Esihenkilönä työterveysneuvottelussa

• Kuuntele työntekijää!
• Selvitä, mitkä ovat juuri tämän työntekijän mahdollisuudet toimia, sekä mitkä mahdollisuudet työpaikallasi on työn ja työjärjestelyjen sekä muokkaamisen suhteen. Toimivat ratkaisut tukevat työntekijän mahdollisuuksia tehdä työtä väliaikaisesti tai pidemmän aikaa työkyvyn alenemisesta huolimatta.
• Selvitä, mitä työpaikkasi työkyvyn tuen mallissa on sovittu työterveysneuvottelusta.
• Sovi työntekijän ja työterveyshuollon kanssa, keitä neuvotteluun kutsutaan ja kuka kutsuu, milloin neuvottelu pidetään ja missä. Huomioi myös tulkkauspalvelun tarve neuvottelutilanteessa.
• Sopikaa, kuka toimii neuvottelussa puheenjohtajana ja muistion kirjaajana.
• Työterveysneuvottelun kokoonkutsujana voi toimia joko esihenkilö tai työterveyshuolto. Jos olet koolle kutsujana, kutsu osallistujat ajoissa ja esitä työterveysneuvottelun tarve ja tarkoitus.
• Ohjeista kutsussa, miten työterveysneuvotteluun osallistujat voivat parhaiten valmistautua itse neuvottelutilaisuuteen. Voit lähettää tämän oppimisohjelman linkkinä työntekijälle.
• Neuvottelu kannattaa pitää rauhallisessa ja häiriöttömässä paikassa ja varata sille riittävästi aikaa, yleensä noin tunti.

• Kuuntele työntekijää!
• Kerro oma näkemyksesi, miten työntekijä selviytyy työssään: vahvuudet ja rajoitteet.
• Kerro työpaikkasi mahdollisuuksista tehdä työjärjestelyjä, kuten työaika- ja työnkuvan muokkaus sekä miten työkykyä voidaan muutoin tukea työpaikan keinoin, täydennyskoulutuksella tai apuvälineillä. Tuo esiin ratkaisuvaihtoehtoja.
• Kuuntele myös työterveyshuollon edustajien ratkaisuvaihtoehtoja.
• Muista sopia työntekijän kanssa, mitä ja miten esimerkiksi työjärjestelyistä kerrotaan työyhteisölle. Koko työyhteisön on tärkeä olla tietoinen työn järjestelyn muutoksista.
• Tarkista osaltasi neuvottelussa laadittu muistio. Muistiopohjan voit ladata alta (docx-tiedosto):

• Pidä säännöllistä yhteyttä työntekijään ja arvioi hänen kanssaan, miten hän selviytyy työssään.
• Tiedota työyhteisöä työn järjestelyn muutoksista. Esihenkilön ei tule kertoa työntekijän terveydentilaan liittyviä asioita työyhteisössä.
• Pohdi, mikä teillä sujuu hyvin ja mitä kehitettävää olet havainnut. Nosta asiat esille työpaikallasi.

Tiesitkö, että...

Työterveysneuvottelun jälkeen sairauspoissaolokerrat vähenivät (Reho ym. 2018).

Työaikajärjestelyt voivat olla määräaikaisia tai pysyviä. Yleensä ensin neuvotellaan määräaikaisista ratkaisuista, joissa työaikaa nostetaan asteittain työ- ja toimintakyvyn kehittymisen mukaisesti.

Työaikajärjestelyjä ovat:

• joustava työaika, aamu- ja iltaliukumat
• mahdollisuus taukojen pitämiseen
• päivittäisen työajan lyhentäminen, esimerkiksi 10 – 20 %
• osa-aikatyöstä sopiminen jolloin työaikaa lyhennetään tavallisesti 40 – 60 % aikaisemmasta.

Työajan muutoksesta on aina erikseen sovittava. Lisäksi on selvitettävä, miten työntekijän toimeentulo eri vaihtoehdoissa muodostuu (palkkavaikutus ja mahdollinen etuus, kuten esimerkiksi kuntoutusraha, osakuntoutusraha, osasairauspäiväraha, kuntoutustuki). Joissakin työaikajärjestelyissä työnantajalle syntyy lyhyellä aikavälillä tuotannonmenetyskustannuksia, ja joissakin ratkaisuissa työantaja saa lisätyöpanoksen ilman lisäpalkkakustannuksia.

