Syitä työntekijöiden mielenterveyshäiriöiden lisääntymiseen on tutkittu työterveyden alalla paljon. Henkilökohtaisten syiden lisäksi itse työn psykososiaaliset, eli muut kuin fyysiset, kuormitustekijät ovat merkittävä riski sairastumiselle. Työn määrä, kiire, työn hallitsemattomuus ja erityisesti sote-alalla asiakasväkivalta heikentävät mielen hyvinvointia.
Keinoja parantaa stressistä kärsivien tilannetta työpaikoilla on keksitty ja kokeiltu, mutta edelleen mielenterveyshäiriöt yleistyvät Suomessa. Mikseivät keinot toimi?
Selvitimme Yhteisöllinen mielenterveyden edistäminen sote-työpaikoilla -hankkeessa, millaisia keinoja mielen hyvinvoinnin parantamiseksi on tutkittu.
Kävi ilmi, että valtaosa 76 löydetystä interventiotutkimuksesta tarkasteli yksilöille suunnattuja keinoja, kuten mindfulnessia ja psykoterapeuttisia koulutuksia. Vain kuusi tutkimusta käsitteli itse työn kehittämistä, vaikka nimenomaan työkuormitus lisää mielenterveyshäiriön riskiä.
Tarkoitukseni ei ole vähätellä yksilöön kohdistuvia stressinhallintakeinoja. Ne voivat helpottaa akuuttia hankalaa tilannetta ja lisätä voimavaroja stressin kanssa elämiseen.
Havaitsimme katsauksessamme esimerkiksi, että mindfulness vähensi monessa tapauksessa burnoutin oireita ainakin lyhyellä aikavälillä. Mutta pitkäaikaisia vaikutuksia tuskin saadaan, jos työ itsessään ei muutu.
Työhyvinvointikysely tekee kuormituksen näkyväksi
Tarvitsemme siis lisää tietoa siitä, miten työpaikoilla voidaan tukea mielen hyvinvointia työtä kehittämällä ja kuinka hyvin se parantaa työntekijöiden työssä jaksamista.
Yksi syy työhön keskittyvien, työpaikalla yhdessä tehtävien keinojen vähäisyyteen voi olla se, että psykososiaalisiin kuormitustekijöihin on vaikea puuttua. Esimerkiksi sote-alalla työmäärään, kiireeseen ja asiakkaiden käytökseen on hankala vaikuttaa.
Voi olla, että moni kuormitustekijä tuntuu ulkoa sanellulta, ilman vaikutusmahdollisuuksia, tai kaikkia tilanteita ei edes tunnisteta. Tässä voi auttaa sote-työntekijöille tarkoitettu Mitä kuuluu? -tutkimus.
Yksilöön kohdistuvia stressinhallintakeinoja on toisaalta helpompi tutkia ja siten kehittää ja levittää kuin työhön liittyviä toimia. Voi itse asiassa olla, että työpaikoilla puututaan nykyisinkin yhdessä työhön liittyviin kuormitustekijöihin, mutta niistä ei kunnolla tiedetä.
Esimerkiksi työhyvinvointikyselyiden läpikäynti tiimeissä voi parhaimmillaan olla erinomainen tapa aloittaa työn kehittäminen.
Yhteinen keskustelu on toimiva keino
Yhteinen keskustelu työyhteisössä, tapahtui se työhyvinvointikyselyn yhteydessä tai muulloin, mahdollistaa yhteisöllisen työn kuormitustekijöiden analysoinnin ja antaa mahdollisuuden vaikuttaa niihin.
Työmäärään ja kiireeseen on vaikea puuttua, mutta ne eivät ole ainoita asioita, jotka vaikuttavat työn kokonaiskuormitukseen.
Kannustankin kaikkia sote- ja muiden alojen työyhteisöjä miettimään, miten työn tekemisen olosuhteita voi teillä parantaa. Kysykää esimerkiksi:
- Mitkä asiat työssä kuormittavat ja mitkä tuovat iloa? Mihin pitää puuttua ja miten? Mitä hyvää kannattaa vahvistaa?
- Mikä saisi työn sujumaan entistä paremmin? Keneltä ja millaista tukea tiimissänne tarvittaisiin, jotta näin kävisi?
- Tukeeko yksikön esihenkilö työn kehittämistä?
Suomalainen työelämä ja erityisesti sote-ala tarvitsevat lisää hyviä käytäntöjä työn kehittämiseksi ja työkuormituksen vähentämiseksi. Näitä keinoja pitää tutkia ja levittää lisää.
Lisätietoja:
Interventions to reduce the risk of mental health problems in health and social care workplaces: A scoping review (Risto Nikunlaakson ja muiden artikkeli Journal of Psychiatric Research -julkaisussa)
Työterveyslaitoksen Hyvän mielen työpaikka - oppimateriaali on suunnattu esihenkilöille, työntekijöille ja yhteisölle
Yhteisöllinen mielenterveyden edistäminen – ratkaisuja sote-työpaikoille (tutkimushankkeen esittely)
Kommentointi