Työterveyshuolto aktiivisena toimijana
- Työterveyshuollon toiminnoissa on hyvä mahdollisuus huomioida liikkumisen ja liikunnan edistäminen sekä paikallaanolon vähentäminen.
- Työterveyshuollolla on työn psyykkisistä ja fyysisistä vaatimuksista tietoa, jota voidaan hyödyntää liikunnan ja liikkumisen puheeksi ottamisessa ja suunnittelussa.
- Työterveyshuolto voi tarkastella asiakkaan terveyttä ja toimintakykyä kokonaisvaltaisesti liittyen työ- ja vapaa-aikaan.
1. Työterveyshuolto tuntee työn ja terveyden välisen suhteen
Liikkumisen ja liikunnan edistäminen on parhaimmillaan osa työpaikan normaalia, systemaattista ja jatkuvaa työkykyä ylläpitävää toimintaa.
Työterveyshuolto on työpaikan yhteistyökumppani, jolla on tietämystä liikunnan yhteyksistä terveyteen ja työkykyyn. Lisäksi työterveyshuolto voi auttaa tunnistamaan liikunnan ja liikkumisen edistämisessä huomioitavat työn piirteet.
Työterveyshuollon suurimman asiakasjoukon muodostavat terveet ja työssä hyvin jaksavat ihmiset, joiden osalta tavoitteena on ylläpitää tilanne jatkossakin hyvänä. Tärkeä ryhmä on vähän tai ei lainkaan liikkuvat tai liikunnasta erityisesti hyötyvät työntekijät, joita voi olla vaikea tavoittaa ilman erityisiä toimenpiteitä. Työterveyshuollolla on osaamista liikunnan lisäämisestä erityisesti siitä hyötyvien työntekijöiden tunnistamiseksi.
2. Liikunta ja liikkuminen osaksi työterveysyhteistyötä
Työterveysyhteistyön tavoitteena on työn tuottavuuden parantaminen henkilöstön hyvinvointia ja työkykyä edistämällä.
Liikunnan ja liikkumisen osalta työterveysyhteistyön kohteena ovat:
- kaikkien työntekijöiden liikunta ja liikkuminen
- työntekijöiden ohjaaminen oireiden ja sairauden perusteella. Suurimpia asiakasryhmiä ovat mielenterveyden sekä tuki- ja liikuntaelinten oireiden ja sairauksien kanssa elävät.
Liikunta ja liikkuminen on hyvä ottaa puheeksi jokaisen työterveyshuollon asiakkaan tai asiakasryhmän kanssa. Liikunta ja liikkuminen sopii osaksi hyvinvoinnin edistämistä ja lähes kaikkien sairauksien hoitoa.
Koko työterveyshuollon tiimin kannattaa osallistua työpaikan kanssa tehtävään yhteistyöhön. Tiimi käsittää niin ammattihenkilöt (työterveyslääkäri, -hoitaja ja -fysioterapeutti) kuin asiantuntijatkin (työterveyspsykologi sekä ergonomian ja liikunnan asiantuntijat). Työpaikalta työryhmään on hyvä kuulua esimerkiksi johdon ja henkilöstön edustajia, työhyvinvoinnin vastuuhenkilöitä ja asiantuntijoita, henkilöstöasiantuntijoita sekä työterveyshuollon yhteyshenkilö.
3. Työterveyshuollon keinot liikunnan ja liikkumisen edistämiseksi työterveysyhteistyön eri vaiheissa
Liikunnan ja liikkumisen edistäminen on useimmissa tapauksissa hyvä kytkeä olemassa oleviin työterveysyhteistyön prosesseihin kuvan mukaisesti.
1. Tiedon hankinta ja analysointi
Henkilöstön liikkumista ja liikuntaa koskevaa tietoa on saatavilla esihenkilöiltä, työturvallisuusorganisaatiolta, henkilöstöhallinnosta, työhyvinvointi- ja liikuntaryhmistä sekä työterveyshuollosta.
Yleisten tietojen kuten henkilöstön ikä- ja sukupuolijakauman lisäksi hyödyllisiä tietoja liikunnan ja liikkumisen edistämiseen löytyy monista lähteistä.
Lisätietoja
2. Priorisointi ja tavoitteiden asettaminen
Tarpeen arvioinnin pohjalta suunnitellaan yhdessä työpaikan kanssa konkreettiset ja selkeät tavoitteet henkilöstön liikkumisen ja liikunnan edistämiselle. Sen jälkeen päätetään toimintojen tärkeysjärjestyksestä sekä siitä, mitkä toiminnot ovat henkilöstön työkyvyn, hyvinvoinnin ja terveyden kannalta kiireellisemmät. Hyvä työterveysyhteistyö turvaa sen, että tavoitteet ovat työpaikan toimintastrategian mukaisia.
Työterveyshuollon tiimistä ja työpaikan edustajista koostuvaa ryhmää voidaan täydentää uusilla asiantuntijoilla todettujen liikunnan ja liikkumisen edistämisen tarpeiden pohjalta. Voidaan myös konsultoida liikunta-alan asiantuntijaa, joka on alansa ammattilainen ja tuntee laajasti tarjolla olevat mahdollisuudet todettuihin tarpeisiin vastaamiseksi.
Yleisen terveysliikunnan tavoitteiden ohella tavoitteet on hyvä asettaa tarpeen mukaiselle täsmäliikunnalle kyseistä työpaikkaa tai työtehtävää varten (Liikuntaa työn mukaan). Moni työntekijä tekee edelleen fyysisesti kuormittavaa työtä, jossa työkyvyn säilymisen perusedellytys on riittävä kestävyys- ja lihaskunto. Ensisijaisesti kuitenkin pyritään haitallisen kuormituksen vähentämiseen tai poistamiseen koulutuksen, työtapojen kehittämisen, työn organisoinnin ja ergonomian keinoin (Työn muokkauksen verkkokurssi).