Tiesitkö, että...

Neljäosan työaikaa lyhennettiin neuvottelun jälkeen (Reho ym. 2018).

Työaikajärjestelyjä voidaan toteuttaa esimerkiksi seuraavasti:

• Työntekijä voi pitää tarvitessaan taukoja työssä ja hän voi mennä tauolla myös työpaikan lepohuoneeseen.
• Työntekijä tekee työtä normaalin klo 8 – 16 sijaan klo 9 – 17, jolloin hän välttää ruuhkissa kulkemista.
• Työntekijä on ammatillisen kuntoutuksen työkokeilussa (työeläkelaitos, työtapaturmalaitos, Kela), hän työskentelee ensin esimerkiksi 40 % kokonaistyöajasta kolmena päivänä viikossa. Työ- ja toimintakyvyn kohentuessa työaikaa voidaan nostaa 60 %, mikä toteutuu neljänä tai viitenä päivänä viikossa.

Muista, että työaikajärjestelyjen yhteydessä on aina myös sovittava siitä, miten työn määrää vähennetään ja muokataan! Työaikajärjestelyihin liittyy myös aina sopiminen siitä, miten työntekijän toimeentulo työaikajärjestelyn aikana muodostuu.

Työn muokkaaminen tarkoittaa sitä, että työntekijän työtä ja tehtäviä sekä työprosessia muokataan työ- ja toimintakyvyn alentumisen edellyttämällä tavalla. Työjärjestelyt voivat olla pieniä muokkauksia tai laajoja tehtävänkuvan muutoksia ja ne voivat olla tilapäisiä tai pysyviä.

Tiesitkö, että...

Työnkuvaa muutettiin noin kolmasosalla (Reho ym. 2018).

Työtä voidaan muokata esimerkiksi vähentämällä matkatyötä, muuttamalla työntekijöiden välistä työnjakoa tai muokkaamalla työprosessia esimerkiksi jakamalla työtä uudella tavalla tai osiin. Joissakin töissä työntekijälle voidaan tarjota mahdollisuutta tehdä etätyötä.

Muista, että työn muokkaamiseen liittyy myös aina sopiminen siitä, miten työntekijän toimeentulo muutosjärjestelyn aikana muodostuu.

Työjärjestelyjä käytetään esimerkiksi työhön paluun yhteydessä kuntoutusrahalla tapahtuvan työkokeilun tai osasairauspäivärahan aikana.

Esimerkkejä työjärjestelyistä:

• Teollisuuden työpaikalla on käytössä fyysisesti kevyempi linja, jonka korkeutta ja nopeutta työntekijä voi itse säätää ja linjan voi myös pysäyttää tauon ajaksi.
• Työntekijä ei tee matkatyötä, vaan kaikki matkustusta vaativat kokoukset hoidetaan verkkokokouksina.
• Työntekijä tekee etätyötä osa-aikaisena toipuessaan polvivammasta.
• Työntekijä palaa työhön pitkän sairauspoissaolon jälkeen työkokeilun kautta. Työkokeilun aikana tehdään työjärjestelyjä ja haetaan sopivaa työnkuvaa.

Katso myös:

Työn muokkauksen keinot, kun mielenterveyden häiriö vaikuttaa työkykyyn (Pauliina Mattila-Holappa)

Työympäristön muutoksilla pyritään työpaikan ja työprosessin parempaan ergonomiaan ja esteettömyyteen. Ratkaisuja voivat olla työn tekotavan muuttaminen tai erilaisten kalusteiden ja työvälineiden hankkiminen. Työympäristön muutos voi tarkoittaa esimerkiksi seuraavaa:

• Työntekijän työ- ja toimintakykyä rajoittaa selkävaiva, ja tästä syystä hän tarvitsee sähköisesti säädettävän työpöydän/pisteen, jonka ääressä hän voi työskennellä istuen ja seisten.
• Katso myös Ergonomian tietopankki Työterveyslaitoksen sivuilta. Tietopankki sisältää toimialakohtaisia ratkaisuja muun muassa kaupan, terveydenhuollon, maatalouden, teollisuuden ja keittiön aloilta.