4. Voimavaroja työuran keskivaiheeseen
Työuralle mahtuu monenlaisia työhön ja työkykyyn liittyviä muutoksia
Työuran aikana monille tulee eteen tienhaaroja, joissa entinen työ ei syystä tai toisesta jatku ennallaan. Muutokset voivat olla hyvinkin äkillisiä tai ulkoapäin tulevia, esimerkiksi organisaatiomuutoksista tai työttömyydestä johtuvia. Joskus kokonaiset toimialat käyvät läpi mittavia rakennemuutoksia eli muutos kohtaa suuriakin määriä muita vastaavaa työtä tekeviä samaan aikaan.
Osa muutoksista voi olla henkilökohtaisia tai omasta elämäntilanteesta kumpuavia. Jotkut heräävät työuransa aikana itse huomaamaan, että haluavat vaihtaa tehtäviä, alaa tai ammattia. Joskus muuttunut työkyky edellyttää muutoksia työhön.
Työkyky voi heikentyä myös, jos työ ei vastaa omia odotuksia ja kykyjä. Mielekäs ja sopivan haasteellinen työ puolestaan tukee työkykyä. Työkykyä voidaan vahvistaa esimerkiksi lisäämällä osaamista ja kartuttamalla ammattitaitoa. Osaamisella ja motivaatiolla on keskeinen merkitys työssä jatkamiselle ja tuottavuudelle erityisesti työuran jälkipuoliskolla.
Tilanteessa, jossa on tarve löytää uusi työ, auttavat oman olemassa olevan osaamisen tunnistaminen ja kehittymistarpeiden määritteleminen sekä konkreettisen suunnitelman tekeminen osaamisen vahvistamiseksi. Sosiaalisten verkostojen hyödyntäminen on niin ikään tärkeää sekä uuden oppimiseksi, tuen saamiseksi että uuden työn löytämiseksi. Työroolin muutostilanteessa tarvitaan esihenkilön tukea myös osaamisen kehittämisen näkökulmasta.
Mitä työkyvyllä tarkoitetaan?
- Työkyvyllä tarkoitetaan sitä, että ihmisellä on tarvittava terveys, osaaminen ja motivaatio tietyn työtehtävän suorittamiseen tai ylipäänsä työn tekemiseen.
- Ihminen voi olla työkykyinen moniin töihin, vaikka ei olisikaan täysin terve. Työkyvyn osatekijöitä ovat terveys, osaaminen ja motivaatio. Työkykyyn vaikuttavat lisäksi työolot, johtaminen ja muu elämä (Kuva 3).
- Suurin osa (neljä viidestä) 30–69-vuotiaista suomalaisista arvioi itsensä täysin työkykyiseksi. Vaikka koettu työkyky keskimäärin heikkenee iän myötä, työkyky suhteessa työn henkisiin vaatimuksiin pysyy keskimäärin samalla hyvällä tasolla läpi työuran. Kolme neljästä 30–64-vuotiaista työntekijästä, jotka eivät olleet eläkkeellä, arvioi pystyvänsä työskentelemään vanhuuseläkeikään saakka. (Koponen ym. (toim.) 2018).
Kuva 3. Työkykyyn vaikuttavia tekijöitä.
Työkyvyn tukeminen työpaikalla
Työpaikoilla pyritään ylläpitämään henkilöstön työkykyä ja vähentämään työkyvyttömyyden riskiä. Tavoitteena on aina ongelmien ennaltaehkäisy. Mitä vakavammasta työkyvyttömyydestä on kyse, sitä laajemmin tarvitaan työpaikan ja yhteiskunnan tukitoimia.
Työn muokkaus on yksi keino tukea työntekijää työkyvyn heikentyessä. Muokkaus tarkoittaa joko yksilöön tai koko organisaatioon kohdistuvia toimia, kuten työaikajärjestelyjä, työn organisointia, työympäristön kehittämistä, apuvälineiden ja teknologiaratkaisujen sekä toisilta saatavan avun hyödyntämistä ja työmatkaliikenteen ratkaisuja.
Työn muokkauksen keinoja ovat esimerkiksi
- Työkuormituksen vähentäminen ja voimavaratekijöiden vahvistaminen
- Työajan joustot
- Keskittymisen, työrauhan ja tarkkaavaisuuden tukeminen
- Työhön liittyvien sosiaalisten tilanteiden helpottaminen
- Mielialaan ja tunteiden säätelyyn liittyvät keinot.
Työntekijöitä tuetaan työpaikalla ottamaan myös itse vastuuta omasta työkyvystään jo ennen kuin se on heikentynyt. Työurat ovat muuttuneet perusteiltaan itseohjautuvimmiksi niin, että on yhä enemmän ihmisen itsensä vastuulla huolehtia työuran jatkuvuudesta ja oman osaamisen kehittymisestä työ- ja työllistymiskyvyn säilyttämiseksi. Tämän vuoksi yksilölliset tavoitteet, motivaatio sekä osaamisen kehittäminen saavat suuren painoarvon hyvän työkyvyn vaalijoina. Työhyvinvoinnin kannalta on tärkeää, että työntekijän taidot ja ominaisuudet vastaavat työn vaatimuksia ja mahdollisuuksia.
Urasiirtymät työuran aikana – riski vai mahdollisuus?
Urasiirtymät ovat kriittisiä vaiheita, joissa ihmiset tekevät tärkeitä valintoja ja joiden vaikutukset usein heijastuvat ihmisen muihinkin elämänalueisiin. Esimerkiksi työttömyys voi aiheuttaa taloudellisia vaikeuksia, työpaikan tarjoamien tukipalvelujen menetyksiä, stressiä ja ristiriitoja perheessä. Siirtymät ovat siten riskivaiheita työ- ja toimintakyvyn kannalta.
Siirtymät ovat kuitenkin samalla myös otollisia mahdollisuuksia muutosten tukemiseen, sillä ihmiset tekevät niissä usein tulevaisuutensa kannalta tärkeitä valintoja, kuten koulutusalan tai työpaikan valintaa. Työuran hallintaa tukemalla vahvistetaan ihmisten kykyä tehdä hyviä, itselleen sopivia valintoja.
Työterveyslaitoksen Työuran uurtaja® -ryhmävalmennus sisältää mm. harjoituksen Muutostilanteet työssä ja työuralla. Valmennuksen avulla voidaan tukea työuran keskivaiheen työkykyä ja työuran hallintaa.