Hanke

Osa-aikatyö eri toimialoilla osana kestäviä työuria

Hankkeessa tutkitaan osa-aikatyötä työaikaratkaisuna kestäviin työuriin eri toimialoilla. Hanke vastaa ajankohtaiseen tiedon tarpeeseen hyödyntäen palvelusektorin työaika-aineistoja, laajaa ja kansallisesti edustavaa rekisteriaineistoa sekä haastattelutietoa osa-aikatyön ja työajan lyhentämisen konkreettisista toimivista käytännöistä.
-

Aikataulu

9/2024–1/2027

Tavoitteet

Hankkeen kokonaistavoitteena on selvittää osa-aikatyötä eri toimialoilla osana työuria.

Lisäksi tavoitteena on

  • tuottaa tietoa osa-aikatyöstä eri elämäntilanteissa eri toimialoilla
  • selvittää eri toimialojen toimijoiden näkemyksiä osa-aikatyöstä ja työajan lyhentämisen toimivista käytännöistä työpaikoilla.

Hankkeessa pyritään kokoamaan yhteen eri työpaikkojen ja työmarkkinajärjestöjen edustajia luomaan yhteinen kannanotto osa-aikatyön ja työajan lyhentämisen keinoista ja käytännöistä suomalaisen työelämän tueksi.

Aineistot ja menetelmät

  1. Palvelusektorin olemassa olevat työaika-aineistot (sisältäen poissaolot syineen) 
    Aineistoilla voidaan arvioida erilaisia osa-aikatyön muotoja työyksikkö- ja työntekijätasolla (esim. määräaikainen, osavuotinen, päivittäisen tai viikoittaisen työajan tai tehtyjen työpäivien vähentäminen [ns. työviikkojen tiivistäminen esim. 4-päiväiseksi] tai esim. kokoaikatyöstä osa-aikatyöhön siirtyminen) ja poissaolot eri syistä (sairaus, vanhempainvapaa jne.). Aineistot mahdollistavat osa-aikatyön kanssa samanaikaisten ilmiöiden (kuten siirtyminen vuorotyöstä päivätyöhön) huomioimisen.
  2. Työkyvyn tila Suomessa -aineisto
    Olemassa oleva, kansallisesti edustava rekisteriaineisto sisältää yksilötason tietoja ammatista, toimialasta ja osa-aikatyöstä perustuen työtuloon ja työssäolopäiviin. Aineiston yksityiskohtaiset tiedot ja pitkä seuranta-aika mahdollistavat osa-aikatyön tutkimisen eri elämäntilanteissa (kuten työttömyyden tai perhevapaan yhteydessä) osana työuria eri toimialoilla. Lisäksi tämä aineisto mahdollistaa osa-aikaisten määrän seurannan yksilö- ja organisaatiotasoilla eri toimialoilla vuoteen 2021 asti.
  3. Ryhmähaastatteluun osallistuvat työnantajaorganisaatioiden ja työmarkkinaosapuolten edustajat
    Ryhmähaastatteluun osallistuu  noin viisi julkisen ja viisi yksityisen sektorin työpaikkaa eri toimialoilta sekä viisi eri liittoa. Haastatteluosuudessa keskeistä on koota eri työpaikkojen osa-aikatyön ja työajan lyhentämisen mahdollisuuksia ja keinoja sekä konkreettisia organisaatiotason käytäntöjä painottaen osa-aikatyön käyttöönottoa edistäviä ja estäviä tekijöitä.
  4. Työmarkkinaosapuolien ja työpaikkojen yhteinen työpaja
    Työpajassa arvioidaan hankkeessa saavutettuja tuloksia ja laaditaan yhteinen kannanotto osa-aikatyön ja työajan lyhentämisen hyvistä käytännöistä.

Eri menetelmin tuotettua ja erilaisiin aineistoihin perustuvaa tietoa käytetään tässä monimenetelmäisessä tutkimusasetelmassa täydentämään toisiaan (complementary mixed methods research design). Määrällisten ja laadullisten aineistojen rajapinnat ja näihin liittyvät analyysi- ja tulkintakäytännöt ohjautuvat eri aineistoja koskevien tutkimuskysymysten mukaisesti, eli integraatiota ohjaa tutkimuskohtaiset periaatteet.

