Hanke

Naisten yötyön yhteys lisääntymisterveyteen ja rintasyöpäriskiin – NYT

Yötyön haittojen vähentäminen naisvaltaisella sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla on tärkeää, koska naisilla on korostunut riski hormonaalisiin syöpiin ja lisääntymisterveyden riskeihin. Vaikka yksittäisen työntekijän terveysriskit ovat pieniä, yötyölle altistuvien naisten suuri määrä tekee terveysriskeistä yhteiskunnallisesti merkittäviä. Myös lainsäädäntö velvoittaa työnantajaa arvioimaan yötyöstä johtuvaa työn kuormittavuutta ja ehkäisemään haittoja.

Hankkeen tavoitteena on tutkia yötyön ja työvuorojen jälkeisten palautumisaikojen yhteyttä naisten rintasyövän ja raskauden ajan riskeihin. Lisäksi selvitämme työterveyshuollon ja neuvoloiden nykykäytäntöjä yötyöstä poissiirtämisessä raskauden aikana ja diagnosoidun rintasyövän jälkeen. Tuotamme hankkeessa suositukset raskauden ja rintasyövän huomioimiseen vuorosuunnittelussa.

Sairaanhoitaja istuu pöydän ääressä ja tarkastelee tietokoneen ruutua.

Aikataulu

8/2023–5/2026

Tavoitteet

Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat Suomen suurin naisvaltainen toimiala, jolla tehdään vuorotyötä. Alalla on työvoimapulaa ja väestön ikääntyessä työvoimatarve kasvaa entisestään. Vuorotyön tekemiseen liittyy kuitenkin terveysriskejä, jotka vähentävät alan veto- ja pitovoimaa. Hyvällä työvuorosuunnittelulla terveysriskejä voidaan vähentää ja alan houkuttelevuutta ylläpitää.

Suomessa ei ole aiemmin tehty täsmälliseen altistumistietoon perustuvaa epidemiologista tutkimusta, jonka perusteella voisi arvioida riittävän turvallisen yötyölle altistumisen tason rintasyövän ja raskauden eri kolmanneksien osalta.

Hankkeen päätavoite on luoda täsmällisiin annosvaikutussuhteisiin perustuvat suositukset, joita voidaan hyödyntää sotealalla vuorotyön järjestämisessä riittävän terveellisesti ja turvallisesti. Hyödynnämme suositusten laatimisessa myös aiemmin julkaistua tutkimustietoa.

Hankkeessa on neljä osatavoitetta:

Kartoitamme neuvolan, äitiyspoliklinikan, syöpäkeskuksen, työterveyshuollon ja organisaatioiden yötyöstä poissiirtämisen nykykäytäntöjä ja yhteistyömalleja.
Tutkimme yötyön ja palautumisen yhteyttä naisten rintasyövän, keskenmenon ja ennenaikaisen synnytyksen riskeihin.
Tutkimme työstressin, unettomuuden ja vuorotyön yhteisvaikutuksia rintasyövän, keskenmenon ja ennenaikaisen synnytyksen riskeihin.
Selvitämme miten työajat ja sairauspoissaolot muuttuvat raskauden ja sairastetun rintasyövän jälkeen.

Aineistot ja menetelmät

Käytämme hankkeessa työnantajien Titania (CGI Suomi) vuorosuunnitteluohjelmiston työaikatiedoista muodostettua Työajat kuntasektorilla -työaikatietokantaa (Working Hours in the Finnish Public Sector, WHFPS). Työajat kuntasektorilla -tietokanta yhdistetään Kunta- ja hyvinvointialan henkilöstön seurantatutkimuksen (Finnish Public Sector study, FPS) kyselytietoihin ja kansallisiin rekisteritietoihin raskauden kulusta ja rintasyövän esiintymisestä Findatan avulla.

Työajat kuntasektorilla -tietokanta sisältää noin 100 000 sosiaali- ja terveysalalla työskennelleen naisen työaikatiedot vuosina 2008–2021. Vanhimpaan, vuonna 2008 aloittaneeseen ryhmään, kuuluu n. 25 000 naista, mikä mahdollistaa jopa 14 vuoden seuranta-ajan.

Tieteellisten tutkimusten lisäksi selvitämme haastatteluilla minkälaiset käytännöt ohjaavat lääkäreitä asiakkaan yötyöstä poissiirtämisessä ja minkälaisia käytäntöjä organisaatioilla liittyy työntekijöidensä yötyöstä poissiirtämiseen. Rakennamme haastatteluiden perusteella kuvaa työajan muokkaamiskäytäntöjen nykytilanteesta, yhteistyöstä ja mahdollisista muutostarpeesta raskauden ja rintasyövän yhteydessä.

Tulokset ja vaikuttavuus

Tuotamme hankkeessa uutta tietoa naisten yötyön yhteydestä rintasyöpään ja raskauden ajan riskeihin. Lisäksi rakennamme tutkimustietoon perustuvia suosituksia sekä viemme niitä käytäntöön.

Lainsäädäntö ja kansainväliset suositukset edellyttävät, että raskauden aikana ja sairastetun rintasyövän jälkeen tulisi välttää yötyön tekemistä. Emme kuitenkaan tiedä, miten suosituksia kyetään noudattamaan nykyisessä tilanteessa, jossa hoitoalalla on Suomessa työvoimapulaa. Tutkimuksemme tuottaa tarkat tiedot nykykäytännöistä ja mahdollistaa uusien suositusten ja käytäntöjen suunnittelun yhteistyössä eri osapuolien kanssa.