Itseohjautuva hybridityö lisää kaikkien vastuuta työyhteisöstä

Hybridityön yleistyminen on ruokkinut kokeilukulttuuria ja johtanut työteon tapojen moninaistumiseen. Työpaikoilla ja työntekijöillä on entistä enemmän valinnanvaraa työn tekemisen tavoissa. Samaan aikaan hybridityön koetaan heikentävän yhteisöllisyyttä. Itseohjautuva hybridityö vaatiikin työyhteisön kaikilta jäseniltä uudenlaista vastuuta yhteisöllisyydestä.
-

Työterveyslaitoksen verkkouutinen 19.12.2024

Hybridityömalli on yhteiskunnallisesti merkittävä digitalisaation mahdollistama työelämäinnovaatio. Se on raju työkulttuurinen muutos, jonka toimivuudesta vastuu on johdon ja esihenkilöiden lisäksi jokaisella organisaation tai yhteisön jäsenellä. Hybridityö onkin haaste myös työntekijyydelle, etenkin yhteisöllisyyden osalta.

– Hyvä työntekijyys on toimivan hybridityön perusedellytys. Työyhteisöön kuulumisessa ei ole kyse vain oman tehtävän toiminnallisesta suorittamisesta. Siihen kuuluu myös organisaatiokansalaisuus eli ajatus hyvästä työntekijyydestä, joka ilmenee erilaisina työyhteisötaitoina ja -tekoina. Hybridityössä se tarkoittaa myös vastuuta työyhteisöstä ja työkavereista, sanoo tutkimusprofessori Tuomo Alasoini Työterveyslaitoksesta.

Hybridityömalli korostaa itsensä johtamisen merkityksen ohella myös hybridityötä tekevien kykyä vertaisjohtamiseen. Se tarkoittaa työyhteisöllisen vastuun ottamista toimintojen päivittäisestä sujumisesta ja muiden organisaation tai yhteisön jäsenten työhyvinvoinnista tilanteessa, jossa varsinaiset esihenkilöt kohtaavat alaisiaan fyysisesti aiempaa harvemmin.

Hyvään työntekijyyteen sisältyy hybridityömallissa myös tärkeä kulttuurinen ulottuvuus. Tämä koskee yhteistyötä ja sen edellytysten edistämistä omassa työyhteisössä ja koko organisaatiossa. Yhteistyön ylläpitämiseen tarvitaan sovittuja käytäntöjä. Näiden noudattaminen, aktiivinen viestintä ja osallistuminen tiimeissä sovittuihin yhteisiin lähikokouksiin ja -palavereihin kuuluu hybridityömallissa olennaisena osana hyvään työntekijyyteen.

Hyvällä työntekijyydellä on hybridityössä kolme ulottuvuutta. Ensimmäinen on toiminnallinen ulottuvuus, joka tarkoittaa, että työ sujuu hyvin sekä etänä että toimistolla. Toinen ulottuvuus on kulttuurinen, joka tarkoittaa, että työntekijä edistää yhteistyön kulttuuria työyhteisössään sekä etänä että toimistolla. Kolmas on sosiaalinen ulottuvuus, joka tarkoittaa, että työntekijä kommunikoi työkavereiden kanssa ja tukee heitä sekä etänä että toimistolla,
Kuva: Hyvän työntekijyyden ulottuvuudet hybridityössä.

Haasteina yhteisöllisyys, oppiminen ja innovatiivisuus

Hybridityömalliin sisältyy haasteita, mikä on normaalia, kun kokeillaan ja otetaan käyttöön uusia innovatiivisia ratkaisuja.

– Yhteisöllisyys, oppiminen ja innovatiivisuus ovat organisaatioiden uudistumisen kannalta keskeisiä tekijöitä, joiden koetaan jääneen hybridityössä paitsioon. Meidän tulisi saada lisää tutkimustietoa siitä, miten niitä voidaan edistää itseohjautuvassa hybridityössä. Avainasemassa ovat uudet hybridityötä tukevat johtamisen käytännöt, teknologiset välineet ja tilaratkaisut, Tuomo Alasoini linjaa.

Tutustu

Lisätiedot

  • Tuomo Alasoini, tutkimusprofessori, Työterveyslaitos, tuomo.alasoini [at] ttl.fi (tuomo[dot]alasoini[at]ttl[dot]fi), puh. 050 564 6140

Jaa sisältö somessa!