Etätyö lisää vapautta – vai lisääkö sittenkään?

Etä- ja hybridityössä pitää olla tarkkana, etteivät työpäivät veny vaivihkaa. Vahva sitoutuminen työhön ja pyrkimys olla jatkuvasti tavoitettavissa voivat mennä liian pitkälle.
-
Henkilökuva Laura Seppänen
Laura Seppänen
tutkimuspäällikkö

Työterveyslaitoksen Miksi tulla toimistolle? -hankkeessa haastateltiin erilaisten työorganisaatioiden työntekijöitä heidän etä- ja lähityökäytännöistään. Työntekijöillä on ilmiöstä todella monipuolisesti erilaisia kokemuksia, mutta valtaosa haastatelluista vaikuttaa pitävän etätyömahdollisuutta hyvänä ja vapautta tuovana.

Jo kauan ennen koronapandemiaa mobiiliteknologian käyttö työssä oli tutkimuskiinnostuksen kohteena. Kymmenisen vuotta sitten Melissa Mazmanian kollegoineen tutki, miten mobiiliteknologia vaikuttaa tietotyön ammattilaisten autonomiaan eli siihen, missä määrin he voivat säädellä työskentelynsä paikkaa, ajoitusta ja laatua. 

Tutkijat havaitsivat, että teknologia mahdollisti joustavuutta, mielenrauhaa ja vuorovaikutuksen hallintaa lyhyellä aikavälillä. Mutta samalla työntekijöille vaikutti syntyvän jatkuvan yhteydessäolon ja tavoitettavana olemisen normi. Se lisäsi ryhmän yhteistä työhön sitoutumisen odotusta.

Tämän seurauksena työntekijöiden kyky irrottautua työstä väheni. Kun ammattilaiset teknologian avulla pystyivät työskentelemään milloin vain ja missä tahansa, he pitkällä aikavälillä alkoivat tehdä työtä koko ajan ja joka paikassa!

Tutkijat pureutuivat autonomian kokemuksiin vielä syvemmin. He huomasivat, että tietotyön ammattilaiset sitoutuivat vahvasti työhönsä ja asiakkaisiinsa. Sitoutuminen oli niin vahvaa, että se jopa koettiin osaksi vapautta. Siitä huolimatta, että sitoutuminen itse asiassa vähensi työntekijöiden autonomiaa suhteessa työhön.

Tutkijat ovat kutsuneet ilmiötä autonomiaparadoksiksi. Siinä on pohjimmiltaan kyse yksilön oman vapauden ja ryhmän yhteisen työhön sitoutumisen välisestä jännitteestä.

Yksittäinen työntekijä ei välttämättä huomaa vapaaehtoisena näyttäytyvän, ajassa ja paikassa laajenevan sitoutumisen riskejä itselleen. On mahdollista, että autonomiaparadoksi ja teknologia yhdessä lisäävät työuupumuksen riskiä.

Edellä kuvattu tutkimus on tehty Yhdysvalloissa, Kaliforniassa. Vaikka yhdysvaltalainen työkulttuuri lienee erilainen kuin Suomessa, meilläkin on tietotyöntekijöitä, joiden työnormit voivat olla samankaltaisia.

Autonomiaparadoksi antaa ajattelemisen aihetta myös meillä. Etä- ja hybridityössä on tärkeää tiedostaa työskentelyn ajalliset rajat.

Oleellista on, että etä- ja hybridityön muuttuvista käytännöistä kyetään osallistavasti keskustelemaan työpaikoilla. Autonomiaparadoksin molemmat puolet, yksilön vapauden ja yhteisen sitoutumisen tarpeet, eivät katoa. Niihin voidaan löytää uusiakin ratkaisuja.

 

Lisätietoja:

Miksi tulla toimistolle? Itseohjautuvan hybridityön mahdollisuuksia ja haasteita (tutkimushankkeen esittely)

Mazmanian, M., Orlikowski, W., & Yates, J. (2013). The autonomy paradox: The implications of mobile email devices for knowledge professionals. Organization Science, 24(5), 1337-1357.

Avainsanat

Jaa sisältö somessa!