Motivaation ja käyttäytymisen muutoksen tukeminen

Arvo- ja hyväksyntäpohjaisessa lähestymistavassa keskeisiä ovat ihmisen omat arvot ja merkitykselliset asiat elämässä. Nämä luovat muutokselle ja tavoitteille pohjan, joka sisältää myös lähtökohtaisesti hyväksyntää siitä, että jokaisen tilanne ja elämä on ainutlaatuinen ja yksilöllinen. Joustavuus ja toimivuus ovat tärkeitä, kun tuetaan toisen ihmisen muutosta tai etsitään itselle sopivaa tapaa tehdä pysyviä muutoksia omassa elämässä. 

Arvo- ja hyväksyntäpohjainen lähestymistapa pohjautuu psykologisen joustavuuden malliin, jota on kehitetty niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa hyväksymis- ja omistautumisterapiaan (HOT) liittyvän tutkimuksen avulla.

Hyväksymis- ja omistautumisterapian avulla on saavutettu hyviä hoitotuloksia käyttäytymislääketieteen ja terveyspsykologian alueilla laajasti ympäri maailmaa muun muassa kroonisen kivun ja masennuksen hoidossa. Muita hyvinvointiin ja terveyteen liittyviä sovellusalueita ovat esimerkiksi tyypin 2 diabeteksen, ylipaino-ongelmien ja erilaisten addiktioiden kuten nikotiiniriippuvuuden hoito. Menetelmä soveltuu erittäin hyvin lyhytinterventioihin ja sitä on menestyksekkäästi sovellettu asiakastyössä jopa yhdestä neljään tapaamiskertaan.

Arvo- ja hyväksyntäpohjaisen lähestymistavan periaatteita voidaan hyödyntää arjen vuorovaikutustilanteissa työpaikoilla ja työterveyshuollossa työntekijöiden motivaation ja käyttäytymisen muutoksen tueksi. Lisäksi positiivisen psykologian voimavaroja, hyvinvointia ja vahvuuksia hyödyntävä näkökulma sopii hyvin käyttäytymisen muutoksen tueksi.

Liikuntakäyttäytymiseen liittyy usein vahvoja mielikuvia muun muassa sporttisuudesta ja eri liikuntamuodoista sekä vertailua toisiin. Nämä saattavat muodostaa vähän liikkuvan mielessä entistä suuremman kynnyksen, jäykän käsityksen tai jopa esteen oman liikuntakäyttäytymisen muuttamiseksi. Arvo- ja hyväksyntäpohjaisen lähestymistavan lähtökohtien ja psykologisen joustavuuden mallin tavoitteena on irrottautua näistä kahlitsevista - joskus jäykistäkin ajattelutavoista, ja vahvistaa muutosta, joka on joustava ja ihmisen itsensä näköinen tai kokoinen.

Työpaikoilla johto, esimiehet ja henkilöstöhallinto voivat omalla esimerkillään ja viestinnällään tukea ilmapiiriä, joka välittää, kannustaa, mahdollistaa ja tukee työntekijöidensä kaikenlaista liikkumista ja hyvinvointia. Ei ole oikeaa tai väärää tapaa liikkua, vaan olennaista on toimivuus – mikä toimii omassa arjessa ja elämässä, oma yksilöllinen elämäntilanne huomioiden.

Hyväksymis- ja omistautumisterapiassa edistetään ja tuetaan asiakkaan käyttäytymisen joustavuutta ja sisäistä motivaatiota muutokseen. Keskeistä ovat ohjattavan omat tarpeet, toiveet ja käsitys hyvästä elämästä, jolloin käyttäytymistä ja sen muutosta ohjataan vahvistamalla asiakkaan omia arvostuksia ja arvoja elämässä.

Lähestymistapa on yksilöllinen, mutta työskentely onnistuu myös asiakasryhmän kanssa. Lähestymistavassa korostuvat asiakkaan oma vastuu ja valinnat sekä erilaisten harjoitusten toiminnallinen ja kokemuksellinen luonne. HOT-pohjaisessa ohjauksessa käytetään usein arvotyöskentelyä sisäisen motivaation ja muutoksen merkityksen herättämiseksi sekä erilaisia harjoitteita, joiden avulla harjoitellaan muutosta estävien ajatusten ja tunteiden tunnistamista ja hyväksyntää sekä niiden vaikutusta käyttäytymiseen.  

