Sain mahdollisuuden seurata puunhuoltoketjun alkupään eli metsäkoneenkuljettajien, metsureiden ja puutavara-auton kuljettajien työtä. Havainnoin heidän työskentelyään neljän viikon ajan metsissä ja maanteillä ympäri Suomen. Sen lisäksi haastattelin näitä ammattilaisia.
Työn havainnointi paikan päällä eli etnografinen kenttätyö ja haastattelut olivat osa MetsäTurva-tutkimusta. Siinä työn turvallisuutta tarkasteltiin kokonaisvaltaisesti.
Näkökulmana olivat inhimilliset tekijät, jotka liittyvät yksilöön, työympäristöön, ryhmätoimintaan, organisaatioon ja metsäalan verkostoon.
Työtehtävien turvallisuus rakentuu monien tekijöiden summana. Tutkimuksessa kiinnitettiin erityistä huomiota siihen, millainen tieto ja tiedon hyödyntäminen tukisivat turvallista ja laadukasta työskentelyä.
Työntekijöillä on ideoita ergonomian kehittämiseen
Maasto-olosuhteet aiheuttavat työssä merkittäviä työturvallisuushaasteita, mutta niihin tarttuminen on piinallisen hankalaa. Esimerkiksi moton metallisten telojen päälle nousemista on mahdotonta välttää ja sopivissa olosuhteissa jää tekee niistä erittäin liukkaat.
”Eihän sellaista kenkää ole keksittykään, joka ei telan päällä lipsuisi”, sanoi eräs motokuljettaja.
Kun metsäkoneet ovat kehittyneet, niiden turvallisuus on saanut valtavasti huomiota. Silti esimerkiksi työuran loppupuolella olevat ja erilaisista vaivoista kärsivät työntekijät löytävät edelleen paljon korjattavaa.
Heidän näkemyksensä voivatkin auttaa kehittämään työkoneiden ergonomiaa entisestään.
Yhteistyö saa työn sujumaan ja säästää maastoa
Puunhuoltoketjussa tehtävää työtä pidetään yksinäisenä ja itsenäisenä. Siksi jokapäiväinen ryhmätason toiminta jää helposti vaille ansaitsemaansa huomiota.
Sujuva yhteistyö tuottaa metsätyömailla paljon hyvää. Toimiva tiedonkulku auttaa huomioimaan metsätyömaan haastavia kohtia. Koneiden viat tulevat puheeksi ja huollot päästään tekemään ajallaan.
Ajourista tulee maastoa säästäviä ja puut välttyvät lommoilta, kun metsäkoneenkuljettajat ottavat huomioon myös metsätraktorinkuljettajien työtehtävät. Vuoronvaihdon yhteydessä tärkeät tiedot saadaan aloittavan vuoron työtä tukemaan.
Myös puutavara-auton kuljettajien ja hakkuutyömaiden välinen tiedonkulku edistää työn sujuvuutta.
MetsäTurva-hankkeen kohdeyrityksissä tehtiin päivittäin töitä turvallisuuden edistämiseksi – valikoituihan hankkeeseen väkisinkin alan mallioppilaita.
Yrittäjät ja turvallisuusroolissa toimivat pitivät työntekijöihin välitöntä ja luontevaa keskusteluyhteyttä, jolloin myös työntekijöiden oli helppo ottaa työn turvallisuuteen liittyvät ajatukset puheeksi.
Yritykset tasapainottelevat turvallisuuden ja tuloksen välillä
Maailma ei kuitenkaan ole turvallisuuden kannalta valmis. Kilpailu niukasta taloudellisesta resurssista on puunhuoltoketjun alkupäässä kovaa.
Esimerkiksi huonojen keliolosuhteiden vuoksi seisovan metsäkoneen tai puuauton kustannus on merkittävä ja kohdistuu voimakkaasti tuotantoketjun alkupäähän, pääosin pieniin yrityksiin.
Talouden puristuksessa päätöksissä joudutaan tasapainottelemaan turvallisuuden, laadun ja tuloksen välillä.
Pysyäkö siis pois pitkän, yllättävän sadekauden pehmittämästä metsästä ja jättää urat metsään tekemättä – vai ottaako tiukasti kilpaillut eurot taloon?
Hyvän turvallisuuskulttuurin edellyttämää luottamusta ja avointa tiedonjakoa kuitenkin voidaan kehittää. Kun moni pieni yritys urakoi usealle asiakkaalle, on sujuvalla verkostoyhteistyöllä ja yhteisellä turvallisuuden kehittämisellä paljon voitettavaa.
Puunhuoltoketjun alkupäässä turvallisuutta rakennetaan siis kaikilla inhimillisten tekijöiden osa-alueilla.
Metsissä työskentelevät seuraavat metsäkeskustelua
Metsä on kaikille suomalaisille arvokas asia – painotti sitten kansantaloutta tai virkistysmahdollisuuksia. Metsäkeskustelu onkin viime vuodet käynyt vilkkaana ja kärjekkäänä.
Kuka arvostelee metsiin jätettäviä tekopökkelöitä eli noin kolmemetriseksi katkottuja pystyrunkoja ötökkätolpiksi ja kenen niskakarvat nousevat pystyyn jo siitä ajatuksesta, että metsä milloinkaan kaipaisi minkäänlaista hoitoa.
Metsissä työskentelevät tuntevat keskustelujen käänteet tarkasti, onhan heidän työnsä siinä ikään kuin arvioinnin kohteena. ”Ihan kuin itsestänsä lukisi”, totesikin havainnoimani metsäkoneenkuljettaja.
Kun metsä raivaussahakierroksen jälkeen jää sellaiseen asentoon, että sitä kelpaa näyttää maanomistajallekin, on moni metsäekologiaan ja virkistyskäyttöönkin liittyvä asia huomioitu.
Metsäkoneenkuljettajan sopivasti mäen päälle jättämän siemenmäntyrykelmän ansiosta taas siemenet päätyvät laajalle alueelle uudistamaan metsää.
Kun kiersin seuraamassa metsätöitä, kuulin painokkaita, metsää monipuolisesti arvostavia puheenvuoroja. Metsässä työskentelevälle metsä on monella tavalla arvokas paikka.
Lisätietoja:
MetsäTurva – Tehokkuutta turvallisuustiedon käyttöön metsäalan pk-yrityksissä (tutkimushankkeen esittely)
Metsäalan pk-yrityksissä luottamuksen kulttuuri parantaa turvallisuutta (Tuula Räsäsen blogikirjoitus)
Kommentointi