Inhimillinen työelämä syntyy esimerkiksi siitä, että esihenkilöt suhtautuvat työntekijöihin ymmärtävästi ja kuuntelevasti – samoin työntekijät toisiinsa. Sellainen keskustelukulttuuri ratkaisee ja ehkäisee monta ongelmaa, sanoo vastaava työterveyshoitaja Tuija Turunen.
Turusella on 25 vuoden kokemus ammatistaan. Niistä 17 vuotta hän on työskennellyt S-työterveys Kuopio ry:ssä. Se on osakasyritysten yhteinen, voittoa tavoittelematon työterveysasema. Kuopion lisäksi sillä on toimipisteet Iisalmessa ja Varkaudessa.
Työterveysaseman suurin asiakasyritys on osuuskauppa PeeÄssä, joka toimii Pohjois-Savossa. Palvelualan yrityksellä on muun muassa ruokakauppoja, liikennemyymälöitä, ravintoloita ja kahviloita. Työntekijöitä on parituhatta.
”Käytännössä olemme yrityksen oma työterveyshuolto, mikä on nykyisin harvinaista. Meillä on hyvin tiiviit suhteet asiakasyrityksiin”, Turunen sanoo.
Esitimme Turuselle kymmenen kysymystä hänen työstään:
1. Millaisessa työterveyshuollon tiimissä työskentelet?
Moniammatilliseen tiimiimme kuuluu kolme työterveyshoitajaa, kaksi työfysioterapeuttia, työterveyspsykologi ja työterveyshuollon erikoislääkäri. Minulla on ihanat, asiantuntevat ja työlleen omistautuneet työkaverit.
Lisäksi käytämme ostopalveluina muita yhteistyökumppaneita.
2. Miten työhösi vaikuttaa se, että olette yrityksen oma työterveyshuolto?
Tuttuus ja toiminnan selkeys helpottavat työtäni. Takana on pitkä yhteistyö työterveysasioissa, joten tunnen työpaikat, niiden altisteet ja työkykyriskit. Tiedän, mikä työntekijöitä puhuttaa. Minulla on hyvät suhteet HR:ään, työsuojeluun ja esihenkilöihin. Periaatteena on tietenkin puolueettomana asiantuntijana toimiminen.
3. Millaisia tehtäviä työviikkoosi sisältyy?
Työviikkooni voi kuulua terveystarkastuksia, työkykyneuvotteluja ja työpaikkaselvityksiä. Osallistun työhyvinvoinnin kehittämisryhmien ja työsuojelutoimikunnan kokouksiin. Esimerkiksi tänä aamuna olin työsuojeluvaltuutetun kanssa työpaikkakäynnillä.
4. Ketkä ovat tärkeimmät yhteistyökumppanisi asiakasyrityksessä?
Tärkeä työparini on asiakasyrityksen HR-asiantuntija, joka toimii työterveyshuollon yhteyshenkilönä. Teen tiivistä yhteistyötä myös esihenkilöiden, henkilöstöjohtajan ja työsuojelupäällikön kanssa.
5. Mikä on parasta työterveyshoitajan työssä?
Tämä on näköalapaikka työelämään ja yhteiskuntaan. Pidän myös työni monipuolisuudesta. Saan olla tekemisissä monenlaisten työelämän tilanteiden ja ihmisten kanssa. Jos miettii vaikka asiakkaideni ikää, niin nuorimmat ovat 17-vuotiaita ja vanhimmat seitsemänkymppisiä.
6. Milloin tunnet onnistuneesi työssäsi?
Tunnen onnistuneni esimerkiksi silloin, kun olen ollut mukana ratkaisemassa jotain haastavaa työkykyongelmaa:
On saatu selville, mikä on työssä se asia, joka kuormittaa työntekijää eniten tai aiheuttaa haittaa hänen terveydelleen.
Sitten on muokattu työtä tai löydetty uusi työ, jossa työntekijä pärjää ja viihtyy. Työkykyä vastaava työ löytyy joskus toiselta toimialalta.