Psykologinen joustavuus on taito, jota voidaan kehittää kuuden prosessin tai osa-alueen avulla:

• Omat arvot
• Sitoutuminen arvojen mukaiseen toimintaan
• Tässä hetkessä eläminen ja tietoisuustaidot
• Havainnoiva minä -näkökulma omaan itseen
• Mielen kontrollin - omien ajatusten ja tunteiden - vaikutusvallan heikentäminen
• Hyväksyntä

Asiakkaan tilanteen hahmottaminen ja rinnalla kulkeminen

Arvo- ja hyväksyntäpohjainen lähestymistapa on kokonaisvaltainen ja yksilöllinen. On tärkeää selvittää, minkälainen on asiakkaan elämäntilanne ja millaisena hän sen kokee. Lisäksi on syytä kartoittaa kuormittavat tai voimaannuttavat tekijät ja asiat, jotka vaikuttavat asiakkaan elämään, jotta voidaan luoda kokonaiskuva ja hahmottaa voimavaroja muutokseen.

Ammattilaisen on joskus vaikea omaksua rinnalla kulkijan rooli. Asiakkaan suora neuvominen voi tuntua selkeältä ja helpolta, koska tietoa ja tietoon pohjautuvaa ohjeistusta on saatavilla paljon liikunnasta ja terveydestä. Toisinaan asiakas saattaa jopa pyytää suoria neuvoja tai jopa odottaa ammattilaiselta sitä, että hän ratkaisisi tilanteen.

On epätodennäköistä, että liikunnallisen elämäntavan omaksuminen olisi kiinni riittävän tiedon puuttumisesta. Usein on kysymys siitä, että asiakkaalta puuttuu taitoja oman motivaation säilyttämiseksi ja käyttäytymisen muuttamiseksi. Näiden taitojen opettaminen vaatii ammattilaiselta uudenlaista työskentelyotetta ja suorien vastausten sijaan asiakkaan houkuttelemista kysymysten ja harjoitteiden kautta oman tilanteen reflektointiin. Ammattilaiselta vaaditaan lempeää jämäkkyyttä, jotta hän keskittyy vastustuksesta huolimatta tukemaan asiakkaan omaa asiantuntijuutta ja vastuuta hänen oman elämänsä valinnoista.

Kuvittele olevasi vuorikiipeilijä, joka on lähtenyt valloittamaan omaa vuortaan. Vuoren juurelta katsottuna saatat nähdä vuoresi valloituksen pitkänä ja hankalana matkana, mutta kenties myös myönteisenä haasteena. Vuoren kapuaminen saattaa tuntua aluksi jopa mahdottomalta tehtävältä, koska matka ylöspäin on kovin pitkä ja korkeuseroa on paljon. Koska vuorikiipeily vaatii huomion keskittämistä tarkasti jokaiseen askelmaan kerrallaan, on joskus vaikeaa nähdä pitkälle ja ennakoida, mitä hetken päässä reitillä odottaa. Jos katsot ympäröiviä vuoria, saatat hahmottaa siellä kulkevat reitit omaa reittiäsi selkeämmin.

Voidaan ajatella, että asiakas on kapuamassa omaa vuortaan ylöspäin. Samanaikaisesti ammattilainen kiipeää omaa vuortaan. Hän hahmottaa asiakkaan vuoren kauempaa katsottuna selkeämpänä, ja ammattilainen voi näin tukea asiakasta tämän omalla matkalla.

Ammattilaisen tehtävä on auttaa vuoren kiipeämisessä, jotta asiakkaan on mahdollista löytää kulloiseenkin tilanteeseen sopivat keinot ja työkalut, joiden avulla päästä eteenpäin. Asiakas kapuaa vuortaan itse. Olennaista on auttaa häntä oppimaan oman kokemuksensa kautta, koska jokaisen vuori on erilainen.

(Kangasniemi & Kauravaara, 2016)

Motivaatio muutokseen kytketään asiakkaalle tärkeisiin asioihin ja arvoihin elämässä. Arvotyöskentely mahdollistaa laajemman perspektiivin asioihin, jotka liittyvät asiakkaan kokemaan hyvään elämään. Työskentelyn avulla luodaan suuntaa ja laaditaan tavoitteita, jotka ovat oman arvoanalyysin pohjalta rakennettuja. Teot ja käyttäytymisen valinnat konkretisoivat muutoksen ja niiden avulla kuljetaan kohti tavoitteita. Olennaista on pienet teot, jotka kytkeytyvät elämään tässä ja nyt tai teot, joita voi tehdä tänään, eikä sitten kun tai huomenna.

