Hyvät käytännöt ja toimintamallit
1. IPS-toimintamalli
IPS-toimintamalli (IPS, Individual Placement and Support) on näyttöön perustuva työhönvalmennuksen malli, joka on osoitettu vaikuttavaksi keinoksi tukea osatyökykyisten työllistymistä, työhönpaluuta ja työssäpysymistä.
Toimintamalli kehitettiin alun perin vaikeita mielenterveyshäiriöitä sairastavien henkilöiden työllistymisen edistämiseksi integroimalla työllistymisen tuki osaksi psykiatrista hoitoa ja kuntoutusta. IPS-toimintamalli on osa tuetun työllistymisen (Supported Employment, SE) palveluita, joissa keskeisin ero perinteisiin, osatyökykyisten työllistymistä edistäviin toimintoihin verrattuna on se, että valmennus ja kuntoutus tapahtuvat voittopuolisesti työpaikalla.
Tuetulla työllistymisellä tarkoitetaan työllistymisen tapaa, jossa toimintakyvyltään rajoittunut henkilö työllistyy avoimille työmarkkinoille palkkatyösuhteeseen, jossa hänen työssäoloaan tuetaan intensiivisellä tuella. Kuntoutujaa tuetaan työsuhteen aloituksessa, ylläpitämisessä ja vakiinnuttamisessa. Mielenterveyskuntoutujan lisäksi työhönvalmentajat toimivat työpaikalla myös työnantajan ja koko työyhteisönkin tukena.
IPS-toimintamalli on todettu tuloksekkaaksi myös muiden vaikeasti työllistyvien ihmisten työllistämisessä. Työhönvalmennus voidaan nähdä tässä kuntoutuksen jatkumona, jossa kehitetään erityisesti työelämätaitoja. Mallissa nähdään tärkeänä huomioida asiakkaan omat työhön liittyvät toiveet ja tavoitteet. Ennen lopullista työhön sijoittumista voidaan kokeilla useampiakin työtehtäviä.
Halutessasi lue lisää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen verkkosivuilta. Sivuilla on tuoretta tutkimustietoa ja videoita IPS-toimintamallista: IPS – Sijoita ja valmenna! -kehittämishanke - THL
2. Ura-avain – kahvilatyöpaja kehitysvammaisille
Ura-avain on osallisuutta lisäävä työpajamalli kehitysvammaisille. Sen tarkoituksena on löytää kehitysvammaisille töitä oikeista yrityksistä. Esimerkiksi Helsingissä sijaitsevan kahvilatyöpajan (IPI Kulmakuppila) tavoitteena on, että kehitysvammaiset henkilöt ovat aktiivisesti mukana yhteiskunnassa ja saavat valmiuksia työelämään. Tämä kehitysvammaisille suunnattu osallisuutta lisäävä työpajamalli pääsi finaaliin Sitran Ratkaisu 100 -innovaatiokilpailussa vuonna 2018.
Toimintamallissa ohjaaja on aina mukana auttamassa kehitysvammaista tämän työpaikalla. Ohjaajia kutsutaan erityisjoukoiksi ja heidän tehtävänään on etsiä yhteistyökumppaneita yrityksistä. Yritykselle toimintamalli on riskitön, selkeä ja helppo. Erikoisjoukot vastaavat kokonaispaketista, vastuista ja hallinnollisista töistä. He räätälöivät palvelun yhdessä yrityksen kanssa, ja yritykselle tulee kuluksi vain se summa, jolla he ovat sopineet palvelua ostavansa. Samalla yritys toteuttaa yhteiskuntavastuutaan.
"Oikea työpaikka" on monen kehitysvammaisen henkilön oma toive. Kehitysvammaisille sopivia töitä löytyy paljon, kun sitä osaa etsiä. On kahvilatyötä, siivousta ja kunnossapitoa, puutarhojen ja pihojen hoitoa sekä töitä erilaisten tapahtumien järjestämisessä. Oma lukunsa ovat kehitysvammaiset yrittäjät, kuten vaikkapa taiteilijat ja muusikot, joita ohjaaja tukee heidän rinnallaan. Myös työnantajat ovat tyytyväisiä, sillä kehitysvammaiset työntekijät ovat sitoutuneita ja luovat positiivista ilmapiiriä.
Avoimille työmarkkinoille työllistyminen on myös yhteiskunnan kannalta viisas ratkaisu. Julkista rahaa säästyy, kun palkan maksaa yritys. Samalla kehitysvammaisia ja erilaisuutta tehdään näkyväksi osaksi yhteiskuntaa. Suomen työikäisistä kehitysvammaisista henkilöistä kuitenkin vain kolme prosenttia on palkkatyössä. Iso-Britanniassa vastaava luku on 5-11 prosenttia ja Yhdysvalloissa noin 10 prosenttia.
