Liikuntaneuvonnan palveluketju
1. Mikä on liikuntaneuvonnan palveluketju?
Työpaikan ja työterveyshuollon toteuttama liikunnan edistäminen voidaan nähdä myös osana liikuntaneuvonnan palveluketjua.
Liikuntaneuvonta toteutuu useimmiten kunnallisen terveys- ja liikuntatoimen yhteistyönä liikuntatoimen hallinnoimana tai terveydenhuollossa osana elintapaohjausta. Liikuntaneuvonnan palveluketjuun kuuluvat tavallisimmin terveystoimi, liikuntapalvelut, Liikkujan apteekit sekä liikuntaa järjestävät paikallisyhdistykset ja -seurat. Työllisyyspalvelut ja sosiaalitoimi ovat mukana yhä useammin. Työpaikan ja työterveyshuollon mukana olo palveluketjussa vahvistaa ja laajentaa liikkumisen asemaa työikäisten elintapaohjauksessa.
Liikuntaneuvonnan palveluketjulla tarkoitetaan eri toimijatahojen rajat ylittävää yhteistyötä. Se tarkoittaa myös yhteistyötä kunkin toimijatahon sisällä. Asiakkaan kannalta tämä tarkoittaa peräkkäisiä palveluja, jotka muodostavat saumattoman kokonaisuuden.
Kuvio: Liikkuva aikuinen -ohjelma
Liikuntaneuvonnan palveluketjussa terveytensä kannalta liian vähän liikkuvat tavoitetaan ja tunnistetaan, liikkuminen otetaan puheeksi ja asiakas ohjataan tarvittaessa yksilölliseen liikuntaneuvontaan. Liikuntaneuvonnan tavoitteena on, että asiakas motivoituu liikkumaan itselleen mieluisalla tavalla, omaa terveyttään ja hyvinvointiaan edistäen.
Palveluketju on vaikuttava ainoastaan, jos sen osat toimivat saumattomasti yhteen. Palveluketjun toimijoiden välille on luotava yhteys, jotta asiakas saa riittävän tuen ja mahdollisuudet elintapojensa muuttamiseen. Kokonaisuus ei toimi, jos liikkuminen otetaan puheeksi, mutta ohjauskäytännöt eivät ole selkeitä. Tästä syystä on tärkeää yhteensovittaa palveluketjun toimijoiden roolit. (Liikuntaneuvonnan valtakunnalliset suositukset, 2021)
Liikuntaneuvonnan saumaton palveluketju
- kattaa terveytensä kannalta riittämättömästi liikkuvien tarpeisiin vastaavan palvelun
- on moniammatillista palvelutoimintaa
- on toimintaa, jossa mukana olevien toimijoiden rooleista ja yhteistyökäytännöistä on sovittu
- muodostuu tavoitteellisesta ja vaiheittain etenevästä prosessista, joka sisältää tarvittaessa useampia tapaamisia ja/tai yhteydenottoja ammattilaisen ja asiakkaan kesken.
- toteutuu yksilöllisesti ja ammattitaitoisesti suosituksia noudattaen.
Moniammatillisesti toteutettava liikuntaneuvonta on kustannusvaikuttava keino edistää liikuntaa ja terveyttä. Lisäksi on tunnistettu, että yksilöllisellä liikuntaneuvonnalla saavutetaan tuloksia sairauksien ennaltaehkäisyssä ja hoidossa. Toiminnassa korostuu monipuolinen eri ammattilaisten osaaminen.
2. Liikuntaneuvonnan valtakunnalliset suositukset
Liikuntaneuvonnan tavoitteena on auttaa asiakasta saavuttamaan liikunnallisempi elämäntapa. Liikuntaneuvonnan tulee olla asiakaslähtöistä, vuorovaikutuksellista ja tavoitteellista.
Neuvonnassa pyritään lisäämään asiakkaan kyvykkyyttä, motivaatiota ja tilaisuuksia liikkua enemmän. Neuvonnan sisältö rakentuu asiakkaan tarpeiden ja pystyvyyden mukaan.
