Työterveysyhteistyö tarkoittaa työpaikan ja työterveyshuollon suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä. Hyvä työterveysyhteistyö syntyy yhdessä tekemisestä, ja se pohjautuu aina työpaikan tarpeisiin.
”Parhaimmillaan työterveysyhteistyö on mahtava tuki työpaikalle. Se lisää konkreettisesti työhyvinvointia, tuottavuutta ja työkykyä”, sanoo tutkimuspäällikkö Hanna Hakulinen Työterveyslaitoksesta.
Hakulinen koordinoi ja johtaa työterveyteen liittyvää tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Hän seuraa läheltä, miten työpaikat ja työterveyshuollot syventävät yhteistyötään.
”Omassa työssäni haluan vaikuttaa varsinkin siihen, että työterveyshuolto vastaa yhä paremmin muuttuvan työelämän haasteisiin.”
Esitimme Hakuliselle seitsemän kysymystä työterveysyhteistyöstä:
1. Työterveysyhteistyö perustuu siis työpaikan tarpeisiin – millaisia ne voivat olla?
Yksi esimerkki työpaikan tarpeista on se, että sairauspoissaolot ovat lisääntyneet. Työpaikka ja työterveyshuolto selvittävät yhdessä, mistä on kyse ja millä keinoilla sairauspoissaoloja lähdetään vähentämään.
Myös työhyvinvointikysely voi nostaa esiin asioita, joihin pitää tarttua. Voi käydä ilmi esimerkiksi, että tietynlainen työkuormitus on lisääntynyt.
Joskus tarpeet liittyvät työpaikan liiketoiminnan muutoksiin. Työprosessit muuttuvat tai toimintoja digitalisoidaan. Silloin on hyvä miettiä, miten työn muutosta hallitaan ja tarvitaanko jonkinlaisia tukitoimia.
2. Ketkä ovat avainhenkilöitä, kun työterveysyhteistyötä tehdään?
Kun työpaikan tarpeita tunnistetaan, mukana ovat yleensä johdon ja henkilöstöhallinnon edustajat. HR-ammattilainen voi toimia yhteyshenkilönä työterveyshuoltoon. Työterveyshuoltoa edustaa usein työterveyshoitaja, joka sitten koordinoi työterveyshuollon moniammatillista tiimiä.
Huoli työntekijän työkyvystä saattaa ensimmäiseksi herätä esihenkilölle. Työntekijä, esihenkilö ja työterveyslääkäri voivat esimerkiksi työterveysneuvottelussa miettiä yhdessä ratkaisuja työssä pärjäämiseen.
Samalla kokoonpanolla voidaan pohtia, miten helpottaa työhönpaluuta pitkän sairauspoissaolon jälkeen. Esimerkiksi työn muokkauksen keinot voivat auttaa.
Työpaikalla työterveysyhteistyö on kuitenkin kaikkien asia. Työntekijöillä on tärkeä rooli, kun he omalta osaltaan huolehtivat työkyvystään. Henkilöstö voi osallistua työterveysyhteistyöhön myös työsuojelutehtävissä toimivien kautta.
Vaikka työntekijöiden tai heidän edustajansa tulisi olla mukana työterveysyhteistyössä, vielä julkaisemattomien tutkimustulosten mukaan tämä harvoin toteutuu. Tässä on siis vielä kehittämistä.
3. Osataanko työpaikoilla hyödyntää työterveyshuollon asiantuntemusta?
Työterveyshuolto on osittain hyödyntämätön voimavara. Sen tarjoamia mahdollisuuksia ei välttämättä tunneta.
Työterveyshuoltojen kannattaakin tuoda entistä paremmin esiin asiantuntemustaan. Työterveyshuollon erityisosaaminen liittyy nimenomaan työn ja terveyden yhteyteen.