Kehitysvammaisten henkilöiden työllistymistä avoimille työmarkkinoille lisäävät tutkimusten mukaan ammatillinen koulutus ja siihen liittyvä työharjoittelu sekä tuettu työ. Tuettu työ tarkoittaa, että työvalmentaja auttaa kehitysvammaista henkilöä työpaikan etsimisessä, työelämävalmiuksien kehittämisessä, työelämään siirtymisessä ja tarvittaessa työuran aikana. Lisäksi työvalmentaja voi opastaa työnantajaa työllistämiseen ja mahdollisiin työjärjestelyihin liittyvissä kysymyksissä.
Podcast: IPI Kulmakuppila
Kahvila IPI Oy:n hallituksen puheenjohtaja Marja Visti-Koskinen kertoo, miten tehdään näkyväksi kehitysvammaisten työntekijöiden osaamista ja pyöritetään viihtyisää kahvilaa. Podcastin pituus on 18:25 minuuttia.
Podcastin sisällön tekstimuodossa löydät alla olevasta tiedostosta.
Kahvilatyöpajassa tehdään töitä tosissaan
3. Työkyvyn tuen verkosto ja konsultaatiomalli
Työkykyohjelman "Työkykyisempi Stadi" -hankkeessa tavoitteena oli kehittää sisältöjä tulevaisuuden sote-keskuksen palveluihin työttömille ja osatyökykyisille. Hankkeessa pilotoitiin työkyvyn tuen palveluja yhdessä Helsingin terveys- ja hyvinvointikeskuksessa. Sinne perustettiin Työkyvyn tuen verkosto (työkyvyn tuen tiimi), johon kuuluu terveys- ja hyvinvointikeskuksen, työllisyyspalvelujen ja Kelan asiantuntijoita.
Työkyvyn tuen verkosto tarjoaa työkyvyn tuen erityisosaamista, joka tarkoittaa konsultaatiomahdollisuutta, tukea ja osaamisen vahvistamista. Ammattilaiset voivat konsultoida moniammatillista verkostoa asiakkaan työkykyyn liittyvissä asioissa. Työkyvyn tuen verkosto kokoontuu viikoittain, ja on vapaasti henkilöstön konsultoitavissa. Erillistä lähetettä ei tarvita.
Työkykykoordinaattori voi tarvittaessa toimia työparina asiakkaan sote-yhteyshenkilölle (asiakasvastaava) ja auttaa asiakkaan palvelutarpeen mukaisen verkoston eli omatiimin rakentamisessa. Työkyvyn tuen prosesseja ja asiantuntijuutta edistetään ja vahvistetaan moniammatillista ja monialaista yhteistyötä.
Kuva 1. Työkyvyn tuen verkosto Työkykyisempi Stadi -hankkeessa.
Helsingin terveys- ja hyvinvointikeskuksen sekä työllisyyspalveluiden ammattilaisille kehitettiin anonyymi konsultaatiomalli, jolla vahvistetaan heidän osaamistaan. Ammattilaiset voivat konsultoida työkyvyn tuen verkostoa asiakkaiden työkykyyn liittyvissä asioissa.
Anonyymien live-konsultaatioiden lisäksi on mahdollista käyttää sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmää (Apotti), suojattua sähköpostia tai puhelua, jolloin voidaan konsultoida henkilötietoja käyttämällä. Työkykykoordinaattori voi myös tarvittaessa osallistua asiakastyöhön ja olla siinä hetken ammattilaisen tukena.
Anonyymi konsultaatio etenee seuraavasti:
- Perehdy asiakkaan tietoihin ennen konsultaatiota.
- Kerro, kuka olet ja mitä palvelua edustat.
- Esittele kysymys tai tilanne, johon tarvitset työkyvyn tuen verkoston tukea. Esitä mahdollinen konsultaatiokysymys.
- Kerro asiakkaan tilanteesta mahdollisuuksien mukaan: ikä ja sosiaalinen tilanne, työllisyystilanne, koulutustausta ja työhistoria, konsultaation kannalta oleelliset terveystiedot.
- Keskustele asiakkaan kanssa konsultaation annista.
- Kirjaa konsultaation vastaus asiakkaan tietoihin. Vastuu päätöksistä on konsultoivalla taholla.
Työkyvyn tuen verkosto tukee Helsingin terveys- ja hyvinvointikeskuksen ydinprosesseja tarjoamalla työkyvyn tuen erityisosaamista. Tavoitteena on, että peruspalvelut pystyvät näin vastaamaan nykyistä tehokkaammin ja vaikuttavammin asiakkaiden työkyvyn tuen tarpeisiin.