1. Kirjoita kehällä oleviin palloihin asioita, jotka kuvastavat sinulle tärkeää arvoa tai asiaa elämässä. Voit täysin vapaasti itse määritellä sen, mikä on sinulle tärkeää. Kirjoita jokaiseen palloon yksi asia. Saat vapaasti itse päättää, montako arvoa tai tärkeää asiaa analyysiisi tulee.
2. Arvioi sen jälkeen asteikolla 1–10, kuinka tärkeänä pidät kutakin tekijää (1 = ei lainkaan tärkeä; 10 = erittäin tärkeä). Voit merkitä numeron pallon sisälle.
3. Arvioi sitten asteikolla 1–10, kuinka hyvin kyseinen arvo toteutuu elämässäsi tällä hetkellä (1 = ei toteudu lainkaan; 10 = toteutuu täydellisesti). Mitkä asiat tai arvot toteutuvat elämässäsi parhaiten? Mitkä arvot puolestaan eivät toteudu niin hyvin?

Harjoituksen pohjalta voi keskustella, nouseeko esiin asioita, joihin asiakas haluaisi muutosta. Harjoitus voi auttaa asiakasta asettamaan arvot ja myöhemmin niitä vastaavat tavoitteet ja teot tärkeysjärjestykseen ja valitsemaan ne osa-alueet, joista työskentely aloitetaan.  

Ammattilaisen tehtävänä on auttaa asiakasta mitoittamaan tavoitteet tai toivottu muutos realistiseksi eikä tarjota valmiita tavoitteita. Ammattilainen voi auttaa asiakasta määrittelemään tavoitetta tarkemmin esittämällä seuraavia kysymyksiä:

• Mikä on asia, johon haluat muutosta?
• Onko tämä tavoite tasapainossa muiden tärkeimpien arvojesi kanssa?
• Edistääkö tavoite tasapainoa sinulle tärkeiden asioiden välillä?
• Onko tavoite mahdollista saavuttaa tämänhetkisessä tilanteessasi? Onko se realistinen?
• Onko tavoite saavutettavissa tietyn aikarajan puitteissa?
• Viekö tavoitteen saavuttaminen kohti hyvinvointia?

(Lappalainen & Turunen 2006)

Muutos ei aina tunnu mukavalta tai hyvältä. Se voi vaatia asiakkaalta epämukavuusalueelle menemistä, joka luonnollisesti tuntuu hankalalta. Ammattilaisen tehtävä on auttaa asiakasta hyväksymään omat tunteet sellaisena kuin ne ovat ja opettaa taitoja, jotka mahdollistavat käyttäytymisen muutoksen siitä huolimatta, että muutos pelottaa tai tuntuu vaikealta. Myötätunto, ystävällisyys ja asiakkaan tunteiden oikeuttaminen antavat usein tilaa sille, että ajatus- ja tunne-esteitäkin on mahdollistaa työstää yhdessä eteenpäin.

Asiakkaan tietoisuuden kasvattaminen omasta estävästä ajattelusta, automaattisista ajatus- ja tunnereaktioista ja niiden vaikutuksista käyttäytymiseen tuo usein oivalluksia ja johtaa uudenlaiseen käyttäytymiseen. Hyvin usein esteet ovat mielen tuottamia psykologisia ajatus- ja tunne-esteitä, jotka voivat liittyä hetkellisiin tunnetiloihin tai tilanteisiin. Esimerkiksi liikkumiseen liittyvät teot ja tavoitteet ovat usein liian suuria tai jäykkiä suhteessa vallitsevaan tilanteeseen, jolloin ne voivat estää liikkumisen. Ylipääsemiseksi tarvitaan kykyä havaita oma ajattelutapa sekä joustavuutta, jotta käyttäytymiseen ja valintoihin saadaan valinnanvaraa ja mahdollisuuksia. Pienet teot istuvat ja mukautuvat usein paremmin arkeen ja niihin on helpompi tarttua, jos muutos tuntuu tunnetasolla tai elämäntilanteen johdosta vaikealta.

Tässä harjoituksessa tunnistetaan liikuntaan liittyviä esteajatuksia. Pyydä asiakasta kirjoittamaan vapaasti muotoillen liikuntaan liittyviä esteitä, jotka voivat olla syitä tai perusteluja sille, että ei tule liikkuneeksi. Asiakas voi tarkastella esteitä aikaisempien kokemustensa tai tämänhetkisten tilanteiden tai tapahtumien valossa.

