Omien arvojen vastaisesti on joutunut viikoittain tai päivittäin toimimaan yksi neljästä sote-alan työntekijästä. Yksi kuudesta työntekijästä on joutunut viikoittain tai päivittäin toimimaan sääntöjen ja normien vastaisesti.
Tutkimus osoittaa, että eettinen työkuormitus heikentää sote-työntekijöiden jaksamista ja työkykyä. Erityisen haitallista eettinen kuormitus on silloin, kun työhön liittyy samaan aikaan muitakin kuormitustekijöitä. Niitä ovat esimerkiksi suuret työn vaatimukset ja vähäiset vaikutusmahdollisuudet työssä tai se, että työntekijä panostaa työhön paljon, mutta kokee saavansa siitä vähän vastinetta kiitoksena, palautteena, euroina tai onnistumisen kokemuksina. Myös epäoikeudenmukainen johtaminen ja päätöksenteko kuormittavat.
Sote-alan työntekijöiden työkykyyn ja jaksamiseen vaikuttavat monet työhön liittyvät tekijät. Niiden tunnistaminen ja säännöllinen seuranta on tärkeää. Tilannekuva työn kuormitustekijöistä on perusta suunnitelmalliselle kuormituksen vähentämiselle. Samanaikaisesti pitää vahvistaa jaksamista, työstä palautumista ja työkykyä edistäviä asioita.
Työn eettisiä kuormitustekijöitä voi hallita esimerkiksi niin, että työyhteisöt keskustelevat eettisesti kuormittavista tilanteista sekä työpaikan arvoista ja säännöistä. Eettisesti kuormittaviin tilanteisiin liittyviä kielteisiä tunteita on hyvä purkaa yhdessä. Selkeät, yhdessä sovitut tavoitteet ja toimintatavat sekä palautteen antaminen ja saaminen vähentävät eettistä kuormitusta.
Sote-alan työntekijät tarvitsevat mahdollisuuksia vaikuttaa työnsä suunnitteluun ja toteutukseen. Joustavuuden myötä paranevat myös mahdollisuudet toteuttaa eettisen linjausten, ohjeiden ja omien arvojen mukaista toimintaa.
Oikeudenmukainen johtaminen keventää eettistä kuormaa. Esihenkilö on avainasemassa siinä, että eettisesti haastavat tilanteet nostetaan työyhteisössä avoimeen keskusteluun ja niiden ratkaisumahdollisuuksia pohditaan yhdessä, turvallisessa ilmapiirissä.
Työterveyslaitos on julkaissut Eettinen kuormitus kuriin! -videon:
Lisätietoja:
Työkykyä sosiaali- ja terveysalan yrittäjän arkeen – keinoja työn kuormitustekijöiden hallintaan (hankkeen esittely)
Kirsikka Selander, Risto Nikunlaakso & Jaana Laitinen (2022): Association between work ability and work stressors: cross-sectional survey of elderly services and health and social care service employees, Archives of Public Health, 80(1), p. 83.
Kommentointi
Aihe on erittäin tärkeä ja toivottavasti tästä keskusteltaisiin enemmän. Palkka on yksi arvostuksen mittari mutta väittäisin, että jos työtä on mahdollisuus tehdä terveydenhuollon eettisin periaattein ja josta saa vielä kiitosta, on se arvostuksen merkkinä yhtä tärkeä.
Hiukan aihetta sivuten olen kyllä huolestunut hoitotyön imagosta tai pikemminkin ammattien imagosta. Jatkuvana virtana kerrotaan negatiivisia mielipiteitä, työolosuhteet kaikinpuolin huonot, raskasta ja ilotonta ja kuinka paljon alan vaihtajia on. Valittamiseen on toki aihetta mutta liioittelua on. Kuka nuori kohta haluaa näin negatiivisesti värittyneelle alalle. Alan arvostusta tämä ei lisää. Hoitoalalla on monenlaisia työpaikkoja ja -tehtäviä sekä eri ammatteja. Kaikki me olemme samassa nipussa kun hoitohenkilöstöstä puhutaan mediassa. Työn merkittävyys, ilo ihmisten kohtaamisista ja potilaiden kiitokset jne. ovat ainakin olleet itselleni tärkeitä.