Lue halutessasi lisää
Helsinki: Työkykyisempi Stadi -hanke | Innokylä (innokyla.fi)
4. Yrityksen osaajiksi palkataan autismikirjon henkilöitä
Unicuksen toimitusjohtaja Jukka Mikkonen kertoo heidän yrityksensä tavasta rekrytoida osaajiksi autismikirjon henkilöitä. Videon kesto on 6:42 minuuttia.
Lahjakkuudet esiin sopivilla käytännöillä
Seuraavalla videolla Jukka Mikkonen kertoo monimuotoisesta työelämästä ja sen merkityksestä. Videon kesto on 2:45 minuuttia.
Työelämä hyötyy monimuotoisuudesta
5. Saattaen Vaihtaen -toimintamalli
Euroopan Sosiaalirahaston rahoittamassa SATADUUNIA -hankkeessa (2019-2022) kehitettiin työikäisen monialaista palvelua Satakunnassa. Toimintamalli on tarkoitettu nivelvaiheeseen, jolloin työikäinen jää terveydellisten syiden takia työttömäksi ja työterveyshuollon palvelut päättyvät.
Työikäisen siirtyminen palvelusta toiseen voi aiheuttaa katkoksia työkyvyn tuen palveluihin. Siirtymät voivat pahimmillaan hankaloittaa myös henkilön toimeentuloa. Toimintamallin tavoitteena on turvata työikäisen työkyvyn tuen palveluiden jatkuminen.
Toimintamallin keskiössä on ”siirtopalaveri” eli työkyvyn tuen neuvottelu. Siihen osallistuvat työttömäksi jäävä työikäinen, kaupungin (Pori) työkykykoordinaattori ja sairaalan (Satasairaala) työkykysuunnittelija. He tapaavat ja sopivat yhdessä, miten ja minne työikäinen siirtyy peruspalveluiden asiakkaaksi ja kuka hänen palveluitaan koordinoi. Lisäksi palaverissa varmistetaan, että henkilön työnhaku käynnistyy. Palaverissa laaditaan lisäksi työkyvyn tuen suunnitelma ja sovitaan, miten tarvittavat tiedot siirretään.
Työkyvyn tuen neuvottelun periaatteita ja sisältö
Tilanne käydään läpi työikäisen toivomasta näkökulmasta. Keskustelussa käydään läpi:
- työikäisen valmius palata työhön
- työikäisen oma arvio työkyvystä
- työkykypistemäärä
- resurssit ja rajoitteet
- osaaminen, koulutus ja työkokemus.
Kuva 2. Saattaen – Vaihtaen -toimintamalli.
Lue halutessasi lisää
Saattaen-vaihtaen toimintamallin loppuraportti (satasairaala.fi)
6. Työkyvyn tukitiedon siirto työterveyshuollosta peruspalveluihin
Hyvinvointialueilla on vastuu palveluiden yhteensovittamisesta kokonaisuuksiksi (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä 612/2021, 10§). Tähän liittyy myös työterveyshuollon toiminnallinen integraatio osaksi muuta sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmää. On tärkeää, että työikäisten palvelupolut ovat sujuvia, ja tieto työkyvyn tuesta ja keinoista liikkuu tietosuojalainsäädännön mukaisesti.
Kun asiakas jää työttömäksi ja siirtyy työterveyshuollon palveluista sote-keskuksen ja TE-palveluiden asiakkaaksi, saattavat hänen tarvitsemansa työkyvyn tuen palvelut päättyä. Tähän taitekohtaan on kehitetty toimintamalli, millä turvataan työkyvyn tuen tiedon siirtäminen. Toimintamalliin sisältyvät lomakkeet täytetään työterveyshuollossa, ja ne voidaan asiakkaan luvalla, tai hänen välityksellään, siirtää peruspalveluihin sosiaali- ja terveyskeskuksen työkyvyn tuen tiimille ja työllisyydenhoitoon. Tiedon siirrossa voi hyödyntää Kelan lomaketta Y100.
Lomakkeista toinen kokoaa asiakkaan ammatillisen osaamisen ja toinen on työterveyshuollon yhteenveto tarvittavista työkyvyn tuen toimista.
Ota lomakkeet käyttöösi alta.
7. Työkyvyn tuen suunnitelma
Työkykyohjelmassa kehitettiin sosiaali- ja terveyskeskuksissa käynnistyvää työkyvyn tuki -toimintaa. Kehittämishankkeita ohjeistettiin laatimaan asiakkaalle työkyvyn tuen suunnitelma. Suunnitelmien sisältöä tai rakennetta ei määritelty. Hanketoiminnassa työkyvyn tuen suunnitelmat tuli yhteensovittaa asiakkaan muihin palvelujärjestelmässä tehtäviin suunnitelmiin.