4. Mitä kehitettävää työterveysyhteistyössä tyypillisesti on?
On tärkeää seurata esimerkiksi sairauspoissaoloja, ammattitautiepäilyjä ja työterveyshuollon käyntien syitä. Pelkkä menneeseen katsominen ei kuitenkaan riitä. Asioihin voi pyrkiä vaikuttamaan aktiivisesti.
Raporttien rinnalle tarvitaankin tulevaisuuteen suuntautuvaa työterveysyhteistyötä. Vaikuttavuus paranee, kun työpaikan tarpeiden perusteella laaditaan konkreettiset tavoitteet. Tavoitteiden pohjalta taas päätetään toimenpiteet.
On hyvä katsoa myös vähän pidemmälle tulevaisuuteen. Pitkän ajan tavoitteet voivat liittyä vaikkapa sairauspoissaoloprosenttiin tai eläkemaksuluokkaan.
Usein työterveysyhteistyö keskittyy kuormituksen ja riskien vähentämiseen. Sen lisäksi kannattaa vahvistaa voimavaroja. Yksi esimerkki keinoista on esihenkilötyön tukeminen.
Työterveysyhteistyötä pitäisi johtaa työpaikalta käsin. Työpaikan johto saattaa odottaa, että työterveyshuolto vain tarjoaa jotain. Yhteistyötä on ehkä totuttu tekemään työterveyshuollon lähtökohdista käsin. Tämä on yksi kehittämiskohde.
5. Mikä auttaa työpaikkaa ja työterveyshuoltoa parantamaan yhteistyötään?
Työterveyslaitos on julkaissut työterveysyhteistyön toimintamallin, joka auttaa tiivistämään yhteistyötä ja tekemään sitä entistä vaikuttavammin. Käytännönläheinen malli on kehitetty yhdessä työpaikkojen ja työterveyshuoltojen kanssa.
Työelämän mielenterveysohjelma on julkaissut toimintamallin mielenterveyttä tukevaan työterveysyhteistyöhön. Se keskittyy syventämään yhteistyötä mielenterveyden näkökulmasta.
Mielenterveyteen keskittyvä malli sisältää esimerkiksi tarkistuslistoja, vinkkejä ja konkreettisia arjen työkaluja.
6. Millainen työterveyshuolto on hyvä kumppani työpaikalle?
Hyvä kumppani työpaikalle on sellainen työterveyshuolto, joka osaa kuunnella ja paneutuu työpaikan työterveystarpeisiin. Siten työpaikka saa sitä, mitä se tilaa ja tarvitsee. Yhteistyötä sujuvoittaa se, että asioista puhutaan ymmärrettävästi – ei asiantuntijakielellä.
Työpaikat arvostavat työterveyshuollossa muun muassa nimettyä vastuuhenkilöä, hyvää vuorovaikutusta, aktiivista otetta ja yhteistyön säännöllisyyttä. On tärkeää, että työterveysyksikkö tuntee työpaikan toiminnan.
7. Millainen työpaikka on hyvä kumppani työterveyshuollolle?
Hyvä kumppani työterveyshuollolle on sellainen työpaikka, joka on kiinnostunut työterveyshuollon osaamisen hyödyntämisestä ja tietää, mitä haluaa.
Työterveyshuolto toivoo työpaikalta hyvää vuorovaikutusta, aktiivista yhteistyötä ja sitä, että yhteisistä toimintatavoista, rooleista ja vastuista sovitaan selkeästi.
27.2.2023 vastauksen numero 2 loppuun on lisätty tieto vielä julkaisemattomasta tutkimustuloksesta.
Aiheesta lisää:
Työterveysyhteistyön malli – oppimateriaalit
Työterveysyhteistyön hyvät käytännöt
Toimintamalli mielenterveyttä tukevaan työterveysyhteistyöhön
Työterveysyhteistyöllä työhyvinvointia ja tuottavuutta – mutta miten? (Hanna Hakulisen blogikirjoitus)
Kommentointi