4. Voimavaroja työuran keskivaiheeseen

Työntekijöiden työurat eivät seuraa samoja askeleita ensimmäisestä työpaikasta eläkepäiviin saakka. Elämän varrella vastaan tulee tilanteita, jotka vaikuttavat työuraan ja työkykyyn eri tavoin. Työuran keskivaihe on monin tavoin tärkeä työuran jatkumisen kannalta.

Työuralle mahtuu monenlaisia työhön ja työkykyyn liittyviä muutoksia

Työuran aikana monille tulee eteen tienhaaroja, joissa entinen työ ei syystä tai toisesta jatku ennallaan. Muutokset voivat olla hyvinkin äkillisiä tai ulkoapäin tulevia, esimerkiksi organisaatiomuutoksista tai työttömyydestä johtuvia. Joskus kokonaiset toimialat käyvät läpi mittavia rakennemuutoksia eli muutos kohtaa suuriakin määriä muita vastaavaa työtä tekeviä samaan aikaan.

Osa muutoksista voi olla henkilökohtaisia tai omasta elämäntilanteesta kumpuavia. Jotkut heräävät työuransa aikana itse huomaamaan, että haluavat vaihtaa tehtäviä, alaa tai ammattia. Joskus muuttunut työkyky edellyttää muutoksia työhön.

Työkyky voi heikentyä myös, jos työ ei vastaa omia odotuksia ja kykyjä. Mielekäs ja sopivan haasteellinen työ puolestaan tukee työkykyä. Työkykyä voidaan vahvistaa esimerkiksi lisäämällä osaamista ja kartuttamalla ammattitaitoa. Osaamisella ja motivaatiolla on keskeinen merkitys työssä jatkamiselle ja tuottavuudelle erityisesti työuran jälkipuoliskolla.

Tilanteessa, jossa on tarve löytää uusi työ, auttavat oman olemassa olevan osaamisen tunnistaminen ja kehittymistarpeiden määritteleminen sekä konkreettisen suunnitelman tekeminen osaamisen vahvistamiseksi. Sosiaalisten verkostojen hyödyntäminen on niin ikään tärkeää sekä uuden oppimiseksi, tuen saamiseksi että uuden työn löytämiseksi. Työroolin muutostilanteessa tarvitaan esihenkilön tukea myös osaamisen kehittämisen näkökulmasta.

 

Mitä työkyvyllä tarkoitetaan?

  • Työkyvyllä tarkoitetaan sitä, että ihmisellä on tarvittava terveys, osaaminen ja motivaatio tietyn työtehtävän suorittamiseen tai ylipäänsä työn tekemiseen.
  • Ihminen voi olla työkykyinen moniin töihin, vaikka ei olisikaan täysin terve. Työkyvyn osatekijöitä ovat terveys, osaaminen ja motivaatio. Työkykyyn vaikuttavat lisäksi työolot, johtaminen ja muu elämä (Kuva 3).
  • Suurin osa (neljä viidestä) 30–69-vuotiaista suomalaisista arvioi itsensä täysin työkykyiseksi. Vaikka koettu työkyky keskimäärin heikkenee iän myötä, työkyky suhteessa työn henkisiin vaatimuksiin pysyy keskimäärin samalla hyvällä tasolla läpi työuran. Kolme neljästä 30–64-vuotiaista työntekijästä, jotka eivät olleet eläkkeellä, arvioi pystyvänsä työskentelemään vanhuuseläkeikään saakka. (Koponen ym. (toim.) 2018).
Kuvio: Työkykyyn vaikuttavia tekijöitä

Kuva 3. Työkykyyn vaikuttavia tekijöitä.

Työkyvyn tukeminen työpaikalla

Työpaikoilla pyritään ylläpitämään henkilöstön työkykyä ja vähentämään työkyvyttömyyden riskiä. Tavoitteena on aina ongelmien ennaltaehkäisy. Mitä vakavammasta työkyvyttömyydestä on kyse, sitä laajemmin tarvitaan työpaikan ja yhteiskunnan tukitoimia.

Työn muokkaus on yksi keino tukea työntekijää työkyvyn heikentyessä. Muokkaus tarkoittaa joko yksilöön tai koko organisaatioon kohdistuvia toimia, kuten työaikajärjestelyjä, työn organisointia, työympäristön kehittämistä, apuvälineiden ja teknologiaratkaisujen sekä toisilta saatavan avun hyödyntämistä ja työmatkaliikenteen ratkaisuja.

Työn muokkauksen keinoja ovat esimerkiksi

  • Työkuormituksen vähentäminen ja voimavaratekijöiden vahvistaminen
  • Työajan joustot
  • Keskittymisen, työrauhan ja tarkkaavaisuuden tukeminen
  • Työhön liittyvien sosiaalisten tilanteiden helpottaminen
  • Mielialaan ja tunteiden säätelyyn liittyvät keinot.

Työntekijöitä tuetaan työpaikalla ottamaan myös itse vastuuta omasta työkyvystään jo ennen kuin se on heikentynyt. Työurat ovat muuttuneet perusteiltaan itseohjautuvimmiksi niin, että on yhä enemmän ihmisen itsensä vastuulla huolehtia työuran jatkuvuudesta ja oman osaamisen kehittymisestä työ- ja työllistymiskyvyn säilyttämiseksi. Tämän vuoksi yksilölliset tavoitteet, motivaatio sekä osaamisen kehittäminen saavat suuren painoarvon hyvän työkyvyn vaalijoina. Työhyvinvoinnin kannalta on tärkeää, että työntekijän taidot ja ominaisuudet vastaavat työn vaatimuksia ja mahdollisuuksia.

