Työkykyjohtaminen on suunnitelmallista ja kokonaisvaltaista henkilöstön johtamista, joka perustuu laaja-alaiseen käsitykseen työkyvystä.
Ylin johto ja muu johtoryhmä ovat avainasemassa, kun määritellään, minkä painoarvon ja millaiset resurssit työkykyjohtaminen organisaatiossa saa. Jotta työkykyjohtaminen olisi vaikuttavaa, sen tulee kytkeytyä organisaation strategiaan.
Tutkimuksemme mukaan työkykyjohtamisen merkitys ymmärretään suomalaisissa sote-organisaatioissa jo hyvin. Se nähdään keskeiseksi osaksi organisaation arvoja. Johtajat tavoittelevat organisaatiotason vaikutuksia, mutta käytännön toimenpiteet kohdistuvat yksilöihin ja ovat ennemmin reagoivia kuin ennakoivia.
Työkykyjohtamisen mainitseminen strategiassa ei myöskään vielä takaa, että sitä toteutetaan käytännössä.
Työkykyjohtaminen on saatava suunnitelmista käytäntöön
Ylimmän johdon selkeät linjaukset ovat perusta sille, että asioita toteutetaan myös käytännössä.
Jotta työkykyjohtamista voidaan pitää strategisena, johdon on huolehdittava siitä, että työkykyjohtamiselle asetetaan konkreettiset tavoitteet ja tavoitteille mittarit. Niitä pitää myös seurata ja arvioida yhteistyössä eri toimijoiden kanssa.
Kokemuksemme mukaan tavoitteita kyllä asetetaan. Ne saattavat kuitenkin jäädä liian ylätasolle, toimenpiteitä niihin pääsemiseksi ei mietitä riittävästi tai niistä ei viestitä selkeästi toimeenpaneville tahoille, kuten lähiesihenkilöille.
Esihenkilöt ovat myös kuvanneet, että tavoitteisiin pääseminen vie aikaa. Ne saattavat muuttua ennen kuin on ehditty toteuttaa toimenpiteitä kunnolla ja nähdä niiden vaikutuksia. Esihenkilöt ovat tilanteessa, jossa he joutuvat viestimään ristiriitaisia asioita henkilöstölleen.
Laatua, säästöä ja entistä parempaa mainetta
Työkyvyttömyydestä aiheutuu sote-organisaatioille vuosittain mittavat kustannukset. Niissä saataisiin selvät säästöt, jos strategiseen työkykyjohtamiseen panostettaisiin.
Ennen kaikkea työkykyjohtaminen on osoitus siitä, että työntekijöitä arvostetaan ja osaavasta työvoimasta halutaan pitää kiinni. Tieto välittävästä johtamisesta kiirii kauas ja vaikuttaa imagoon. Se taas lisää sekä pito- että vetovoimaa. Kun työntekijät voivat hyvin, se näkyy myös asiakkaille laadukkaina palveluina.
Työnantajalla on jo lain mukaan velvollisuus tukea ja edistää terveellisiä ja turvallisia oloja työssä. Tätä velvollisuutta vahvisti työturvallisuuslain uudistus 1.6.2023. Se täsmensi työnantajan velvollisuutta huomioida, että työntekijöiden henkilökohtaiset edellytykset voivat vaatia yksilöllisiä työsuojelutoimenpiteitä. Se tarkoittaa esimerkiksi työn tai työympäristön muokkaamista.
Työntekijät voivat toki itse vaikuttaa valinnoillaan omaan työhyvinvointiinsa ja työkykyynsä. Työntekijöitä kannustetaankin työpaikoilla huolehtimaan liikunnasta ja riittävästä palautumisesta.
Maksuton verkkokoulutus vahvistaa työkykyjohtamisen osaamista
Ilahduttavasti työkykyjohtaminen on nostettu yhdeksi keskeisistä kehittämiskohteista sote-alalla. Työkykyjohtamisen osaamista vahvistamaan olemme kehittäneet Työkyvyn tuen johtaminen sosiaali- ja terveydenhuollossa -koulutuksen.
Maksuton verkkokoulutus sopii johtajille, esihenkilöille ja HR-asiantuntijoille. Olemme koonneet siihen ne asiat, jotka saavat työkykyjohtamisen onnistumaan.
Lisätietoja:
Suomen kestävän kasvun ohjelma – Työkykyohjelman laajennus (RRP)
Kommentointi