Työikäisten terveydenhuoltopalvelut jakautuvat pääsääntöisesti niin, että työssä olevat käyttävät yksityissektorin työterveyshuoltoa ja työttömät julkisen terveydenhuollon palveluja. Jotta kaikkien työkykyä voitaisiin tukea oikeaan aikaan, työikäisten terveydenhuollon pitäisi toimia saumattomasti ja palvelujen tulisi integroitua sujuvaksi kokonaisuudeksi.
Osana Suomen kestävän kasvun ohjelmaa ja Työttömien terveystarkastusten kehittäminen -hanketta haastattelimme 23:a terveydenhoitajaa, jotka tekevät työttömien terveystarkastuksia.
Haastattelujen yhteydessä yhtenä teemana nousi esille työterveyshuollon kanssa tehtävä yhteistyö tai sen puuttuminen. Hankkeen ja haastateltujen kokemusten perusteella yhteistyö on käytännössä vähäistä. Samansuuntaisia tuloksia on saatu aikaisemminkin.
Terveydenhoitajien haastatteluissa yhteistyö näyttäytyi yksittäisten henkilöiden välisenä, eikä yhteisiä toimintamalleja tullut esille:
- ”Meillä on ollut työterveyshuollossa työskentelevän terveydenhoitajan kanssa tietojen vaihtoa, tietenkin asiakkaan luvalla, siitä, miten arvioisin asiakkaan työkuntoa. Sellaista yhteistyötä on tehty myös lääkärin kanssa.”
Myös tietojen siirtoon liittyviä kontakteja tuli esille harvoin:
- ”Tyypillinen tapaus on, että asiakas on lomautettu tai jättäytynyt pois 45 vuoden työuran jälkeen. Hän on eläkeputkessa ja haluaa vain tietää kolesteroliarvonsa ja siirtää hoidon työterveyshuollosta terveyskeskukseen. Tällaisia tapauksia on ehkä viisi vuodessa.”
Työterveyshuollon ja välityömarkkinoiden yhteistyö jää vähiin
Välityömarkkinat sijaitsevat nimensä mukaisesti työttömyyden ja avointen työmarkkinoiden välissä. Niiden päätehtävänä on toimia matalan kynnyksen väylänä kohti avoimia työmarkkinoita ja samalla parantaa heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden mahdollisuuksia työllistyä.
Välityömarkkinat koostuvat julkisen sektorin, kolmannen sektorin ja yritysten toimijoista. Haastattelujen perusteella välityömarkkinoihin liittyvää yhteistyötä on tehty vain vähän.
Eräs haastatelluista terveydenhoitajista kuvasi vähäistä yhteistyötä välityömarkkinoiden suuntaan:
- ”Kun olen ottamassa asiakkaasta koppia, saatan huomata, että hän on ollut jo työterveyshuollossa. Jos työterveyshuollossa on ollut tuttuja hoitajia, olen soittanut, että minulla on asiakkaasta huolta. On käynyt niin, että työterveyshuollossa ei ole tiedetty mitään asiakkaan tilanteesta eikä kukaan ole ollut häneen yhteyksissä. Työterveyshuollossa ei ehkä ole totuttu tekemään välityömarkkinoiden suuntaan yhteistyötä.”
Moniammatillinen osaaminen on tarpeen työkykyasioiden hoidossa
Sekä perusterveydenhuollossa että työterveyshuollossa tarvitaan moniammatillista osaamista työikäisten työkykyasioiden hoitamisessa. Näytti siltä, että hyvinvointialueilla moniammatillinen yhteistyö perusterveydenhuollossa on vaihtelevaa.
Eräs haastatelluista kuvasi moniammatillisen tiimin puuttumista näin:
- ”Kuulin, että jossain kunnassa oli työkykyä tukeva työryhmä, jossa oli fysioterapeutti ja työterveyteen erikoistunut lääkäri. Vähän kaiholla kuuntelin, että sellainen olisi aivan mahtava.”
Työkykyohjelmassa on kehitetty tiedonsiirtolomakkeet palvelujen välille
Osana Työkykyohjelmaa Työterveyslaitoksessa on kehitetty lomakkeita, jotka mahdollistavat työkykyyn liittyvien tietojen siirron työterveyshuollosta perusterveydenhuoltoon. Valitettavasti näitä lomakkeita ei ole toistaiseksi juurikaan käytetty hyvinvointialueilla.
