Esittelemme tässä blogikirjoituksessa kaksi kielikuvaa: liimalattiat ja lasikatot. Ne kuvaavat esteitä naisten ja etenkin ulkomaalaistaustaisten naisten urapoluissa. Nostamme esille uusia työkaluja työelämän yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistämiseksi.
Rajoittavat lasikatot
Lasikatto viittaa naisten urapolullaan kohtaamiin näkymättömiin ja usein tunnistamattomiin esteisiin, jotka vaikeuttavat heidän etenemistään johtotehtäviin. Mitä korkeampi asema, sitä vähemmän siellä on naisia. Esimerkiksi naisten osuus pörssiyhtiöiden toimitusjohtajista oli vain kahdeksan prosenttia vuonna 2020.
Naisten vähyyttä johtopaikoilla ei selitä se, etteikö naisilla olisi tavoitteita edetä urallaan tai että heillä ei olisi riittävästi pätevyyttä. Lasikatto on esimerkki rakenteellisesta sukupuoleen perustuvasta syrjinnästä sekä julkisten että yksityisten organisaatioiden korkeimmilla johtopaikoilla. Se rajoittaa naisten urapolulla etenemisen mahdollisuuksia verrattuna miehiin.
Ulkomaalaistaustaiset naiset ovat usein erityisen epäedullisessa asemassa taidoistaan ja koulutustasostaan huolimatta.
Ulkomaista syntyperää olevien työ ja hyvinvointi (UTH) -tutkimuksen mukaan 25–54-vuotiaista ulkomaalaistaustaisista naisista 43 prosenttia on korkeasti koulutettuja. Vaikka korkeasti koulutetuilla naisilla on enemmän työllistymismahdollisuuksia kuin muilla ulkomaalaistaustaisilla naisilla, niin he eivät kuitenkaan usein pääse koulutustaan vastaaviin työtehtäviin, johtotehtävistä puhumattakaan. Näin ollen arvokasta henkilöresurssia jää käyttämättä.
Kiinni liimalattioissa
Liimalattia on mielikuva, jonka avulla nostamme esiin esteitä, joita korkeasti koulutetut ulkomaalaistaustaiset naiset kohtaavat työmarkkinoilla. Vaikka korkeasti koulutetuilla naisilla on enemmän työllistymismahdollisuuksia kuin muilla ulkomaalaistaustaisilla naisilla, eivät he hyvin usein pääse koulutustaan vastaaviin työtehtäviin. Tämä on nähtävissä siinä, että monet ulkomaalaistaustaiset naiset ovat ylikoulutettuja nykyisiin työtehtäviinsä.
Huolestuttavaa on, että ulkomaalaistaustaiset naiset eivät etene korkeaa koulutustaan vastaaviin ammatteihin, vaikka heillä olisi Suomessa suoritettu tutkinto ja vähintään edistynyt kielitaito. Ulkomaalaistaustaisilla miehillä vastaavaa ylikoulutusta ei ole nähtävissä, kun heillä on Suomessa suoritettu tutkinto ja edistynyt kielitaito.
Useampi kuin joka kolmas korkeasti koulutettu ulkomaalaistaustainen nainen on ylikoulutettu nykyisiin työtehtäviinsä nähden. Suomalaissyntyisistä naisista ylikoulutettuja on joka viides.
Työmarkkinoilla huomiotta jättämisellä on terveysvaikutuksia: työtehtäviinsä nähden ylikoulutetuilla ulkomaalaistaustaisilla henkilöillä on alhaisempi itse arvioitu elämänlaatu kuin niillä, joilla on koulutusta vastaava työpaikka. Lisäksi ylikoulutetuilla syrjintäkokemukset ovat tutkimusten mukaan merkittävästi yleisempiä kuin koulutustaan vastaavaa työtä tekevillä.
On sekä yksilöiden että koko yhteiskunnan edun mukaista, että liimalattiat ja lasikatot puretaan. Rakenteellisia esteitä, jotka epäoikeudenmukaisesti haittaavat tiettyä ihmisryhmää, ei voida ratkaista yksilötason ratkaisuilla. Tarvitaan työpaikkatason toimenpiteitä.
Uusia työkaluja organisaatioiden käyttöön
Yhdenvertaiset ja syrjimättömät rekrytointikäytännöt ovat yksi keino liimalattioiden ja lasikattojen purkamiseen. Moninaisesti parempi -hanke on julkaissut kymmenen suositusta, joilla työnhaussa tapahtuvaa syrjintää voidaan ehkäistä.
Hankkeemme edistää monimuotoisuutta asiantuntijaorganisaatioissa ja parantaa korkeasti koulutettujen ulkomaalaistaustaisten naisten asemaa työelämässä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella:
- käytimme monimuotoisuuslauseketta työpaikkailmoituksessa kannustaaksemme vähemmistöihin kuuluvia hakijoita hakemaan avoimia tehtäviä
- ilmoitimme avoimista työpaikoista laajasti hyödyntäen eri sosiaalisen median kanavia, esimerkiksi International Working Women of Finland ry:n Facebook-ryhmää
- arvioimme kriittisesti tehtävien kielitaitovaatimukset, esimerkiksi tutkijan tehtävät mahdollistettiin myös muille kuin niille, jotka puhuvat suomea äidinkielenä
- käytimme rekrytoinnissa anonyymia osaamisnäytettä, joka sisälsi hakijan osaamisen arvioimisen anonyymisti.
Enää ei pitäisi ajatella, että Suomessa ei olisi päteviä eri taustaisia asiantuntijoita. Meidän on työpaikoillamme tehtävä nykyistä enemmän urapolkujen rakentamisen, monimuotoisuutta edistävän rekrytoimisen ja osallisuuden edistämisen eteen.
Tule mukaan seuraamaan meitä Twitterissä @moninaisesti ja saamaan tietoa tutkimukseen perustuvista työkaluista ja keinoista.
Kirjoittajat: projektitutkija Hülya Yüksel, kehittämispäällikkö Mia Teräsaho ja tutkimuspäällikkö Shadia Rask (Yhdenvertaisuus, THL)
Lisätietoja: Moninaisesti parempi -hanketta rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto (ESR).
Kommentointi