7. Millä kokoonpanolla etsitte ratkaisuja työkykyongelmiin?
Kokoonpano vaihtelee tilanteen mukaan. Työkyky- eli työterveysneuvotteluun osallistuvat usein työntekijä, hänen esihenkilönsä ja työterveyshoitaja.
Työterveyshuollosta mukana voi olla myös työterveyslääkäri, työterveyspsykologi tai työfysioterapeutti. Jos työntekijälle mietitään uutta työtä, HR-asiantuntijan on hyvä olla paikalla. Työntekijä voi pyytää tukihenkilökseen esimerkiksi työsuojeluvaltuutetun.
Mietimme aina, keiden on järkevää osallistua. Periaatteena on, että riittävästi henkilöitä muttei liikaa. Työkykyneuvottelu voi olla työntekijälle jännittävä ja ehkä pelottavakin tilanne.
8. Mikä tekee työterveyshuollon ja työpaikan yhteistyöstä vaikuttavaa?
Työterveysyhteistyön täytyy olla tavoitteellista. Vaikuttava yhteistyö edellyttää, että jokaisella toimijalla on yhteinen käsitys tavoitteista ja työkyvyn tilasta työpaikalla.
Se, että ongelmiin puututaan riittävän aikaisin, on vaikuttavaa. Tärkeää on sekin, että jokainen meistä tietää oman roolinsa ja omat tehtävänsä. Seurannan avulla varmistetaan, että sovitut asiat etenevät maaliin asti.
9. Liittyykö työterveyshuoltoon vääriä käsityksiä, joita joudut oikomaan?
Jotkut ajattelevat, että työterveyshuolto on ikään kuin työssä käyvien ihmisten terveyskeskus. Työterveyshuollon koetaan toimivan hyvin silloin, kun vastaanotolle pääsee nopeasti vaikkapa flunssassa.
Työterveyshuolto on kuitenkin oma erikoisalansa, jonka asiantuntijoita me olemme. Toimimme terveyden ja työn välimaastossa. Ne asiat, jotka oikeasti vaikuttavat esimerkiksi ennenaikaiseen eläköitymiseen, työnantajan eläkemaksuluokkaan tai sairauspoissaoloihin, voivat jäädä vähän piiloon.
Tuemme työntekijöiden työkykyä heidän työuransa kaikissa vaiheissa, monin tavoin. Varsinkaan ennalta ehkäisevää työtämme ei välttämättä tunneta.
10. Onko sinulla työterveyshoitajana jotain sydämenasiaa?
Olen kohtuullisuuden, armollisuuden ja inhimillisen työelämän puolestapuhuja.
Mielen hyvinvointiin liittyviä haasteita on yhä useammalla, varsinkin nuorilla työntekijöillä. Ei ole oikein, jos työntekijä uupuu oltuaan työelämässä vasta muutaman kuukauden.
Kun nuoret tulevat työelämään, heillä on hirmuisen kovat odotukset omasta roolistaan ja siitä, miten työssä pitäisi loistaa. Tuon esiin, että aina ei tarvitse kilpailla eikä olla täydellinen. Perustekeminen ja ”ihan hyvä” riittävät.
Tässä juttusarjassa esitellään työterveyshuollon ammattilaisten työtä. Lue työterveyslääkäri Velimatti Pirilän, työterveyspsykologi Kaisu Behmin ja työfysioterapeutti Raili Vartiaisen haastattelut.
Aiheesta lisää:
Faktaa työterveyshuollosta – rooli ja mahdollisuudet sotessa
Työterveyshuollon Laatuverkosto
Hyvä työterveysyhteistyö perustuu siihen, mitä työpaikka tarvitsee (Työterveyslaitoksen Työpiste-verkkolehti)
Monenlaisella työkyvyllä voi olla mukana työelämässä (Työterveyslaitoksen Työpiste-verkkolehti)
Työterveysneuvottelu – ratkaisuja työhön (oppimateriaali työntekijälle, esihenkilölle ja työterveyshuollolle)
Kommentointi