Lomakkeet täytetään työterveyshuollossa ja ne voidaan asiakkaan luvalla tai hänen välityksellään siirtää peruspalveluihin sosiaali- ja terveyskeskuksen työkyvyn tuen tiimille ja työllisyydenhoitoon. Tiedonsiirrossa voi hyödyntää Kelan kehittämää suostumuslomaketta Y100.
Hyvinvointialueilla on myös kehitetty omia lomakemalleja, mutta niiden juurtuminen käytäntöön ei ole onnistunut. Yhtenä hankaloittavana asiana on se, että työterveyshuolto toimii pääasiassa yksityissektorilla, kun taas työttömät käyttävät julkisen puolen palveluita. Yksi haastatelluista terveydenhoitajista kuvasi tilannetta seuraavasti:
- ”Yritimme sellaista mallia, että kun on tulossa lomautukset ja todennäköisesti useita irtisanomisia, niin voisitteko tehdä työterveyshuollosta perusterveydenhuoltoon lähetteen. Se ei onnistunut, koska se vie varmaan työterveyshuollossa liikaa työaikaa ja kukaan ei heille siitä maksa.”
Irtisanotuilla on oikeus käyttää työterveyshuollon palveluja
Irtisanotuilla henkilöillä on oikeus käyttää työterveyshuollon palveluja puoli vuotta irtisanomisen jälkeen, jos työnantaja työllistää vähintään 30 henkeä ja työsuhde on kestänyt vähintään viisi vuotta. Tätä oikeutta ei tunneta tarpeeksi hyvin.
Työntekijät eivät välttämättä tiedä, mitä työterveyshuollon palveluja voi saada. Työterveyshuollonhan pitää ottaa työkykyyn kantaa – oli työterveyshuoltosopimus millainen tahansa. Tätä mahdollisuutta käytetään vähän.
- ”Siinä olisi kehittämisen paikka, että palvelua tulisi enemmän käytettyä.”
Yhteistyön ja tiedon lisääminen työpaikkojen, työterveyshuollon ja perusterveydenhuollon välillä on avainasemassa.
Työkyvyn tuen tiimit ja työterveyshuolto olisivat hyvät kumppanit
Samalla kun työkyvyn tuen tiimien toimintaa pyritään saamaan pysyväksi hyvinvointialueilla Työkykyohjelman laajennuksen ohjelmarahoituksen avulla, korostuu tarve kehittää työikäisten terveydenhuollon saumatonta palvelua.
Tässä yhteydessä työkyvyn tuen tiimien ja työterveyshuollon nykyistä tiiviimpi yhteistyö nousee kehittämiskohteeksi. Yhteistyö ei ainoastaan mahdollista palvelujen parempaa integroitumista, vaan myös parantaa tiedonkulun tehokkuutta ja varhaisen työkyvyn tuen mahdollisuuksia.
Työikäisten terveydenhuollossa yhteistyön syventäminen voisi avata mahdollisuuksia luoda koordinoitu toimintatapa tai -mallit työterveyshuollon ja perusterveydenhuollon välille. Lähestymistapa edistäisi saumatonta terveydenhuoltoa työikäisille ja varmistaisi palvelut sujuvasti ja kokonaisvaltaisesti.
Erityisesti työttömien terveydenhoitajilla voisi olla keskeinen rooli tässä palvelukokonaisuudessa. He ovat luonteva linkki terveydenhuollon eri toimijoiden välillä ja ohjaavat asiakkaita tarvittavien palveluiden äärelle.
Yhteistyömalli mahdollistaisi resurssien tehokkaan käytön ja parantaisi terveydenhuollon palveluiden saavutettavuutta.
Lisätietoja:
Suomen kestävän kasvun ohjelma – Työkykyohjelman laajennus (RRP)
Polkuja työelämään (TEMPO) -hanke 2015–2018 (loppuraportti, pdf)
Hyvät käytännöt ja toimintamallit (Työkyvyn tuki -koulutus)
Kommentointi