Osaksi meidän tarinaa – hyvä perehdytys sitouttaa
Kiinteistöpalvelualalla työ on usein itsenäistä ja vastuullista. Työtä tehdään monissa kohteissa yksin, ala on monikulttuurista ja työntekijöiden vaihtuvuus on suurta. Aiempaa työkokemusta tai koulutustakaan ei aina ole, joten perehdytyksen rooli korostuu.
– Perehdytys on avainasemassa, kun puhutaan henkilöstön sitoutumisesta. Jokainen työntekijä tarvitsee työkalut onnistuakseen työssään, eli selkeät ohjeet, odotukset ja tavoitteet, pohtii kehityspäällikkö Hanna Hyssänmäki N-Clean Oy:stä.
Pelkkä tietotaito ei kuitenkaan riitä sitouttamiseen
– Iloinen ja kannustava ilmapiiri luo positiivisen pohjan työsuhteelle juuri meidän yrityksessämme. Uusi työntekijä kokee itsensä aidosti tervetulleeksi osaksi meidän palvelukokonaisuutta – ja tulee osaksi meidän tarinaa.
Ensivaikutelma ja työyhteisön tuki alkumetreiltä saakka ovat ensiarvoisen tärkeitä myös RTK-Palvelu Oy:n henkilöstöjohtaja Jan Haartin mielestä:
– Työntekijän arvostaminen alkaa hyvästä perehdytyksestä ja siitä tunteesta, että hän tekee merkityksellistä työtä ja tuntee itsensä tervetulleeksi yritykseen ja työyhteisöön. Jos perehdytettävät asiat tulevat selviksi, ja esimies tukee työssä menestymisessä, on todennäköisyys työssä viihtymiseen ja pysymiseen suurempi. Myös yhteydenpito työkavereihin alusta asti vaikuttaa paljon siihen kuinka omaksi uuden työnsä tuntee, Jan Haarti pohtii.
Työntekijän arvostaminen alkaa hyvästä perehdytyksestä ja siitä tunteesta, että hän tekee merkityksellistä työtä.
Ei vain mitä, vaan miten
Sen lisäksi, että myönteiset työntekijäkokemukset voivat sitouttaa ihmisiä työpaikkaan ja toimialaan, ne ovat myös otollinen maaperä onnistuneelle perehtymiselle ja perehdytystyölle
– Myönteinen kehitys, joka näkyy palvelualojen työntekijöiden parissa toteutetuista kyselytutkimuksista, on erinomainen pohjaa perehdytyksen keinojen kehittämiselle. Esimerkiksi kokemus, että saa tukea ja palautetta lähimmältä esihenkilöltään ja työkaverit auttavat on lisääntyneet reilun kymmenen vuoden aikana, kertoo erikoistutkija Sara Lindström Työterveyslaitoksesta.
Perehdytys ja perehtyminen eivät ole vain työn suorittamiseen liittyviä tarkistuslistoja. Se, miten tulija otetaan vastaan ja miten hänestä tulee osa työyhteisöä, on kaikkien yhteinen asia.
– Se miten perehdytetään on vähintään yhtä tärkeää kuin mitä perehdytetään. Suuressa yrityksessä tulee erityisesti keskittyä siihen, että perehdyttäminen on yhdenmukaista ja tasalaatuista perehdyttäjästä riippumatta. Tätä parannetaan perehdytyskoulutuksella, toteaa Jan Haarti.
– Train the trainer, täydentää Hanna Hyssänmäki. Jotta voidaan taata tasalaatuinen, hyvä perehdytys, tulee varmistaa perehdyttäjien ammattitaito ja osaaminen.
Alalle tyypillinen monimuotoisuus on myös huomioitava perehdytyksessä.
– Kiinteistöpalvelualalla korostaisin monimuotoisuuden ja monikulttuurisuuden huomioonottamista niin perehdyttäjältä kuin perehdytettävältä, Haarti jatkaa.
Työyhteisöstä ja verkosta tukea
Miten yritysmaailman konkarit sitten näkevät, miten työyhteisöä kannattaisi nivoa perehdytysprosessiin?
– Yleensä perehdyttäjänä toimii esihenkilö tai palveluohjaaja. Työntekijöitä voisi käyttää perehdytyksessä enemmän, mikä voisi myös antaa vaihtelua omaan työhön.
Mikäli mahdollista, olisi työyhteisöön tulemisen kannalta hyvä, jos perehdytyksessä työntekijä olisi tekemisissä mahdollisimman monen työkaverinsa kanssa, Haarti pohtii.
N-Cleanilla on kehitetty voimakkaasti myös verkkopohjaista perehdytysmateriaalia. Tämä keventää perehdytysurakkaa työarjessa.
– Riippumatta sijainnista ja perehdyttäjästä, uusi työntekijä saa samat perustiedot esimerkiksi yrityksestä, arvoista ja siivouskonseptista verkkoperehdytyksen avulla, Hyssänmäki kertoo.
Ota opas käyttöösi
Onnistunut perehdytys palvelualoilla -oppaasta saat lisää vinkkejä perehdytykseen. Tutustu oppaaseen ja poimi toimivimmat perehdytysvinkit käyttöösi: Onnistunut perehdytys palvelualoilla | Työterveyslaitos (ttl.fi).
Opas on tuotettu Työterveyslaitoksen Työhyvinvointi ja osaaminen palvelualoilla -hankkeessa. N-Clean Oy ja RTK-Palvelu Oy ovat hankkeen yritysyhteistyökumppaneita.
Tutkimustulokset perustuvat hankkeessa tuotettuun kyselytutkimukseen (Turunen J., Remes, J., Pehkonen, I., Lindström, S., (2023) Palvelualan ammattiliitto PAM ry:n jäsenistölle keväällä 2022.
Teksti: Niina Mäenpää, Työterveyslaitos
Kuva: GettyImages