Käsitteitä

Työn, työelämän ja työpaikan toimijat puuttuvat usein kuntoutuksen määrittelyistä. Työhön kytkeytyvä kuntoutus liittää kuntoutukseen myös nämä toimijat ja toimintakentät. Tutkimusten mukaan ammatillisen kuntoutuksen vaikuttavuus perustuu työkytkentään. Työhön kytkeytyvällä kuntoutuksella tarkoitetaan toimintatapaa, ei uutta palvelua tai muutosta palvelujärjestelmässä.

Työhön kytkeytyvää kuntoutusta voidaan avata siihen oleellisesti liittyvän yhteistoimijuuden kautta. Työhön kytkeytyvän kuntoutuksen toimeenpano tapahtuu yhteistoiminnassa, siis mitä, miten ja kenen kanssa pitää tehdä missäkin työuran vaiheessa (Kuvio 2).

Kuvio 2. Työhön kytkeytyvän kuntoutuksen yhteistoiminta.

KUURA-hankkeessa työhön kytkeytyvällä kuntoutuksella tarkoitamme laaja-alaisen työkykykäsityksen mukaisesti työkykyä, työssä pysymistä, työhönpaluuta ja tulevaa työuraa tukevaa monialaista työpaikan ja sen kumppaneiden yhteistoimintaa (Kuvio 3).

Kuvio 3. Työhön kytkeytyvässä kuntoutuksessa työuralla toimiminen keskiöön.

Kuntoutus kohdistuu tavoitteen ja tarpeen mukaisesti yksilöön ja/tai työyhteisöön, työhön/ työprosesseihin ja työympäristöön. Toimintaan voi osallistua työntekijä, työyhteisö, esihenkilö tai muu työpaikan toimija sekä työterveyshuollon ja kuntoutuksen palveluntuottaja.

Työkykyä on määritelty eri yhteyksissä eri tavoin. Työkyky tavanomaisesti käsitetään henkilön yksilölliseksi ominaisuudeksi samalla tapaa kuin terveys tai sairaus. Työkyvyttömyyteen pohjautuvien etuuksien hakemisen (esim. sairauspoissaolo) yhteydessä on keskeistä kartoittaa työkykyä rajoittavia tekijöitä. Osin tämän takia puhe työkyvystä onkin itse asiassa puhetta työkyvyttömyydestä. Toisaalta työkyvyn tuen toiminnoissa pyritään kartoittamaan voimavaratekijöitä ja mahdollisia osaamistarpeita.

Laajemmin työpaikan ja työn yhteydessä työkyvyllä tarkoitetaan henkilön kykyä suoriutua työstä, yksilöllisten ominaisuuksien ja työn teon välistä suhdetta. Yksilöllinen työtehtäväkohtainen työkykyisyys muodostuu tavanomaisten työtehtävien mielekkyydestä, ammatillisesta osaamisesta, työelämätaidoista, ja henkilön muista avuista kuten reagointiherkkyys tai vuorovaikutustaidot. Lisäksi työtehtäväkohtainen työkykyisyys muodostuu henkilön riittävästä terveydestä ja fyysisesti, psykososiaalisesti ja organisatorisesta tukevasta työorganisaatiosta. Työkykyyn vaikuttavat siis monet tekijät työssä ja työolosuhteissa, joihin esimerkiksi esihenkilö voi vaikuttaa halutessaan tukea työkykyä.

Yleisesti työkykyyn liittyy siis yksilön terveys, toimintakyky, osaaminen ja yhteisölliset tekijät kuten johtaminen, työyhteisö ja työolot. Työkyky ilmenee suhteessa työn vaatimuksiin, joten sama henkilö voi olla osin tai täysin työkyvytön johonkin työhön, mutta täysin työkykyinen toiseen. Keskeistä onkin tarkastella yksilön työkykyä työpaikka- ja työtilannekohtaisesta näkökulmasta. Työtä muokkaamalla tai vaihtamalla työkyky voi parantua ja lähtökohtaisesti uhannut työkyvyn laskun uhka voidaan torjua tai muuttuneen työkyvyn kanssa voi jatkaa tai palata koko- tai osa-aikaiseen työhön.

Työkyky: https://www.ttl.fi/teemat/tyohyvinvointi-ja-tyokyky/tyokyky

Työkyvyn käsitteistä: https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/278322/Raportteja13_saavutettava.pdf?sequence=4&isAllowed=y

Esimiehenä työterveysneuvottelussa: https://www.ttl.fi/oppimateriaalit/tyoterveysneuvottelu-ratkaisuja-tyohon/esimiehena-tyoterveysneuvottelussa

Työn muokkaus tarkoittaa niitä työpaikan toimia, joilla työ, työprosessi ja työympäristö saadaan vastaamaan työntekijöiden työkykyä. Työn muokkaus on osa työkykyjohtamista, työntekijöiden työkyvyn tukemista ja kuntoutusta. Työn muokkaus voi kohdistua koko työpaikkaan tai yksittäisen työntekijän työhön.

Työn muokkaus ja esihenkilön tuki yhdessä edistävät tutkimusten mukaan työhön osallistumista, työhön paluuta ja työssä pysymistä. Tutkimusnäyttöä työn muokkauksen vaikuttavuudesta on silloin, kun työntekijällä on jokin vamma, tuki- ja liikuntaelinsairaus, mielenterveyden häiriö, syöpä tai muu krooninen sairaus. Myös ikääntyneiden työntekijöiden työhön osallistumista voidaan lisätä muokkaamalla työtä. Vaikuttavimpia työn muokkauksen keinoja ovat työaikaratkaisut sekä työtiloihin ja työvälineisiin liittyvät ratkaisut. 

Työn muokkauksen toimintamalli kuvaa työpaikan prosessia, jossa työpaikan toimijoilla ja tarvittaessa työkyvyn tuen ammattilaisilla on omat tehtävänsä. Toimintamallin toivotaan madaltavan työn muokkauksen kynnystä ja lisäävän tarvittavaa osaamista. Tässä tietopaketissa kuvattu toimintamalli voi auttaa työpaikan johtoa ja esihenkilöitä ennakoimaan tulevia tilanteita sekä toimimaan niissä johdonmukaisesti ja tasapuolisesti. Tämä auttaa koko työyhteisöä ymmärtämään, että “näin meillä toimitaan”.