Yhteisesti sovitut tavoitteet kirjataan vuosittain tai tarvittaessa useamminkin tarkistettavaan työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan. Toimintasuunnitelma voi olla osa työpaikan laajempaa terveyttä ja turvallisuutta edistävää suunnitelmaa.
Päätetään myös siitä, miten tavoitteiden saavuttamista ja niiden vaikuttavuutta tullaan mittaamaan, seuraamaan ja arvioimaan.
Työterveyshuoltoyksikön on hyvä asettaa tavoitteet myös omalle toiminnalleen liikunnan ja liikkumisen edistämisessä. Tällöin kannattaa pohtia, onko toiminta laatujärjestelmän mukaista, onko riittävästi osaavaa henkilöstöä ja onko toiminta mahdollista organisoida hyvin.
3. Toiminnan suunnittelu ja varsinainen toiminta
Tässä vaiheessa:
- sovitaan konkreettisesti liikkumisen ja liikunnan edistämisen toimenpiteet, joilla tavoitteet voidaan saavuttaa
- määritetään työpaikan ja työterveyshuollon tehtävät ja vastuut
- sovitaan aikataulusta
- sovitut toimenpiteet kirjataan työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan.
Liikunnan ja liikkumisen edistäminen voi sisältyä monenlaisiin tavoitteisiin työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa:
- palautumisen edistäminen
- fyysisen toimintakyvyn (kunnon) parantaminen
- stressin tai painon hallinta
- fyysisen ergonomian parantaminen
- työyhteisön ilmapiirin parantaminen.
Toiminnassa huomioitavaa:
Työpaikan työturvallisuustoimijat ovat hyviä yhteistyökumppaneita liikunnan ja liikkumisen edistämisen suunnittelussa ja toteutuksessa.
Riskinarviointi sopii hyvin tehtäväksi työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyönä. Liiallinen fyysinen kuormitus tai paikallaan olo on tärkeä huomioida riskinarvioinnissa.
Voi olla tarpeen harkita myös lisäselvityksiä tai fysiologisia mittauksia tai toteuttaa kuntotestauksia esimerkiksi raskasta ruumiillista työtä tekeville työntekijöille.
Toimintaa voidaan kohdentaa ryhmälle tai yksittäiselle työntekijälle. Ryhmässä toteutettu liikunnan edistäminen on työkyvyn kannalta tuloksellista, sillä tällöin vertaistuki on mahdollista. Toisaalta yksilöllinen lähestymistapa voi olla perusteltu esimerkiksi liikuntaa aloittavilla tai muuten erityistä tukea tarvitsevilla työntekijöillä.
Työpaikkaa voidaan tukea myös kaikkia työntekijöitä koskevien liikkumisen ja liikunnan edistämisen toimenpiteiden kuten taukoliikuntamahdollisuuksien ja liikuntatapahtumien suunnittelussa.
Työterveyshuollon toimijoiden ja asiakkaiden kohtaamisissa voidaan liikunnan ja liikkumisen edistäminen huomioida kokonaisvaltaisesti ottaen huomioon koko vuorokauden aika, seitsemänä päivänä viikossa ja vuoden jokaisena viikkona (24/7/52).
4. Seuranta, arviointi ja johtopäätökset
Työterveysyhteistyön ja -toiminnan seuranta ja arviointi liikunnan ja liikkumisen osalta tehdään yhdessä työpaikan toimijoiden kanssa. Lähtökohtana on toiminnan vaikutusten ja vaikuttavuuden tarkastelu. Liikuntaan ja liikkumiseen liittyvien tavoitteiden saavuttamista voidaan tarkastella esimerkiksi työpaikkaselvityksissä tai terveystarkastuksissa. Tuloksia voidaan tarkastella myös riskinarvioinnin yhteydessä.
Toiminnasta riippuen tuloksia voidaan odottaa eripituisten ajanjaksojen kuluttua. Mitä pidempi aikaa ehtii kulua, sitä vaikeampi vaikutuksia on tarkasti mitata monien yhtäaikaisesti vaikuttavien tekijöiden takia. Mikäli valitaan täsmällinen ja lyhyempi seuranta-aika, voidaan seurata esimerkiksi liikunnan harrastamisen ja kunnon muutoksia.
Liikkumista ja liikuntaa edistävässä toiminnassa tavoitellaan usein parempaa terveyttä ja hyvinvointia, ja vaikutukset näkyvät joskus vasta vuosien kuluttua. Vaikutuksia voidaan kuitenkin konkretisoida aiemminkin muun muassa työtyytyväisyyden, hyvinvoinnin, koetun työ- ja toimintakyvyn tai työn koetun tuottavuuden kyselyjen avulla sekä seuraamalla sairauspoissaoloja. Työväestön ikääntyessä terveys tai toimintakyky ei aina välttämättä parane ja vaikuttavan toiminnan mittari voikin olla myös työkyvyn säilyminen.
Toiminnan seuranta ja laadun arviointi mahdollistavat prosessin jatkuvan kehittämisen. Seuranta- ja arviointitulokset tulee huomioida seuraavassa toiminnan suunnitteluvaiheessa. Ovatko esimerkiksi toiminnan vaatimat resurssit riittävät? Tärkeää on myös työterveyshuollon oman toiminnan sekä työterveysyhteistyön arviointi yhdessä työpaikan kanssa.
Seuranta- ja arviointikeskustelun ytimessä on, miten kehittää yhteistyötä liikunnan ja liikkumisen edistämisessä vastaamaan työpaikan työterveystarpeita entistä paremmin.