Seuraavassa on yksi esimerkki siitä, kuinka esteanalyysin voi toteuttaa. Käsitekarttaan on helppoa spontaanisti kirjata ylös niitä asioita, jotka estivät tai estävät usein liikuntaan liittyvien suunnitelmien toteutumisen.

Tunne-esteet. Käyttäytymisen muutoksen esteet voidaan karkeasti jakaa tunteisiin liittyviin esteisiin, kuten väsymyksen tunne. Tämän kaltaisten esteiden perään voidaan havainnollistamisen vuoksi yhdessä asiakkaan kanssa keskustellen merkitä kirjain T.

Ajatusesteet. Ajatukset, jotka estävät liikkumisen saattavat liittyä joihinkin tiettyihin tilanteisiin ja hetkiin (”ei ole aikaa”). Ne saattavat myös liittyä mielen luomiin kielellisiin sääntöihin, kuten ”lapsille ruuan laittaminen”, jonka taustalla voi piillä sääntö siitä, että ruuan pitää esimerkiksi olla itse laitettua kotiruokaa. Jos taustalla tunnistaa jäykkää säännönmukaista ajattelua voi esteen perän laittaa kirjaimen S ja ajatusten perään kirjaimen A.

Käyttäytymisesteet. Liikkumisen esteiden taustalta voi löytyä käyttäytymisen tasolta havaittavia esteitä, kuten ”pitkä työpäivä” tai ”kodin siivoaminen”. Joskus näiden käyttäytymisen valintojen taustalta löytyy syy tai halu välttää tarttumista juuri muutoksen kohteena olevaan asiaan. Tämänkaltaisten esteiden perään voidaan kirjata kirjain V, mikäli kyseessä on välttämiskäyttäytyminen.

Asiakkaan kanssa pohdittavaksi:

Millaiset syyt ja selitykset estävät liikkumista?

• Onko taustalla enemmän tunteita vai ajattelutapaan liittyviä esteitä?
• Onko ajattelutavassa havaittavissa liian jäykkiä sääntöjä? Ovatko säännöt itse luotuja vai ulkoapäin tulevia?
• Vältänkö liikkumista tekemällä jotain muuta? Liittyykö välttäminen siihen, että liikkumistilanne tuntuu jostain syystä epämukavalta? Voisiko tunteen hyväksyminen helpottaa liikkumista?
• Mikä olisi pienin arvojesi mukainen teko, jonka voisit tehdä tänään estävien ajatusten ja tunteiden kanssa, niistä huolimatta?

(Kangasniemi, 2015, 2017)

Meyer Turun telakan työterveysaseman kaksi työterveyshoitajaa ja työfysioterapeutti kokeilivat arvo- ja hyväksyntäpohjaiseen lähestymistapaan perustuvia menetelmiä asiakkaiden hyvinvoinnin tukemiseksi. Kokemukset olivat innostavia.

Ennen kokeiluja he osallistuivat kaksipäiväiseen arvo- ja hyväksyntäpohjaista lähestymistapaa ja psykologisen joustavuuden mallia käsittelevään koulutukseen. Koulutuksessa työterveyshoitajat ja työfysioterapeutti tutustuivat tehtäviin ja harjoituksiin, jotka auttavat asiakasta hahmottamaan omaa tilannettaan ja arvojaan sekä toimimaan arvojensa suuntaisesti. Harjoituksia kokeiltiin myös itse.

”Toimii työntekijän ja ryhmän työkaluna”

Työterveyshoitaja ja työfysioterapeutti kokeilivat menetelmiä yksilövastaanottokäynneillä terveystarkastuksissa ja työhöntulotarkastuksissa sekä mielenterveyteen, painonhallintaan, alkoholin käyttöön ja liikuntaan liittyvillä käynneillä. Lisäksi menetelmiä käytettiin stressinsäätely-, painonhallinta- ja uniryhmissä. Ryhmien ohjauksessa tehtiin yhteistyötä lähestymistapaa jo ennestään tunteneen työterveyspsykologin kanssa. Psykologi järjesti myös koulutusta terveysaseman muulle väelle. Harjoitteita kokeiltiin itse, jolloin ne tulivat tutummiksi.

Videolla Meyer Turun telakan työterveyshuollon työntekijät kertovat arvo- ja hyväksyntäpohjaisten menetelmien käytöstä osana työtään. 11 hengen tiimi vastaa 2000 telakan oman työntekijän työterveyshuollosta. 

