Suunnataan katse työkyvyn rajoitteista siihen, millaista osaamista ihmisellä on. Mietitään, millä keinoilla työtä voi tehdä, vaikka työkyky ei olisi täydellinen. Tämä ajattelutapa hyödyttää lopulta meitä kaikkia. Tiedämme, että meitäkin autetaan, jos työkyvyn kanssa tulee ongelmia.
Tätä mieltä ovat johtava asiantuntija Nina Nevala ja erityisasiantuntija Kirsi Unkila Työterveyslaitoksesta. Molemmat ovat pitkän linjan työkykyasiantuntijoita.
Heidän mielestään työkyvyn tukeminen on viime vuosina kokenut jonkinlaisen arvonnousun. Se liittyy osaltaan huoleen eri alojen työvoima- ja osaajapulasta.
”Nyt nähdään, että kaikkien työpanosta tarvitaan. Muuten tämä hyvinvointiyhteiskunta ei pyöri”, Nevala sanoo.
Työ edistää terveyttä ja hyvinvointia
Työkyvyn tukeminen on tietysti tärkeää yksilön kannalta – ei vain työpaikan ja yhteiskunnan näkökulmasta. Tutkimusten mukaan työ edistää ihmisen terveyttä, hyvinvointia ja toimintakykyä. Se tuo elämään mielekkyyttä, rytmiä ja mahdollisuuksia oppia uutta.
”Kaikilla pitäisi olla oikeus tehdä työtä oman osaamisensa ja työkykynsä mukaan”, Kirsi Unkila sanoo.
Vaikka suhtautuminen työkyvyn rajoitteisiin on vuosien kuluessa muuttunut myönteisemmäksi, asenteissa on yhä korjattavaa. Edelleen voi törmätä siihen käsitykseen, että ihmisen pitäisi olla täysin terve ollakseen töissä.
”Harva meistä on täysin työkykyinen. Monenlaisella työkyvyllä voi olla mukana työelämässä. Työkyvyn tukea tarvitsevat niin työssä käyvät kuin ne, jotka ovat työelämän ulkopuolella”, Nevala sanoo.
Työkyvyn tueksi on luotu hyviä malleja
Työkyvyn tuen keinoja on paljon. Monella työpaikalla on omat toimintamallinsa siihen, miten esimerkiksi työssä pärjäämistä tai pitkän poissaolon jälkeistä paluuta työhön helpotetaan.
Nina Nevala ja Kirsi Unkila nostavat esiin kolme esimerkkiä onnistuneista tavoista tukea työkykyä:
- Työn muokkaus tarkoittaa työn sovittamista työkykyä vastaavaksi. Keinoja ovat muun muassa työaikajärjestelyt, työympäristön muutokset ja apuvälineet. Työn muokkaus voi auttaa pääsemään työhön tai jatkamaan työssä, vaikka työkyky olisi heikentynyt.
- Työkykykoordinaattorit opastavat työllistymiseen ja työssä jatkamiseen liittyvissä asioissa. Heitä työskentelee esimerkiksi työpaikkojen HR:ssä, TE-palveluissa, sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä järjestöissä. Työkykykoordinaattoreita on koulututettu jo yli 1500.
- TYÖOTE-toimintamalli (Vastuullinen työkyvyn tuki) ehkäisee sairauspoissaolojen pitkittymistä. Malli tehostaa työterveyshuollon ja julkisen terveydenhuollon yhteistyötä ja siirtää työkyvyn arviointivastuuta erikoissairaanhoidosta ja perusterveydenhuollosta työterveyshuoltoon.
Työpaikat tarvitsevat tietoa työkykypalveluista
Mitä pitäisi parantaa, jotta vielä useamman osatyökykyisen työpanos saataisiin käyttöön? Nina Nevalan ja Kirsi Unkilan mielestä työpaikat tarvitsevat lisää tietoa, osaamista ja konkreettista apua.
”Työnantajat eivät välttämättä tiedä, millaisia työkyvyn tuen palveluja on tarjolla ja mistä tukea voi saada”, Nevala sanoo.
Työn, palveluiden ja etuuksien yhteensovittamisessa on edelleen tehtävää. Olennaista on myös saada jo olemassa olevat, hyviksi todetut toimintamallit laajasti käyttöön.
”Hyvinvointialueiden sote-keskuksiin perustetaan moniammatillisia ja monialaisesti toimivia työkyvyn tuen tiimejä. Näillä ammattilaisilla on tärkeä rooli, kun työkyvyn tuen toimintamalleja viedään käytäntöön.”
Työkyvyn tuki -koulutus rakentaa yhteistä osaamista
Työkyvyn tuen ammattilaiset voivat vahvistaa yhteistyötään esimerkiksi Työkyvyn tuki -koulutuksen avulla. Kaikille avoin verkkokoulutus on tehty osana Työkykyohjelmaa. Nina Nevala ja Kirsi Unkila ovat vastanneet koulutuksen kehittämisestä. Mukana on ollut moniammatillinen asiantuntijaryhmä, johon on kuulunut myös kokemusasiantuntijoita.