Tulokset ja vaikuttavuus

Tutkimuksessa yhdistetään kolmen eri aineiston tuottamaa tietoa, minkä avulla pystymme tarjoamaan suomalaista työelämää suoraan hyödyttäviä ja käytännönläheisiä johtopäätöksiä osa-aikatyöhön liittyvistä erilaisista tilanteista ja mahdollisuuksista eri toimialoilla. Uuden tiedon avulla voidaan esimerkiksi kohdentaa osa-aikatyötä ja muita tukitoimia aiempaa paremmin.

  1. Selvitämme osa-aikatyötä työaikaratkaisuna. Tutkimus perustuu ainutlaatuisiin päivätasoisiin työaika-aineistoihin palvelusektorilla (sote-sektori ja kaupan ala), jolloin voidaan verrata työaikaratkaisujen roolia yksityiskohtaisesti ja arvioida niiden lyhytaikaisia vaikutuksia sairauspoissaoloihin ja työuriin. Näillä toimialoilla yleiset epäsäännölliset työajat ja osa-aikaisuus vaikuttavat työntekijän jaksamiseen. Tutkimuksen tulokset parantavat ymmärrystämme samansuuntaisesti vaikuttavista työaikaratkaisuista (esim. osa-aikatyö vs. ilta- ja yötyön vähentäminen) ja niiden yhteyksistä sairauspoissaoloihin ja työuriin.
  2. Hankkeen kattava kansallinen rekisteriaineisto eri toimialoilta mahdollistaa osa-aikatyön yleisyyden tarkastelun sekä työurien pitkäaikaisen seurannan osa-aikatyöhön keskeisesti vaikuttavien elämäntilanteiden (kuten vanhempainvapaa tai työttömyys) yhteydessä ja erikseen nuorilla työntekijöillä. Aiemmissa tutkimuksissa osa-aikatyötä on selvitetty nimenomaan työttömyyteen tai vanhempainvapaisiin liittyvien etuuksien kautta, eikä näistä riippumattomana työaikaratkaisuna, ja tutkimustietoa puuttuu etenkin eri toimialoilta. Selvitämme toimialan mukaisia eroja siinä, minkälaisissa elämäntilanteissa osa-aikatyötä tehdään ja tukeeko osa-aikatyö nuorten työntekijöiden kokoaikatyöhön paluuta pitkällä aikavälillä.
  3. Tutkimuksen haastatteluaineisto avaa työpaikkojen ja työmarkkinajärjestöjen näkökulmia osa-aikatyöhön erityisesti toimivien työpaikkakäytäntöjen osalta.

Hankkeen tuloksena on työpaikkojen ja työmarkkinajärjestöjen edustajien yhteinen kannanotto osa-aikatyön ja työajan lyhentämisen keinoista ja käytännöistä suomalaisen työelämän tueksi.

Kysy hankkeesta

Annina Ropponen

Annina Ropponen

Hankkeen johtaja ja vastuullinen tutkija, tutkimusprofessori

Sähköpostiosoite
Annina.Ropponen [at] ttl.fi
Puhelin
+358 30 474 2012

Tutkimusryhmä

tutkija Elina Ahola
tutkija Elli Hartikainen
erityisasiantuntija Mikko Henriksson
datamanageri Maria Hirvonen 
erikoistutkija Kati Karhula
erityisasiantuntija Mari Koivunen
johtava tutkija Taina Leinonen

Yhteistyötahot

  • ABB Drivers
  • Attendo
  • Ekonomit
  • Elinkeinoelämän Keskusliitto
  • HALI
  • JHL
  • Kaupan liitto
  • Kuntatyönantajien liitto
  • Kesko
  • MaRa
  • OmaHäme
  • PAM
  • Rinnekodit
  • SAK
  • Teollisuusliitto

Rahoittajat

Työsuojelurahasto, Työterveyslaitos ja Teollisuusliitto