Olemme olleet mukana useissa sote-alan työn kehittämishankkeissa ja kuulleet usein huolia siitä, miten aika on kortilla, ja vuorotyö ja henkilöresurssien tiukkuus mutkistavat osallistumismahdollisuuksia.
Lisäksi monissa hankkeissa käytetty työntekijälähtöinen kehittämistapa voi perinteisesti hierarkkisilla toimialoilla – kuten hoitoalalla – tuntua haasteelliselta: Jos tässä nyt jokin idea herääkin, saako sen oikeasti viedä kokeiluun ilman, että jokainen ylempi porras on ensin lyönyt paperiin leimansa? Kannattaako edes kokeilla?
Nämä kysymykset pohdituttavat myös meitä tutkijoita ja kehittäjiä, jotka tunnistavat tarpeen tiivistää kehittämiseen käytettyä aikaa ja tukea osallistujia tuottamaan nopeasti analyyseja, joiden pohjalta voidaan ponnistaa jo konkreettisiin kehittämiskokeiluihin.
Mutta kokemuksemme kertoo, että myös tiiviillä työskentelyllä saadaan aikaiseksi ketteriä kokeiluja.
Tuunausta ja kehittämistä hoitoalalla
Toimimme tutkijoina ja kehittäjinä VETÄVÄ Tulevaisuuden vetovoimainen syöpäkeskus -hankkeessa, jonka tarkoituksena on edistää työntekijöiden voimaantumisen kokemusta sekä moniammatillista yhteistyötä Läntisen syöpäkeskuksen alueella.
Olemme VETÄVÄ-hankkeessa kutsuneet työntekijöitä mukaan kahteen erityyppiseen kehittämisprosessiin: toisessa on tuunattu työtä matalan kynnyksen kokeiluilla työntekijöiden omaan aloitteellisuuteen nojaten, toisessa taas on pureuduttu moniammatillisen työn kysymyksiin palliatiivisen hoitolinjan käytänteiden kehittämiseksi.
Tuunauspajoihin osallistuminen tapahtui vapaaehtoisen ilmoittautumisen kautta, kun taas moniammatillisen yhteistyön työpajaan kutsuttiin osallistujia, jotka toimivat palliatiivisen hoidon parissa.
Pajatyöskentely on ollut aihepiirien laajuuteen nähden hyvin tiivistä, sillä tuunailuporukat tapasivat vain kahdesti, ja palliatiivisen hoitolinjan kysymyksiä pohdittiin kolmesti. Sen jälkeen lähdettiin jo tekemään kehittämiskokeiluja omassa arjessa.
Pajoista kohti kokeiluja
Pajatyöskentely on ollut tehokkuuden ohella tuottoisaa.
Työn tuunaamisen pajat tuottivat erilaisia kokeiluja liittyen esimerkiksi moniammatillisen yhteistyön ja potilasohjauksen parantamiseen, oman näkökulman muokkaamiseen positiivisemmaksi, myönteisen palautteen antamiseen ja ex tempore -taukojumpan ohjaamiseen.
Tuunauspajaa on myös hyödynnetty ponnahduslautana siten, että on tartuttu omalla työpaikalla muutenkin menossa olevan muutoksen työstämiseen tai hyvinvointi-teemavuoden mukaisen toiminnan vahvistamiseen sekä tunnistettu omassa yksikössä meneillään olevan kehittämistoiminnan vaikutuksia.
Palliatiivisen hoitolinjan kehittämispajoissa osallistujat päätyivät kokeiluihin, joilla selkiytetään nykyisiä hoitolinjalle ohjautumisen prosesseja ja pyritään ylipäätään lisäämään tietoisuutta palliatiivisesta hoidosta ja sen osaamisen merkityksestä omassa organisaatiossa.
Oli hyvä, että moniammatillisen yhteistyön edistämistä palliatiivisen hoidon alueella tarkasteltiin kolmen sairaalaorganisaation yhteisessä pajaryhmässä, sillä mahdollisuus ajatustenvaihtoon yksiköiden välillä tuntui tarpeelliselta.
Lopuksi arvioidaan ja juurrutetaan
Keskeistä VETÄVÄssä on ollut tuoda työntekijöille arkeen areena, jossa vaihtaa ajatuksia työstä ja löytää mahdollisuuksia vaikuttaa itse siihen, mihin suuntaan työtavat ja yhteistyö kehittyvät.
Kehittämisen mieltäminen kokeilujen kautta on olennaista: kokeilemisessa ei ole oikeaa tai väärää lopputulosta vaan idea on siinä, että kokeilemisen kautta saadaan näkyville nykyisen toiminnan rajoja ja reunaehtoja mutta myös uuden ituja.
VETÄVÄ jatkuu vielä. Nyt on meneillään itsenäinen kokeilujakso, jonka jälkeen pidetään kehittävän arvioinnin työpajat.
Arvioinnin avulla tehdään näkyväksi kokeiluista opittua sekä jalostetaan kehittämisideoita edelleen. Arviointiapajat ovat samalla foorumi, joihin kutsutaan mukaan pajaosallistujien lisäksi muita organisaatioiden toimijoita, joilla on keskeinen tehtävä pohdittaessa mahdollisuuksia levittää ja juurruttaa mahdollisia hyväksi havaittuja toimintatapoja.
Toivomme, että pajatyöskentelyn tuloksena löydetään hyviä, levittämiskelpoisia toimintatapoja sekä huomataan myös yhteisen ideoinnin tärkeys ja voima.
Kommentointi