Tavoitteena on lisätä ammattilaisten tietoja työkyvyn ja työllistymisen tukemisesta. Koulutus auttaa rakentamaan verkostoja ja kehittämään palveluja. Hyödyllisintä olisi, että työyhteisön jäsenet kävisivät koulutusta läpi samaan aikaan.
”Palvelujärjestelmän eri osissa työskentelevät ammattilaiset kehittävät koulutuksessa yhteistä osaamista ja kieltä. Se on hyvä pohja yhteistyölle”, Nina Nevala sanoo.
Kirsi Unkila korostaa, että Työkyvyn tuki -koulutus sopii kaikille, jotka ovat työssään tekemisissä työikäisten kanssa. Hänen pääviestinsä on tämä:
”Aina kun kohtaat työikäisiä, ota puheeksi työelämä ja työhön suuntautuvat toimet – henkilön tilanne huomioon ottaen.”
Aiheesta lisää:
Hyvinvointialueilla tulee koordinoida vahvemmin työikäisten sotepalveluja (Työterveyslaitoksen mediatiedote 19.1.2023)
TYÖOTE-toimintamalli (oppimateriaali)
Toimintamalli madaltaa kynnystä työn muokkaukseen (Irmeli Pehkosen ja Nina Nevalan blogikirjoitus)
Hyvä työterveysyhteistyö perustuu siihen, mitä työpaikka tarvitsee (Työterveyslaitoksen Työpiste-verkkolehti)
Työhön kytkeytyvä kuntoutus -tietopaketti
Kommentointi
Olen osatyökyvyttömyyseläkkeellä mielenterveyssyisyä, ja puoliksi työttömänä. Ammattialani tehtäviä ei ole juurikaan tarjolla muuta kuin kokoaikaisina, ja olen kokenut ihmettelyä monien taholta pyytäessäni varta vasten osa-aikaista työsuhdetta. Olisiko teillä vinkkejä, miten asiaa voisi käsitellä rakentavasti työhakemuksessa/-haastattelussa?
Minut syrjäytettiin eläkkeelle masennuksen vuoksi, vaikka nimenomaan toivoin ja pyysin tukea sopivamman työn löytämiseen. Minulla oli hyvä koulutus ja monia taitoja. Mutta systeemin edustajilla ei ollut asiaan kiinnostusta eikä ymmärrystä.
"Osatyökykyinen mutta työtön". Harmillinen tilanne, että ammattialallasi ei ole tarjota osa-aikaista työtä. Tulee mieleen, voisiko osaamistasi hyödyntää alalla missä on tarjolla työtä osa-aikaisesti? Usein tämä vaatii oman osaamisen kartoittamista ja sen arviomista, missä muualla sitä voi käyttää. Toivottavasti saisit tähän apua. Voisit kysyä omasta työeläkelaitoksestasi tai Kelasta. Toinen vinkkini on se, että hae ensisijaisesti työtä, missä voit tarjota osaamistasi, vasta toissijainen asia on tuo osa-aikaisuus. Kaiken kaikkiaan yritä pysyä toiveikkaana ja osallistu johonkin toimintaan. Esimerkiksi kokemusasiantuntijuuden kautta on saatu uusia ammatillisia suuntia.
"Syrjäytetty" , hämmentävää. Tiedäthän, että meillä on määräaikainen "työhön paluun edistämislaki" (1.1.2010 - 31.12.2024). Se lieventää työeläkelakien mukaisia ansaintarajoja. Voit ottaa asiasta selvää työeläkkeesi maksajalta tai Kelasta. Lain turvin voisi olla mahdollista ainakin osa-aikaisesti tehdä työtä, missä voisit hyödyntää taitojasi. Ja kun osa-aikaista työtä hakee, kannattaa katsoa tarjontaa laajasti. Kaikkea hyvää sinulle jatkossa.
Tulin osatyökykyisenä (ot-eläkkeellä) irtisanotuksi ison organisaation hallinnosta tuta-syistä. Irtisanottuja osatyökykyisiä oli useampikin. Olimme kuluerä työnantajan työeläkemaksuissa. Toimisto-/asiantuntijatöitä ei yksinkertaisesti ole tarjolla osa-aikaisena. Itselläni on fyysinen rajoite ja vain fyysisiä töitä on ollut tarjolla. Osatyökykyisen työnkuva vaatii useimmiten räätälöintiä, johon työnantajat eivät ole valmiita. Olen nyt pitkäaikaistyötön. Olen käynyt työkykykoordinaattorilla. Hän auttoi etsimällä mahdollisten työnantajien yhteystietoja kiinnostukseni pohjalta. Töitä ei löytynyt. Lähestyn iältäni 60:ttä. Tämä yhdistettynä osatyökykyisyyteen näyttäytyy mahdottomana yhtälönä työllistymisen kannalta. Työhalua olisi kyllä.