 

Urasiirtymät työuran aikana – riski vai mahdollisuus?

Urasiirtymät ovat kriittisiä vaiheita, joissa ihmiset tekevät tärkeitä valintoja ja joiden vaikutukset usein heijastuvat ihmisen muihinkin elämänalueisiin. Esimerkiksi työttömyys voi aiheuttaa taloudellisia vaikeuksia, työpaikan tarjoamien tukipalvelujen menetyksiä, stressiä ja ristiriitoja perheessä. Siirtymät ovat siten riskivaiheita työ- ja toimintakyvyn kannalta.

Siirtymät ovat kuitenkin samalla myös otollisia mahdollisuuksia muutosten tukemiseen, sillä ihmiset tekevät niissä usein tulevaisuutensa kannalta tärkeitä valintoja, kuten koulutusalan tai työpaikan valintaa. Työuran hallintaa tukemalla vahvistetaan ihmisten kykyä tehdä hyviä, itselleen sopivia valintoja.

 

Harjoitus työpaikalle: oma työelämänkulku

Tavoite

Harjoituksen tavoitteena on pohtia, millaisissa tilanteissa työelämänkulun varrella on tapahtunut itselle tärkeitä oppimiskokemuksia. Harjoitus laajentaa näkemystä siitä, mitä oppiminen on ja millaisissa tilanteissa oppimista tapahtuu.

Harjoituksen kulku

  1. Pyydä osallistujia piirtämään paperille oman työelämänkulun aikajana ja merkitsemään erityisiä oppimiskokemuksia ja taitojen kehittymisen paikkoja. Ohjaa osallistujia ajattelemaan laajasti elämänhistoriaansa ja sen aikaisia oppimiskokemuksia. Oppimista tapahtuu läpi elämän, erilaisissa ympäristöissä ja erilaisilla tavoilla. Huom. Aikajanalla tarkoitetaan mitä tahansa tapaa kuvata elämänhistoriaa – esitystavan ei tarvitse olla lineaarinen.
  2. Pyydä osallistujia ottamaan itselleen pari. Parit esittelevät toisilleen kaksi tärkeintä oppimiskokemusta sekä missä ja miten oppiminen tapahtui. Jos ryhmä on pieni, voitte keskustella yhdessä.
  3. Keskustelkaa yhteisesti ja jakakaa ajatuksia aikajanojen piirtämisestä. Jos on aikaa, osallistujat voivat kertoa omista oppimiskokemuksistaan. Vaikuttiko elämäntilanne oppimistapahtumiin? Lisäsikö joku oppimistavoitteita tulevaisuudelle? Päättäkää keskustelu toteamalla oppimisen monipuolisuus: oppimista tapahtuu läpi elämän, erilaisissa ympäristöissä ja erilaisilla tavoilla. Joskus vastoinkäymisten kautta avautuu uusia oppimismahdollisuuksia, joita pystyy arvostamaan vasta myöhemmin.

Lähde: Wallin, M., Jallinoja, N., Toppinen-Tanner, S. & Vuori, J. (2019). Taidot työhön. Ohjaajan opas. Helsinki, Työterveyslaitos.

 

Työterveyslaitoksen Työuran uurtaja® -ryhmävalmennus sisältää mm. harjoituksen Muutostilanteet työssä ja työuralla. Valmennuksen avulla voidaan tukea työuran keskivaiheen työkykyä ja työuran hallintaa.

Harjoitus työpaikalle: muutostilanteet työssä ja työuralla

Harjoitus on mukailtu tehtävästä, jonka tavoitteena on ennakoida erilaisia muutoksia työssä ja työuralla sekä miettiä rakentavia toimintatapoja näiden tilanteiden varalle, jotta muutokset voidaan nähdä myönteisinä mahdollisuuksina.

Harjoituksen kulku

  1. Osallistujat miettivät pienryhmissä omia mahdollisia muutoksia työpaikallaan ja tulevalla työurallaan. Millaisia tilanteita on odotettavissa tai saattaisi tulla eteen?
  2. Seuraavaksi keskustellaan pienryhmissä, millaisia toimintavaihtoehtoja näissä tilanteissa on. Kenen kanssa voisit keskustella muutokseen liittyvistä asioista? Miten voisit varautua tilanteeseen ja kuinka toimit muutostilanteessa tai sen jälkeen?
  3. Pyydä ryhmiä kertomaan, mistä he keskustelivat ja keskustelkaa yhdessä, miten muutostilanteissa voi toimia ja millaisia vaikutuksia toiminnalla on ollut. Keskustelussa kannattaa kiinnittää huomiota erityisesti oman toiminnan myönteisiin vaikutuksiin muutostilanteissa.

Lähde: Vuori, J., Ristolainen, H., Larvi, T., Salokangas, T., Ahola, K., Koivisto, P., Jalonen, P., Honkonen, T., Toppinen-Tanner, S. & Salmela-Aro, K. (2008). Työuran uurtaja. Osallistujan työkirja. Helsinki, Työterveyslaitos.

Tutustu Työuran uurtaja® -valmennukseen.