Kehittämishankkeiden asiakastyössään tekemiä työkyvyn tuen suunnitelmia on tutkittu. Tulosten mukaan ammattialaan, työllistymiseen ja työnhakuun liittyvät tavoitteet oli kuvattu varsin yleisellä tasolla. Suunnitelmissa painottui ohjaaminen sairaanhoidon palveluihin ja työ- ja toimintakyvyn arviointitoimenpiteisiin. Kaikissa työikäisten palveluissa työkyky ja työ tulisi ottaa puheeksi, asiakkaan tilanne huomioiden. Suunnittelussa on hyvä vahvistaa asiakkaan oman tavoitteen, ammatillisen kuntoutumisen tuen sekä koordinaation ja seurannan kirjaamista. Lisäksi tulisi kiinnittää enemmän huomiota palveluiden ja etuuksien ennakointiin, suunnitteluun ja yhteensovittamiseen sekä näiden kirjaamiseen. Jatkossa on myös tärkeä sopia työkyvyn tuen suunnitelmien säilyttämisestä ja käyttöoikeuksista.
Lähde: Vuorento M, Hakumäki L, Unkila K, Ahola E, Poutanen J, Juvonen-Posti P (2023) Työ ja työurat työkyvyn tuen suunnitelmissa. Teoksessa Peppi Saikku, Matti Joensuu, Vilja Männistö-Inkinen, Joonas Poutanen (toim.) Täällä ei sanota, että ei kuulu meille”. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Raportti 2/2023. Vantaa. https://www.julkari.fi/handle/10024/146472.
8. Sisäänheitto työelämään
Sisäänheitto työelämään -projektin tavoitteena oli lisätä vammaisten ja pitkäaikaissairaiden työpaikkoja ja harjoittelupaikkoja valtakunnallisesti. Projekti toteutettiin järjestöjen kehittämiskumppanuutena vuosina 2006–2009. Projektissa syntyi uudenlainen toimintamalli, joka on edelleen käytössä.
Projektin kohderyhmänä oli kolme tahoa:
- Suurtyönantajat
- Vammaiset ja pitkäaikaissairaat henkilöt, etenkin nuoret, jotka tarvitsivat työpaikkoja, työharjoittelupaikkoja ja työssäoppimispaikkoja
- Rekrytointi- ja henkilöstövuokraustoimintaa harjoittavat tahot
Projektin yritysverkosto ja välitettävät työpaikat koottiin FiBs:n kautta. Se on Pohjoismaiden suurin yritysvastuuverkosto, kestävän liiketoiminnan vauhdittaja ja yritysten asiantuntijuuden kehittäjä. Projektin asiakkaaksi pääsi, vaikka henkilö ei ollut minkään mukana olevan järjestön jäsen. Asiakkaille etsittiin työpaikkoja myös siten, että projektista otettiin yhteyttä yrityksiin tai yritykset ottivat yhteyttä projektiin.
Kaikki avoimet työpaikat olivat näkyvissä projektin sivuilla. Työnhakija täytti ansioluettelon ja lähetti sen projektille. Sen jälkeen hän osallistui alkuhaastatteluun, jossa selvitettiin hakijan kokonaistilanne ja hänen tarvitsemansa tukitoimet.
Projektin työntekijät kertoivat myös työnantajille erilaisista työllistämisen tukimuodoista sekä auttoivat työnantajia niiden hakemisessa. Projektissa jokaiselle asiakkaalle valittiin hänen tarpeitaan vastaava lähestymistapa työllistymiseen.
Työnhakijat työllistyivät sekä pieniin yrityksiin että isoihin kansainvälisiin yrityksiin. Kaikkien työllistyminen ei kuitenkaan onnistunut, jolloin hyödynnettiin olemassa olevia verkostoa ja paikallisia kontakteja.
Projektia koordinoi Lihastautiliitto ry ja rahoitti Raha-automaattiyhdistys. Projektiin osallistui Vammaisfoorumin työllisyysryhmässä olevia järjestöjä: Invalidiliitto ry, Suomen CP-liitto ry, Näkövammaisten Keskusliitto ry, Kynnys ry, Suomen MS-liitto ry, Kehitysvammaliitto ry, Kehitysvammaisten tukiliitto, Mielenterveyden keskusliitto ry, Suomen Reumaliitto ry ja VATES-säätiö.
Lue halutessasi lisää
Sisäänheitto työelämään https://www.facebook.com/Sis%C3%A4%C3%A4nheitto-ty%C3%B6el%C3%A4m%C3%A4%C3%A4n-148077125249427/
Sisäänheiton kautta töihin diaesitys https://slideplayer.fi/slide/1946257/