Hanke

Lääkäriohjeiden vaikutus työntekijöiden sairauspoissaoloihin ja lääkäreiden toimintaan tuki- ja liikuntaelinten kiputiloissa

Aikaisemmista tutkimuksista tiedetään, että lääkärit kokevat sairauspoissaolotarpeen ja keston arvioinnin vaikeaksi ja sairauspoissaolojen kirjoittamiseen liittyvät käytännöt vaihtelevat lääkäreiden kesken. Helsingin kaupungin työterveyslääkärit saivat ohjeet, jotka koskivat tuki- ja liikuntaelinten kiputilojen hoitoa sekä sairauspoissaolon tarvetta ja kestoa. Tutkimus selvitti ohjeiden vaikutusta sairauspoissaoloihin.

Aikataulu

8/2019–11/2021

Tavoitteet

Tutkimusten mukaan monet lääkärit kokevat sairauspoissaolotarpeen sekä työkyvyttömyyden keston ja laajuuden arvioinnin vaikeaksi. Sairauspoissaolojen kirjoittamiseen liittyvät käytännöt myös vaihtelevat lääkäreiden kesken huomattavasti.

Ruotsin sosiaalihallitus julkaisi vuonna 2007 kansallisen ohjeistuksen, jonka tarkoituksena oli yhtenäistää sairauspoissaolojen kirjoittamiseen liittyviä käytäntöjä ja parantaa hoidon laatua. Ohjeistus koskee yli 90:tä diagnoosia, joiden perusteella Ruotsissa on yleisimmin myönnetty sairauspäivärahaa. Valtaosa lääkäreistä on hyötynyt ohjeistuksesta työssään sekä kokee sen parantaneen hoidon laatua ja yhteistyötä sosiaalivakuutuslaitoksen, muun terveydenhuoltohenkilöstön ja työpaikkojen kanssa. Ohjeistusten vaikutuksia sairauspoissaoloihin ei tiettävästi ole tutkittu.

Suomessa julkaistiin elokuussa 2019 Käypä hoito -suositusten muodossa sairauspoissaolon tarpeen arviointiin liittyvä yleisluonteinen suositus lääkäreille. Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu, että uusien toimintatapojen omaksuminen terveydenhuollossa voi olla hidasta. Kun henkilöstöä ohjataan lyhytkestoisilla koulutuksilla tai uusilla ohjeilla muuttamaan toimintaansa, saadaan usein aikaan tietojen, taitojen ja asenteiden muutoksia, mutta käytännön toiminta ei välttämättä muutu odotetusti. Tarvitsemme lisää tutkimustietoa toiminnan muutosta edistävistä ja haittaavista tekijöistä.

Helsingin kaupungin työterveyshuollossa (Työterveys Helsinki) otettiin tammikuussa 2016 käyttöön lääkäriohjeet, jotka liittyivät alaselkäkivun- (ICD-10 M54.5), olkapääkivun (ICD-10 M75) ja kyynärpään seudun kivun (ICD-10 M77.1) hoitoon sekä sairauspoissaolon tarpeen ja keston arviointiin.

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää näiden lääkäreille suunnattujen ohjeiden vaikutuksia. Keskeisimmät tutkimuskysymykset:

1. Määrällinen (rekisteri- ja kyselyaineiston) analyysi

Kuinka lääkäriohjeet vaikuttivat Helsingin kaupungin työntekijöiden sairauspoissaoloihin kyseisissä diagnoosiryhmissä

2. Laadullinen (haastatteluaineiston) analyysi

Miten ja miksi lääkäriohjeet ovat vaikuttaneet työterveyslääkäreiden toimintaan?
Mitkä muut tekijät kuin lääkäriohjeet ovat vaikuttaneet työterveyslääkäreiden mielestä Helsingin kaupungin työntekijöiden sairauspoissaolojen kehitykseen etenkin näissä diagnoosiryhmissä?

Aineistot ja menetelmät

Rekisteritutkimus: Hankkeen tietojen käsittelyssä noudatetaan henkilötietolain, Helsingin yliopiston ja Helsinki Health Study-tutkimusryhmän sisäisiä ohjeita tutkimusaineiston käytöstä.

Tutustu ohjeeseen

Tutkijat analysoivat aineistoa henkilötunnistamattomassa muodossa.

Haastattelututkimus: Haastateltavilta pyydetään haastatteluun informoitu suostumus. Työterveyslaitoksen eettinen työryhmä on hyväksynyt haastattelututkimuksen.

Tulokset ja vaikuttavuus

Tulokset vahvistivat organisaatiossa aiemmin tehtyjä havaintoja intervention vaikutuksista. Keskeytetty aikasarja-analyysi osoitti työterveyshuollosta kirjoitetuissa sairauspoissaolopäivissä ja -jaksoissa laskevan kehityksen intervention jälkeen. Sairauspoissaoloihin vaikuttivat monet tekijät lääkäreiden toiminnan ohella. Tulokset korostavat interventioiden käyttöönoton aktiivista seuraamista ja hyvien toimintatapojen juurruttamista organisaatioon, jotta tulokset eivät jää lyhytaikaisiksi.