Kriisinkestävä Suomi tarvitsee hyvinvoivia ja toimintakykyisiä pelastusalan ammattilaisia

Vain hyvinvoiva pelastaja voi toimia tehokkaasti ja turvallisesti. Varautumista ja kriisinkestävyyttä koskevassa keskustelussa pelastajien työhyvinvointi ja jaksaminen kuitenkin loistavat poissaolollaan.
-
Kirsikka Selander
Kirsikka Selander
erikoistutkija

Työhyvinvoinnin näkökulma on jäänyt puuttumaan pelastusalan varautumista ja kriisinkestävyyttä käsittelevästä yhteiskunnallisesta keskustelusta.

Perinteisten pelastustoimen tehtävien, kuten onnettomuuksien ehkäisyn ja tulipalojen sammuttamisen lisäksi pelastustoimen odotetaan pystyvän toimimaan myös poikkeustilanteissa, esimerkiksi pandemian ja sodan aikana. 

Yhteiskunnallisessa keskustelussa käsitelläänkin esimerkiksi väestönsuojien ylläpitoa, pelastussuunnitelmia, kriisitilanteisiin liittyvän koulutuksen ja harjoittelun tarvetta sekä ajantasaista viestintää.

Ne ovat tärkeitä aiheita, mutta niistä puuttuu pelastajien oma jaksaminen. Vain hyvinvoiva pelastaja voi toimia tehokkaasti ja turvallisesti, tarjoten parasta mahdollista apua hädän hetkellä.

Mitä pelastusalan ammattilaisille kuuluu?

Työterveyslaitoksen syksyllä 2023 toteuttamien työhyvinvointikyselyjen perusteella pelastusalan tilanne on suhteellisen hyvä, etenkin kun tarkastellaan pelastajien työstä palautumista. Puolet pelastusalan ammattilaisista kokee palautuvansa työstään hyvin, sosiaali- ja terveysalan ammattilaisista vain kolmannes.

Uhkakuviakin löytyy. Hyvinvointialueiden aloittaessa pelastusalan päälliköiden ja johdon työstä palautuminen oli työntekijöitä heikompaa. Tulokset voivat liittyä hyvinvointialueuudistukseen, johon liittyvät organisaatiomuutokset ja hallinnolliset tehtävät ovat kuormittaneet erityisesti johtoa.

Samaan aikaan työntekijät kokivat, että he eivät voineet vaikuttaa muutoksiin. 

Suuressa muutoksessa työntekijöiden osallistaminen saattoi jäädä vähemmälle, kun alkuvaiheen tavoitteena oli saada palkat maksettua ja hallinnolliset järjestelmät toimimaan.

Miten tilanne on kehittynyt? Nyt korostuu työhyvinvoinnin seurannan merkitys. Saadaanko kelkka käännettyä ja kuinka se tapahtuu?

Ratkaisuja pelastajien jaksamisen tueksi

Ajantasaista tietoa pelastusalan työhyvinvoinnista ja sen kehityksestä on luvassa keväällä 2025. 

Palkkatyösuhteisen henkilöstön lisäksi saadaan tietoa myös sopimuspalokuntalaisten työhyvinvoinnista. Heidän työhyvinvoinnistaan ei ole juuri aiempaa tutkimusta, vaikka he muodostavat merkittävän osan pelastustoimen kriisinkestävyydestä etenkin maaseudulla. 

Mitä kuulu? -työhyvinvointikysely lähetetään lokakuussa 2024 lähes 3500:lle pelastusalan ammattilaiselle. Jos kysely tipahtaa sinun sähköpostiisi, toivon lämpimästi, että käytät aikaasi vastaamiseen. 

Jos pelastusalan työhyvinvoinnin tilannekuva kiinnostaa, tulethan kuulolle 7.5.2025, kun jaamme tietoa kyselyn tuloksista eli alan työhyvinvoinnista ja kehittämissuosituksista. 

Tavoitteenamme on etsiä yhdessä ratkaisuja pelastusalan ammattilaisten jaksamisen tueksi ja luoda siten kriisinkestävämpää Suomea.

 

Lisätietoja:

Mitä kuuluu pelastusalan työhyvinvoinnille? (tutkimushankkeen esittely)

Mitä kuuluu pelastusalan työhyvinvoinnille? -webinaari pidetään 7.5.2025. Webinaari on maksuton. Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan!

Jaa sisältö somessa!