Suomen kestävän kasvun ohjelma – Työkykyohjelman laajennus (RRP)

Työkykyohjelman laajennus on osa Suomen kestävän kasvun ohjelmaa. Kestävän kasvun ohjelma rakentuu neljästä pilarista, joista Työkykyohjelman laajennus sijaitsee pilarissa kolme. 

Työterveyslaitoksen kokonaisuus sisältää kuusi osaprojektia, joilla jokaisella on oma tavoitteensa.

1. Ammattilaisten osaamisen vahvistaminen

Ammattilaisten osaamisen vahvistaminen -projektissa kehitetään kaksi uutta työkyvyn ja työllistymisen tuen koulutusta sote-keskusten johdolle ja perusterveydenhuollossa toimiville lääkäreille. Koulutusten kehittämistyön pohjana hyödynnetään Työterveyslaitoksessa osana Työkykyohjelmaa kehitettyä Työkyvyn tuki -koulutusta.

Tavoitteenamme on kouluttaa projektin aikana 100 johtajaa ja 200 lääkäriä.

Tutustu koulutuksiin: 

• Työkyvyn tuen johtaminen sosiaali- ja terveydenhuollossa -koulutus
• Lääkäri työkykyä tukemassa -koulutus 

Lisätietoja projektipäällikkö Julia Anttilaiselta. 

2. Työttömien ryhmävalmennuksen kehittäminen

Projektissa päivitetään työttömien työnhakutaitoja ja mielen hyvinvointia vahvistava JOBS©-vertaisryhmämenetelmä, jonka uusi nimi on Taite-valmennus.

Taite-valmennuksen ohjaajiksi koulutetaan 50–100 poikkihallinnollisesti (sotete) toimivaa ohjaajaparia, esimerkiksi työkykykoordinaattori-työhönvalmentaja. Taite-ohjaajakoulutukset toteutetaan verkossa ja niihin voi osallistua ohjaajapareja kaikista työttömien palveluja tarjoavista organisaatioista. Projektin aikana ohjaajaparit toteuttavat vähintään yhden valmennusryhmän omalla alueellaan.

Projektin tavoitteena on tarjota Taite-valmennus uudeksi työvälineeksi työttömien kanssa toimiville ammattilaisille ja jatkokehittää valmennusta saadun palautteen perusteella. Lisäksi tavoitteena on jalkauttaa Taite-valmennus osaksi hyvinvointialueiden ja työllisyyspalveluiden vakituista tarjontaa.

Ilmoittaudu Taite-ohjaajakoulutukseen

Lisätietoja projektipäällikkö Miia Wikströmiltä.

3. Työkykykoordinaattorikoulutuksen arviointi

Projektissa arvioidaan kehittävän arvioinnin keinoin kahdeksassa ammattikorkeakoulussa järjestettävän työkykykoordinaattorikoulutuksen yhdenmukaisuutta ja laatua. Arvioinnissa tunnistetaan koulutuksen vahvuuksia, hyviä käytäntöjä ja kehittämiskohteita. Selvitämme myös, mitkä tekijät koulutuksen aikana ja työkykykoordinaattorin työssä edistävät tai hankaloittavat opitun soveltamista käytäntöön. ​​Teemme sähköisiä kyselyjä opiskelijoille sekä haastatteluja opiskelijoille ja kouluttajille. Pyrimme saamaan haastateltavaksi myös työkykykoordinaattoreita työllistävien organisaatioiden edustajia. 

Tutustu raporttiin: Työkykykoordinaattorikoulutuksen toteutuminen ammattikorkeakouluissa: koulutuksen arviointi (Julkari) 

Lisätietoja projektipäällikkö Ritva Horpulta.

4. Työttömien terveystarkastusten kehittäminen

Työttömien terveystarkastuksia kehitetään vahvistamalla ammattilaisten osaamista. Lisäksi kehitämme terveystarkastuksen sisältöä ja laatua.​ Projektissa laaditaan kansallisia suosituksia ja edistetään työttömien terveystarkastusten rakenteista kirjaamista ja tilastointia.​ Arvioimme myös työttömien terveystarkastusten ja -palvelujen toteutumista ja tuemme tiedotusta työttömien oikeudesta työttömien terveyspalveluun.​

Projekti toteutetaan yhdessä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa.

Lisätietoja projektipäällikkö Kirsi Lappalaiselta.

5. Digitaalisen työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmän kehittäminen

Projekti kehittää kansalliseen käyttöön digitaalisen työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmän. ​Uuden menetelmän avulla on tarkoitus tuottaa yhtenevää tietoa esimerkiksi työttömän väestön työ- ja toimintakyvystä. Menetelmän avulla eri viranomaiset (TE, sote, Kela) voivat hyödyntää asiakkaan tuottamaa työ- ja toimintakykytietoa.

Projektia vetää sosiaali- ja terveysministeriö. Työterveyslaitos ja Terveyden ja hyvinvoinninlaitos toimivat projektissa asiantuntijoina.

Lisätietoja projektipäällikkö Matti Joensuulta.

6. Tutkimus

Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa työkykyä ja työhön osallistumista koskevaa tietoa päätöksenteon tueksi erityisesti osatyökykyisyydestä ja siihen liittyvien palvelujen ja etuuksien käytöstä. ​

Muodostamme tutkimuskokonaisuudessa arviointikehikon työhön osallistumisesta ja työkyvystä sekä työkyvyn tukeen liittyvistä palveluista ja etuuksista.​ Arviointikehikko operationalisoidaan osa-alueiden rekisteriaineistojen avulla (sisältää simuloinnin).​ Lähteenä on Työterveyslaitoksen hallinnoima ”Työkyvyn tila Suomessa” -rekisteriaineisto, jota päivitämme ja täydennämme.​

Tutkimuskokonaisuus tehdään yhdessä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa.​

Lisätietoja projektipäällikkö Mikko Henrikssonilta.

7. Kohti inklusiivisia työpaikkoja

Projektissa on etsitty keinoja lisätä inkluusiota ja yhdenvertaisuutta suomalaisessa työelämässä. Samalla on tarkasteltu keinoja parantaa työpaikkojen tuottavuutta.

Projektin työpajoissa tunnistettiin monenlaisia esteitä osatyökykyisten rekrytoinnille ja työssä pysymiselle. Näitä olivat esimerkiksi tiedon puute, ennakkoluulot ja syrjivät asenteet.  Asiantuntijaryhmä koosti työpaikkoja varten huoneentaulun, joka auttaa alkuun ja kannustaa uusiin kokeiluihin rekrytoinnissa.

Lataa huoneentaulu, jonka avulla voi avulla myös herätellä keskustelua omassa työyhteisössä:

Työkykyohjelman laajennuksen rahoitus tulee EU:n kertaluonteisesta elpymisvälineestä (Next Generation EU).

Suomen kestävän kasvun ohjelma (stm.fi)

Suomen kestävän kasvun ohjelma (vm.fi)