Tekoälyn kehitys on edennyt kolmessa aallossa. 1950-luvulta alkaen tekoäly perustui sääntöihin ja loogiseen päättelyyn. 1980-luvulla mukaan tulivat koneoppiminen ja datan hyödyntäminen. Kolmas aalto, luovaan sisällöntuotantoon ja itsenäiseen päätöksentekoon kykenevä generatiivinen tekoäly, löi rantaan reilut kaksi vuotta sitten.
Miten generatiivinen tekoäly on muuttanut asiantuntijoiden työtä? Miten se muuttaa organisaatioiden toimintaa? Tiedämme jo, että tämän kehitysvaiheen laineet muokkaavat työtä ja elämää aivan uudella tavalla. Tarve tarkemmille vastauksille on kuitenkin suuri.
Työterveyslaitoksen Tekoäly asiantuntijatyöpaikoilla -hanke on osaltaan tarttunut haasteeseen. Pyrimme ymmärtämään generatiivisen tekoälyn käytön vaikutuksia asiantuntijatyöpaikoilla ja -työssä.
Generatiivisen tekoälyn hyödyntämisellä on neljä tasoa
Generatiivisen tekoälyn hyödyntämistä organisaatioissa voidaan hahmottaa neljän tason kautta:
- Ensimmäisellä tasolla ovat yksilöt, tiimit, muutokset työvälineissä ja -tehtävissä. Keskeistä on ymmärtää: Mitä tehtäviä ja vaiheita automatisoituu? Mitä uutta tulee tilalle? Millaiseksi tukiälyksi tekoäly tulee yksilön työn näkökulmasta?
- Toisella tasolla ovat olemassa olevat prosessit ja ratkaisut. Keskeisiä kysymyksiä ovat: Miten tekoäly tulee osaksi olemassa olevia prosesseja? Kuinka erilaiset työvaiheet tehostuvat tai automatisoituvat kokonaan? Miten se vaikuttaa toimintaan, tuotantoon ja palveluihin?
- Kolmas taso on strateginen ja visionäärinen. Täytyy ymmärtää: Miten tekoäly muuttaa liiketoimintaa? Mitä kokonaan uutta syntyy? Mitä organisaatio tekee tulevaisuudessa?
- Neljännellä tasolla puhutaan tulevaisuuksista, ilmiöistä ja uudesta tavasta tehdä asioita. Ajatteluamme haastetaan kysymällä: Millaisia tulevaisuuksia osaamme kuvitella ja ennakoida? Miten oma toimintamme sopeutuu niihin? Kuinka rohkeita olemme?
Osaammeko ja uskallammeko edetä seuraaville tasoille?
Hyppäsimme verrattain ketterästi ykköstasolle. Otimme käyttöön uusia työkaluja niin yksityiselämässä kuin työyhteisöissäkin.
Kokemuksen karttuessa olemme joiltain osin siirtyneet tasolle kaksi. Tietoa jaetaan kuitenkin melko vähän sekä organisaatioiden sisällä että niiden välillä. Keskustelut pyörivät generatiiviseen tekoälyyn perustuvien työkalujen kokeilun, pilotointien ja käyttöönoton ympärillä.
Olisi hyvä pohtia myös seuraavia askeleita. Ovatko organisaatiot siirtyneet tai valmiita siirtymään strategiselle tasolle? Käyttävätkö ne riittävästi aikaa ennakointiin, uuden oppimiseen ja uusien mahdollisuuksien ymmärtämiseen?
Uusi tutkimus auttaa luomaan tilannekuvaa
Käsitys siitä, että olisimme jumiutuneet ensimmäisille tasoille, on kuitenkin vain olettamus. On tärkeää tutkia tekoälyn hyödyntämistä työpaikoilla ja kerätä tietoa eri alojen organisaatioista. Tekoäly asiantuntijatyöpaikoilla -hanke pyrkii luomaan tilannekuvaa.
Tärkeää on myös pohtia, mihin itse asiassa haluamme käyttää aikaamme organisaatioina ja yksilöinä, omissa rooleissamme. Mikä olikaan perustehtävämme ja mihin kysymyksiin etsimme vastauksia? Minkä toteuttamisessa tekoäly voi auttaa?
Tämä blogiteksti on kirjoitettu yhteistyössä Aino-Maija Vaskelaisen kanssa. Hän toimii tekoälyyn liittyvien aiheiden parissa yrittäjänä ja työskentelee Tampereen kaupungilla. Vaskelainen fasilitoi Tekoäly asiantuntijatyöpaikoilla -hankkeessa järjestettäviä tulevaisuustyöpajoja. Hänellä on pitkä liiketoimintatausta, ja hän luotsaa Tampereen kaupungin AI4Citizens-projektia.
Lisätietoja:
Tekoäly asiantuntijatyöpaikoilla – tietoa, ratkaisuja ja visioita (Työsuojelurahaston rahoittaman tutkimushankkeen esittely)
Työelämä muuttuu jatkuvasti – ja me sen mukana. Työterveyslaitos on jo vuodesta 1945 rakentanut terveellisempää ja turvallisempaa työelämää, jotta jokainen voi saada hyvinvointia työstä. Tutustu tarinaamme ja siihen, miten olemme vaikuttaneet suomalaiseen työelämään,
Kommentointi