuoren omat ideat ja ehdotukset osaamisen ja työn kehittämiseksi. Kerro nuorelle myös työpaikan tarjoamista mahdollisuuksista oman osaamisen kehittämiseen. Juniori-konkari -työpari on yksi hyvä keino siirtää hiljaista tietoa nuorelle työntekijälle.
  5. Tue nuorta hyvinvoinnista huolehtimisessa. Omasta työkyvystä huolehtiminen on tärkeä työssä vaadittava taito, jota on ylläpidettävä koko työuran ajan. Nuorilla aikuisilla mielenterveyden häiriöt ovat yleisin työkyvyttömyyteen johtava syy. Kerro nuorelle, miten työpaikka edistää työntekijöidensä työhyvinvointia, miten työterveyshuolto voi tukea työntekijää, ja miten työntekijä voi itse vaikuttaa omaan työhyvinvointiinsa. Osaamisen kehittäminen, riittävä uni ja palautuminen, terveelliset elintavat sekä työn ja muun elämän tasapaino tukevat henkistä ja fyysistä työkykyä.

Nuoren perehdyttäminen työhön

Työhön perehdyttäminen edellyttää vuoropuhelua työntekijän kanssa. On tärkeää varmistaa oppiminen, kuunnella nuoren tiedon tarpeita ja kannustaa kysymään. Nuoret näkevät asioita uudesta näkökulmasta, ja kysymykset työstä tai toimintatavoista voivat johtaa kehittämisideoihin. Koko työyhteisön tulisi tukea nuoren työntekijän tutustumista työhön. Onnistunut perehdytys liittää nuoren täysivaltaiseksi työyhteisön jäseneksi. Jokaisella työpaikalla tulisi olla perehdytyssuunnitelma ja -aineisto.

Nuorille työntekijöille sattuu enemmän työtapaturmia kuin vanhemmissa ikäluokissa. Aiempien tutkimusten mukaan työturvallisuuskoulutus on tehokasta turvallisten työtapojen ja työturvallisuusvalmiuksien vahvistamisessa. Työturvallisuuden ja osaamisen kehittymisen kannalta on tärkeää varmistaa nuorten työntekijöiden oppiminen keskustelemalla ja havainnoimalla työtä.

Muistathan, että työntekijöiden perehdyttäminen ja työnopastus on myös työnantajan lakisääteinen velvoite (työturvallisuuslaki 738/2002).

Harjoitus työpaikalle: Tiedonhankinta ja neuvominen

Tavoite

Nuoret työntekijät tunnistavat keinoja hankkia tietoa ja tukea työpaikalla. Harjoitus kannustaa nuoria tuomaan esille tiedon ja tuen tarpeitaan työssä.

Harjoituksen kuvaus

  • Mietitään yhdessä työpaikan tiedon ja tuen lähteitä.
  • Pienryhmissä keskustellaan työtä koskevan tiedon hankkimisen hyödyistä.
  • Osallistujat tuovat esille nykyisiä tiedon tarpeitaan tai mieltä askarruttavia asioita.

Tausta

Harjoitus toimii parhaiten ryhmässä toteutettuna, yhdessä työyhteisön muiden jäsenien kanssa. Tarkoituksena on käydä läpi työpaikan tiedon ja tuen lähteitä ja kannustaa oma-aloitteisuuteen tiedon ja ohjeiden hankkimisessa. Lisäksi pohditaan, miten lisätiedon kysymiseen kannattaa asennoitua sekä mitä hyötyjä liittyy aktiiviseen tiedon hankintaan työpaikalla. Pystyvyyden vahvistamiseksi harjoitellaan myös tiedon hankintaa käytännössä.

Ryhmätoiminta

  1. Pyydä osallistujia mainitsemaan henkilöitä, joilta voi saada työpaikalla tietoja ja ohjeita eri asioista. Kirjoittakaa tiedon ja tuen lähteitä fläppitaululle tai powerpointille, joka on jaettu kahteen sarakkeeseen.

    Esimerkkejä tiedon ja tuen lähteistä: työkaverit, esihenkilö, henkilöstöassistentti, perehdyttäjä, työterveyshuolto, työsuojeluvaltuutettu tai -päällikkö jne.
  2. Keskustelkaa seuraavaksi millaista tietoa, tukea tai apua eri tahoilta voisi saada. Minkälaisissa tilanteissa eri tahojen puoleen voi kääntyä? Kirjatkaa esimerkkejä tiedon ja tuen lähteiden viereen.
  3. Kerro osallistujille, että kysyminen ja tiedonhankkiminen kannattaa aina. Pyydä osallistujia seuraavaksi miettimään muutaman minuutin ajan vastauksia kahteen kysymykseen: a) Miksi joku saattaa jättää kysymättä, vaikka se kannattaa? b) Millaisia hyötyjä tiedonhankkimiseen liittyy, miksi se kannattaa?

    Jos ryhmä on suuri, jaa osallistujat 3-4 henkilön ryhmiin.
  4. Käykää yhteinen keskustelu, jossa kumoatte kysymistä tai tiedonhankkimista vaikeuttavat ajatukset ja listaatte yhdessä tiedonhankinnan ja aktiivisuuden hyötyjä.

    Myönteisiä näkökulmia keskusteluun: Aina on lupa kysyä. Kaikkien on pitänyt kysyä joskus ohjeita. Oma aktiivisuus tiedonhankinnassa tukee osaamisen kehittymistä. Oma-aloitteisuutta arvostetaan työyhteisössä. Kysymällä ohjeita varmistat, että työ sujuu hyvin. Kysyminen tukee myös työturvallisuutta. Hankkimalla tietoa ja kysymällä ohjeita tutustut samalla muihin ja verkostoidut työpaikalla.
  5. Keskustelkaa lopuksi osallistujien nykyisistä tiedon tarpeista tai mieltä askarruttavista asioista. Käykää kierros, jonka aikana jokainen saa esittää kysymyksen asiasta, johon haluaisi lisää tietoa. Kysymys voi liittyä esimerkiksi työmenetelmiin tai välineisiin, työpaikan yhteisiin käytäntöihin tai asiakkaisiin.

Pohtikaa lopuksi yhdessä vastauksia työntekijöiden esittämiin kysymyksiin. Voitte myös miettiä, mistä löytyy enemmän tietoa tai tukea niihin liittyen. 

Lähde: Nykänen, M., Klemola, S. & Vuori, J. (2016). Asennetta työhön - Ohjaajan opas. Helsinki: Työterveyslaitos.