Ammattilaisten havaintoja kokeiluista

• Ammattilaisen omakohtainen kokemus menetelmien käytöstä auttaa soveltamaan niitä asiakkaan tilanteeseen. – ”Harjoitukset, joita itse teimme, oli helpoin ottaa käyttöön. Kun luki kirjasta, jäi vieraammaksi. Täytyy kokeilla itse, jotta tulee luontevuus käyttää.”
• Oli tärkeätä ottaa menetelmiä heti käyttöön, kouluttaja rohkaisi tähän hyvin.
• Lähestymistapaa voi soveltaa joko käyttäen tiettyjä tehtäviä ja harjoituksia tai pitäen arvojen ja arjen pienten tekojen näkökulmaa esillä keskusteluissa. - ”Ei tarvitse orjallisesti seurata - voi ottaa mukaan tiettyjä asioita, tiettyjä kohtia.”
• Voi käyttää kaikkeen muutokseen. Ei rajattuna vain liikuntaan, vaan näkökulmana kokonaisvaltainen hyvinvointi – tosin toimii hyvin liikunnan lisäämisessäkin.
• Helposti tulee vain syötettyä informaatiota. ”He kyllä tietävät asiat. Kun saa asiakkaat itse pohtimaan, eikä sanota ’näin sinun pitäisi tehdä’, vaan osallistavasti. Asiakas pysähtyy miettimään omaa tilannettaan eri tavalla. Saavat itse sanoa ääneen.”
• Asiakkaan tavoitteet ovat helposti suuria ja ympäripyöreitä. Nyt tavoitteista päästään tunnistamaan pieniä, konkreettisia ja omassa arjessa mahdollisia tekoja.  - ”Oppinut jo ’haistamaan’ mikä teko on mahdollinen toteuttaa.”
• Pieniä tekoja on tehty. Asiakas on ryhtynyt ajattelemaan omaa arvomaailmaansa ja miksi muutos olisi tarpeellinen. - ”Saanut työntekijöitä pysähtymään omien valintojensa ääreen, miettimään mitkä valinnat johtavat mihinkin tekoon.”
• ”Myös sen hyväksyminen, että asiakas ei halua lähteä mukaan, ei ole valmis, ei ole oikea hetki.”
• Ryhmätoteutus vahvistaa työterveyshuollon sisäistä yhteistyötä, kun työskennellään kollegan kanssa yhdessä.
• Suunnitelmissa on vielä enemmän asian jakamista ja läpikäymistä omalla porukalla, jotta muutkin uskaltaisivat ottaa menetelmiä käyttöön.
• ”Vaatii hiukan sisäistämistä – mitä ja kenelle, mutta harjoitteet ovat hyviä ja helppoja.”
• Joka kerralla tapahtuu oppimista, ei ole kahta samanlaista tilannetta.
• Tärkeätä, että, työkalut olisivat todella tuttuja, jotta voi tilanteen mukaan muuttaa suunnitelmaa. Yksilöasiakkaan kohdalla voi tarttua siihen, mistä ihminen puhuu, mikä on hänelle tärkeätä – vaatii joustavuutta vetäjältä ja että työkalut ovat tuttuja.

Arvo- ja hyväksyntäpohjaisten menetelmien koulutus ja siihen liittyvä kokeilu olivat osa Liike ja mieli -työkalun kehittämistyötä. Koulutuksen toteutti PsT, terveyspsykologian erikoispsykologi ja työpsykologi Anu Kangasniemi.

Kangasniemi, A. & Kauravaara, K. 2016. Kohti muutosta – Arvo- ja hyväksyntäpohjainen lähestymistapa liikunnan ja terveyden edistämisessä. Liikunta- ja hyvinvointiakatemia Oy. Vantaa. 

Kangasniemi, A. 2017 Tavoitteesta tavaksi –Tietoisesti kohti terveyttä ja hyvinvointia. Kirjapaja. Helsinki.

Muut lähteet:

Hayes, S. C., Strosahl, K. D. & Wilson, K. G. 2012. Acceptance and Commitment Therapy. The process and practice of mindful change. The Guilford Press.

Kangasniemi, A. 2015. The mindfulness, acceptance and commitment approach to encouraging a physically more active lifestyle. LIKES – Research Reports on Sport and Health 305. LIKES – Research Center for Sport and Health Sciences. Jyväskylä.