Aiemmista tutkimuksista tiedetään, että pandemioilla on mielenterveyteen pitkäaikaisia vaikutuksia, jotka tulevat esille vasta myöhemmin. Lisäksi koronasta aiheutunut hoitovelka kuormittaa sosiaali- ja terveysalan työntekijöitä vielä pitkään.
Voi epäillä, ettei nyt aloitettava sote-myllerrys tuo työntekijöiden jaksamiseen helpotusta aivan lähiaikoina. Organisaatiouudistuksilla kun on tapana kuormittaa vielä lisää.
Siksi koronasta ja sen tuomasta lisäkuormituksesta pitäisi olla huolissaan juuri nyt ja vielä huomenna.
Mitä sote-organisaatioiden tulisi huomioida?
Tutkimuksemme mukaan neljä viidestä sote-työntekijästä koki koronapandemian vaikuttaneen jollain tavalla omaan työhön.
Reilu puolet joutui käyttämään suojavarusteita ja noin puolet pelkäsi terveytensä puolesta. Lisäksi kolmannes vastaajista ilmoitti työmääränsä kasvaneen ja joutuneensa oppimaan uusia tietoja ja taitoja.
Yksittäisinä tekijöinä nämä eivät välttämättä ole ongelmallisia, sillä esimerkiksi uuden oppiminen voidaan kokea positiivisena, työtä rikastuttavana ilmiönä. Asiakasorganisaatioista saamamme palautteen perusteella korona onkin mahdollistanut esimerkiksi työkierron, johon tavallisessa arjessa ei olisi ollut mahdollisuutta. Vapaaehtoisesti työkiertoon hakeutuneille uudet työtehtävät ovat olleet innostava mahdollisuus.
Positiivisista puolista huolimatta meitä tutkijoina kuitenkin huolestuttavat koronan pitkäaikaiset vaikutukset mielenterveyteen ja kuormituksen kasautuminen. Kasautumisen tiedetään lisäävän muun muassa sydäntautien ja työkyvyttömyyden riskiä.
Sen vuoksi tarkastelimme, missä määrin edellä mainitut tekijät – suojavarusteiden käyttö, pelko terveyden puolesta, työmäärän kasvu sekä uusien tietojen ja taitojen oppiminen – kasautuvat samoille henkilöille. Osoittautui, että kuormitus kasautuu voimakkaimmin nuorille, työntekijäasemassa toimiville ja tietyille ammattiryhmille (röntgenhoitajille, sairaanhoitajille, laboratoriohoitajille, laboranteille sekä lähi- ja perushoitajille).
Koronakuorman kasautuminen työntekijäammateissa toimiville ja tietyille ammattiryhmille on ymmärrettävää, sillä nämä ryhmät toimivat läheisessä kontaktissa potilaisiin tai näytteisiin.
Sen sijaan nuorille kasautuva kuormitus on yllättävää ja huolestuttavaa, sillä heidän tiedetään olevan jo muutenkin vanhempia työntekijöitä kuormittuneempia. Sote-organisaatioissa tulisikin kiinnittää erityishuomiota nuorten jaksamiseen.
Vinkit sote-organisaatioille:
- Kiinnitä huomiota kaikkien työntekijöiden jaksamiseen ja koronakuormasta palautumiseen.
- Erityishuomiota kaipaavat nuoret, röntgenhoitajat, sairaanhoitajat, laboratoriohoitajat, laborantit sekä lähi- ja perushoitajat.
Lisätietoja: Artikkeli: Selander K, Nikunlaakso R, Sipponen J, Niemi M, Olin N, Laitinen J (2021) Sosiaali- ja terveysalan kasautuva koronakuorma: kyselytutkimus Suomen tilanteesta syksyllä 2020. Tutkiva hoitotyö 19(2), 30–37.
Kommentointi