Neuvonnan tavoitteena on vaikuttaa liikkumiskäyttäytymistä selittäviin tekijöihin ja siten lisätä asiakkaan liikkumista. Liikuntaneuvonta on osa kokonaisvaltaista elintapaohjausta, jossa huomioidaan myös muut elintavat, kuten ravitsemus ja uni.
Liikuntaneuvonnan keskeisimmät vaiheet ovat:
- lähtötilanteen kartoitus
- tiedonvaihto
- tavoitteenasettelu
- suunnitelman tekeminen
- seuranta ja palautteen antaminen
Liikuntaneuvontaprosessin seuranta ja arviointi ohjaavat toimintaa, varmistavat sen laatua ja auttavat kehittämään toimintaa. Tärkeää on arvioida prosessin toteutumista sekä neuvonnan vaikutuksia. Oleellinen osa liikuntaneuvonnan arviointia on neuvontaprosessin kirjaaminen ja tilastointi. Tälle on hyvä sopia systemaattinen yhteinen käytäntö.
3. Liikuntaneuvonnan arviointi
Arvioinnin avulla asiakas saa palautetta omasta edistymisestään. Kun muutoksia seurataan, tehdään saavutetut tulokset näkyviksi asiakkaalle ja tuetaan motivaatiota. Arvioimalla neuvonnan vaikutuksia ammattilainen voi tarkastella, saako neuvonta aikaan haluttuja muutoksia ja tukeeko se asiakkaan etenemistä kohti valittuja tavoitteita. Arviointi tekee myös liikuntaneuvonnan tarpeellisuuden ja vaikutukset eli tuloksellisuuden näkyväksi myös päättäjille ja johdolle. Liikuntaneuvonnan vaikutusten todentaminen tukee sitä, että palvelu vähitellen vakiintuu ja resurssit turvataan.
Liikuntaneuvonnan valtakunnallisissa suosituksissa arviointi jaetaan liikuntaneuvonnan 1) prosessin toteutumisen arviointiin sekä 2) neuvonnan vaikutusten arviointiin. Toteutumisen arvioinnin tarkoituksena on todentaa, että neuvonta on sujunut suunnitellusti. Se ohjaa tarkastelemaan neuvonnan laatua ja kehittämään toimintaa. Toisaalta vaikutusten arvioinnilla todennetaan liikuntaneuvontaprosessin aikaansaamat muutokset asiakkaan näkökulmasta ja tarkastellaan, saavutetaanko neuvonnalla sille asetetut tavoitteet.
Prosessin toteuttamisen arvioinnin mittarit ovat:
- kohderyhmän tavoittaminen
- asiakkaiden sitoutuminen
- liikuntaneuvontaprosessin vaiheiden toteutuminen ja
- liikuntaneuvonnan hyödyllisyys.
Prosessin vaikutusten arviointiin liittyvät mittarit ovat:
- liikuntaneuvonnan vaikutus asiakkaan pystyvyyteen muuttaa liikkumistottumuksiaan
- vaikutus liikkumisen määrään (objektiivinen mittaus, viikon askeleet)
- vaikutus paikallaolon määrään (objektiivinen mittaus, päivittäinen istuminen/makoilu)
Lisäksi liikuntaneuvonnassa käytetään täydentäviä mittareita, sekä terveyden ja hyvinvoinnin muutoksen arvioinnin mittareita.
4. Lue lisää
Työterveyshuollon liikuntaneuvonta on yksilöllinen palvelu, josta hyötyvät vähän liikkuvat ja elämäntapamuutoksiin tukea kaipaavat työntekijät.
Liikuntaneuvonnan valtakunnalliset suositukset. Liikuntaneuvonnan asiantuntijafoorumi 2021. Liikkuva aikuinen -ohjelma
Videot
Liikuntaneuvontaprosessi auttaa asiakasta onnistumaan:
Liikuntaneuvonta on ratkaisu liikkumattomuuden vähentämiseen kunnassa: