Työkyvystä työpotentiaaliin

Työkykyä on syytä tarkastella laaja-alaisesti. Pelkästään terveyteen tai toimintakykyyn ja niiden rajoituksiin keskittyvä tarkastelu ei välttämättä tavoita sitä, missä määrin henkilö voi tehdä työtä. Huomattavankin toimintarajoitteen kanssa henkilö voi olla täysin työkykyinen, eli osallistua täysipainoisesti työhön. Laaja-alaiset työkykykäsitykset pitävät sisällään myös näkemyksen siitä, että osaaminen ja sosiaaliset tekijät liittyvät työkykyyn. Lähiyhteisö, perhe ja puoliso, sekä työyhteisö ja työpaikan johto ovat työkyvyn kannalta merkityksellisiä.

Työkykyä koskeva tarkastelu on usein ohjautunut koskemaan työkyvyttömyyttä ja sen syitä. Se puolestaan on typistänyt tarkastelua yksilöllisiin tekijöihin kuten terveyteen. Tämä yksilötason rajoituksia korostava näkökulma on mielestämme liiaksi hallinnut työkykyisyyteen ja työhön osallistumiseen liittyvää keskustelua. 

Työhön osallistumista rajoittavia ja toisaalta edistäviä tekijöitä voidaan löytää yksilön, työpaikan ja myös yhteiskunnan näkökulmasta. On perusteltua tarkastella työtä systeeminä, jolloin yksilön työkykyisyys nähdään terveyteen ja toimintakykyyn liittyvien seikkojen lisäksi myös suhteena työpaikan resursseihin, käytäntöihin, vaatimuksiin ja sosiaalisiin suhteisiin. 

Työkykyä tulee tarkastella voimavaralähtöisesti

Työkykyisyyttä tulisikin mielestämme tarkastella a) voimavaralähtöisesti, ei pelkästään rajoitteiden näkökulmasta ja b) yksilön ylittävänä ilmiönä, johon voidaan vaikuttaa monin eri tavoin. Näiden johtoajatusten myötä esitämmekin, että on syytä tarkastella työtä systeeminä ja yksilön ja työpaikan työpotentiaalia. 

Työpotentiaalilla tarkoitamme sitä yksilön tai työpaikan kyvykkyyksistä muodostuvaa mahdollisen aluetta, jota yksilö, työpaikka tai yhteiskunta voi tulevaisuudessa hyödyntää. Työpotentiaali on se, joko määrällinen tai laadullinen työn lisäys, joka on realistisesti saavutettavissa yksilön, työpaikan tai yhteiskunnan tasolla. 

Työpotentiaaliin ja sen toteutumiseen vaikuttavat useat erilaiset ja eri tasojen elementit, kuten yksilön toimintakyky ja osaaminen, työjärjestelyt ja työn muokkaus työpaikalla sekä yhteiskunnallisesti työllistämisen kustannukset ja verotus.

Tulossa on tutkimustietoa työpotentiaalista hyvinvointialueittain

Teemme tutkimusta, joka liittyy EU:n rahoittamaan Suomen kestävän kasvun ohjelmaan. Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa työkykyä ja työhön osallistumista koskevaa väestötason tietoa päätöksenteon tueksi.

Tutkimuksessa ryhmittelemme työikäisiä koskevia rekisteritietoja työkykyyn tutkimusten mukaan liittyvien tekijöiden perusteella. Selvitämme muodostuvien ryhmien alueellista jakautumista ja suhdetta työhön osallistumiseen. Mahdolliset ryhmien väliset alueelliset erot työhön osallistumisessa voivat viitata työpotentiaaliin kyseisellä alueella.

Työpotentiaalissa on kyse yksilön hyvinvoinnin yhdistämisestä kansantaloudelliseen tarkasteluun. Huomio siirretään yksilön työkyvyn tarkastelusta sinänsä voimavaralähtöiseen ja systeemiseen mahdollisuuksien tarkasteluun. Työhön osallistuminen ja työn tekeminen ovat keskeinen osa yhteiskunnan toimivuutta ja ihmisten elämänsisältöä.

Lisätietoja:

Suomen kestävän kasvun ohjelma – Työkykyohjelman laajennus (RRP)